Tanssin talon pääsuunnittelijana toimii palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela ja vastaavana rakennussuunnittelijana Kaapelitehtaan suojeluun vaikuttanut arkkitehti Pia Ilonen Tallista.
Painovoimaa uhmaava leija. Teollisen ronski, maahan juurtunut kone. Taianomainen laatikko, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään.
Näin Tanssin talon ilmettä kuvailee sen suunnittelusta vastaava arkkitehti Teemu Kurkela arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdeistä. JKMM on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, ja toimisto tunnetaan muun muassa OP:n Vallilassa sijaitsevan pääkonttorin, Hämeenlinnan Verkatehtaan sekä valmistumaisillaan olevan Amos Andersonin uuden taidemuseon suunnittelusta.
Arkkitehti Pia Ilonen on puolestaan ollut mukana toteuttamassa lukuisia Kaapelitehtaan uudistuksia vuosien varrella – siitä lähtien, kun hän oli pelastamassa Kaapelitehdasta kulttuurin käyttöön 1990-luvun alussa.
Kurkelan ja Ilosen mukaan Tanssin talon arkkitehtonisen ilmeen suunnittelussa ei ole lähdetty tekemään koreaa kuorrutusta, vaan yhdistämään vanhaa ja uutta toiminnallisuuden lähtökohdista. Materiaaleina on käytetty kiillotettua alumiinia, ruostunutta terästä ja messingin väristä alumiinipunosverkkoa.
Rakennus on arkkitehtien mukaan äärimmäisen pelkistetty ja jopa yllättävän yksinkertainen.
– Se ei yritä olla liian valmis ennen kuin tanssi on tullut sisään, Kurkela kuvailee.
Yksinkertaisuutta on kuitenkin maustettu yksityiskohdilla, jotka avautuvat eri tavoin, mitä lähemmäs ja mitä pidemmälle talon uumeniin astuu. Osa ulkoseinistä on peilaavia luoden taloon oman taiallisuuden kokemuksen ja sulauttaen rakennuksen ympäristöönsä.
– Päälähestymissuuntaan tulee näkymä, jossa esiintyy niin Kaapelitehtaan vanha pääty kuin uusi laajennuskin ja näiden välissä rakennukselle tunnusomainen sisäänkäyntiväylä; sisäpiha, nyt katettuna. Näkymässä uusi ja vanha lyövät iloisesti kättä ja kutsuvat sisään, Ilonen sanoo.
– Tavoitteena oli luoda Tanssin talosta ”Magic Box”. Se on kuin valtava rantaan ajautunut merikontti, jonka tanssi löytää ja valloittaa itselleen. Kun taloa lähestyy, se näyttää uhmaavan painovoimaa ja olevan lähes aineeton. Rakennus on kuin suuri leija, joka näyttää leijuvan ilmassa, Kurkela kertoo.
– Kun kävelee lähemmäksi ja koskettaa taloa, vaikutelma muuttuu. Se onkin kuin suuri ”kone” – teollisen ronski, painava ja maahan juurtunut. Ja kun astuu Tanssin talon sisään, Magic Boxin sisältä paljastuu varsinainen elämys ja yllätys. Valtava sisätila on täysin erilainen ja jatkuvasti muuntuva.
Talolle on luotu oma, selkeä ilme, joka yhdistyy luontevasti Kaapelitehtaan teolliseen arkkitehtuuriin.
– Tanssin talolla on oma, ainutlaatuinen identiteetti ja arkkitehtuuri. Vastaavia hankkeita ei löydy maailmasta kuin kourallinen. Kaapelitehdas ja Tanssin talo ovat toisistaan täysin erilaisia rakennuksia, mutta yhdessä ne muodostavat jännitteen, joka pitää mielenkiintoa yllä, Kurkela sanoo.
Lähtökohtana toiminnallisuus
Tanssin talon suunnittelutyössä on kuultu useaan otteeseen niin tanssin kuin Kaapelitehtaan toimijoita.
– Prosessi on ollut hieno ja toimiva. Olemme yhdessä ratkoneet tanssin ja Kaapelitehtaan toimijoiden sekä naapuruston näkökulmasta talon toiminnallisuutta, ja se näkyy myös arkkitehtien suunnittelussa. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuu edelleen, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo.
– Nyt valittu ilme kestää aikaa ja sopii hienosti Kaapelitehtaan yhteyteen ollen kuitenkin samalla itsenäinen, oma Tanssin talonsa.
Kaapelitehtaan toimitusjohtajan Kai Huotarin mukaan Leija kunnioittaa vanhaa Kaapelitehdasta tuoden siihen samalla uusia tasoja esimerkiksi heijastavien pintojen kautta.
– Materiaalivalinnat sopivat hyvin teolliseen miljööseen. Ilme on leikillinen. Heijastava pinta toistaa omalla tavallaan sen päädyn, jonka eteen Tanssin talo tulee, Huotari sanoo.
Pia Ilonen kertoo, että hankesuunnitteluprosessissa tutkittiin useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Tanssin talolle.
– Suunnittelu on käsittänyt myös itse Kaapelitehtaan toiminnallisen ratkaisun uudistamista ja synergiamahdollisuuksien hakemista. Kaapelitehdas on ennen kaikkea taiteellisen työn tekemisen keskus; sen henki syntyy siitä! Suunnittelussa varmistetaan, että tehtaan logistiikka pelaa jatkossakin, Ilonen kertoo.
Tanssin talon myötä Kaapelitehdas uudistuu monin tavoin. Muun muassa sisäpiha katetaan, ja osasta katettua pihaa muodostuu Kaapelitehtaan uusi sydän – kaikille toimijoille yhteinen aula, jota on kauan kaivattu.
– Vuokralaisemme ovat vuosia toivoneet, että sisäpiha saataisiin paremmin kulttuurin käyttöön. Yhteisen aulan myötä Kaapelitehtaasta tulee myös helpommin lähestyttävä paikka. Asiakkaat voivat ostaa lippunsa yhdestä pisteestä ja pystymme palvelemaan ja neuvomaan Kaapelitehtaan kävijöitä huomattavasti paremmin kuin nykyisessä infopisteessämme, joka on sisäpihan pohjukassa. Katettu piha tuotuhatkunta neliötä lisää kulttuurille tarjolla olevaa tilaa, Huotari sanoo.
Tanssin talon rakennus alkaa kesällä 2018 ja talon on määrä avata ovensa vuonna 2020. Tanssin talon budjetti on 34,8 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tulee Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 6 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta, 6 miljoonaa euroa valtiolta ja loput 7,8 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Kaapelitalolta. Tanssin talon tilat rakennuttaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja toiminnasta vastaa Tanssin talo ry.
Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus. Kaapelitehtaalla toimii mm. 3 museota, 12 galleriaa, tanssiteattereita, taidekouluja sekä lukuisia taiteilijoita, bändejä ja yrityksiä. Vuokrattavissa tiloissa järjestään konsertteja, näyttelyitä, festivaaleja ja messuja. Kaapelitehtaalla työskentelee päivittäin noin 900 ihmistä, ja pelkästään lyhytaikaisesti vuokrattavissa tapahtumatiloissa vierailee vuoden aikana lähes 340 000 ihmistä.
