Tampereen Kotilinna
Tampereen Kotilinnassa asutaan esteettömästi
Teksti: Matti Valli Kuvat: Ari Korkala
Vuonna 1962 perustetulla Tampereen Kotilinnasäätiöllä on 21 asuntokohdetta ja noin 1700 vuokraasuntoa. Uusin kiinteistö on valmistumassa oleva saneeraus- ja uudisrakennuskohde Pohjolan Kotilinna. Esteetön kiinteistökokonaisuus käsittää saneeratun 1940-luvun alussa rakennetun nelikerroksisen teollisuusrakennuksen sekä neljä- ja kuusikerroksisen uudisosan.
Teollisuuskiinteistöön on saneerattu kaksikymmentä asuntoa ja kuusi ryhmäkotia, joissa on asunnot 90 asukkaalle sekä palvelu- ja päiväkeskustilat. Ryhmäkodit ovat tehostetun palveluasumisen yksiköitä, jotka on tarkoitettu pääsääntöisesti muistisairaille ikäihmisille.
Uudisosaan on rakennettu 76 asuntoa ja kaksi liiketilaa. Molempien rakennusten julkisivurappaus on täysin yhtenäinen, taitettu valkoinen. Tehdasrakennuksen julkisivut on pääosin suojeltu asemakaavamerkinnöin.
Kotilinnasäätiön merkittävin taustavaikuttaja on Tampereen kaupunki. Säätiön vuokra-asuntokohteet on toteutettu niin, että asukkaille on tarjolla runsaasti asumista helpottavia palveluja, joko samassa kiinteistössä tai lähiympäristössä.
Pohjolan Kotilinnan urakan rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2014. Urakkamuoto on jaettu urakka, pääurakoitsijana Jatke Oy.
Kokonaishinta on noin 30 miljoonaa euroa. Kaupunki veloitti vanhasta tehdasrungosta rakennuttajalta 3,1 miljoonaa euroa.
Erityisryhmien asumiseen saatiin tukea Aralta.
Funktionalistinen kirjekuoritehdas
–Funktionalistisen, alun perin kirjekuoritehtaaksi rakennetun tehtaan on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck. Tuotanto käynnistyi vuonna 1943, minkä jälkeen rakennusta on laajennettu ja korotettu monessa eri vaiheessa kulloistenkin tarpeiden mukaan. Aluksi kiinteistön läntinen siipi oli vain kolmikerroksinen, ja vuonna 1956 se korotettiin nelikerroksiseksi. Tuotantotoiminnan
loputtua tehdas on toiminut muun muassa poliisikouluna ja pakolaisten vastaanottokeskuksena, toimitusjohtaja Kari Harju Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy:stä kertoo.
Remontin alettua rakennuksen sisäpuoliset osat purettiin pelkäksi rungoksi. Rakennuksen runko hiekkapuhallettiin. Ikkunat uusittiin vanhan mallin mukaisiksi, sillä aukkoja tai aukotuksia ei saanut muuttaa.
Asuntotason akustiikkaa
Tehdasrakennuksen saneeraustyön suurimpia haasteita oli esteettömyyden vaatimus sekä vanhan tehdasrakennuksen runkorakenteen muuttaminen akustisesti asuntokäyttöön soveltuvaksi. Rakennuksen välipohjarakenteen muodostavat kerroksittain ristiin valetut palkit, joita ei saanut rikkoa.
–Tämä teki uuden tekniikan sovittamisen vanhaan runkoon tavallista monimutkaisemmaksi. Pystynousujen löytäminen vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtoputkille oli vaikeata, Kari Harju sanoo.
Konkreettisesti tämä näkyy kylpyhuoneissa. WC-istuimet ovat seinään kiinnitettävää mallia, koska pystynousujen löytäminen viemäreille ja ilmanvaihtoputkille oli helpompaa rungon vierestä kuin nousujen sovittaminen palkkien väliin.
Vanhat porrashuoneet on remontissa palautettu alkuperäiseen asuunsa, paitsi että ikkunoiden ylätilaan on avattu savunpoistoaukko, jonka palomiehet voivat avata kaukosäätimellä alakerrasta käsin. Alakerrassa on buffet-tyyppinen ravintola, jota voidaan vuokrata myös iltatilaisuuksiin ulkopuolisille. Ikkunarivistö on komea. Lattialaattojen alla on akustinen katto ja sen varassa varsinainen alakatto.
–Tehdasrakennuksen suojeltua tiilimuurattua julkisivua ei saanut lisäeristää. Vanhan rappauksen päälle tehtiin vain uusintarappaus ja samalla palautettiin vanhan tehtaan värimaailma alkuperäiseen asuunsa. Julkisivujen tavallista heikompaa lämmön pitävyyttä kompensoitiin ikkunoiden hyvällä lämmöneristyksellä, myös niin, etteivät auringonsäteet pääse sisään aiheuttamaan jäähdytystarvetta, Harju sanoo.
Leveitä liukuovia
Kylpyhuoneiden ovet ovat leveitä liukuovia, näin säästetään tilaa. Seinärakenteiden kulmat on suojattu, etteivät asukkaiden rollaattorit riko paikkoja. Hissi on niin iso, että sinne mahtuu ambulanssimiehistö paareineen.
Kynnyksiä näkyy vain henkilökunnalle tarkoitetuissa tiloissa. Mielenkiintoinen on laskeutuva kynnys, joka ovea suljettaessa laskeutuu saranatapin antamalla voimalla oven sisältä oven ja lattian väliin. Kynnys täyttää palo- ja äänitekniset vaatimukset, ja siistijätkin sitä kiittelevät.
Esteettömyyden vaatimus aiheutti päänvaivaa, koska välipohjan laatat olivat tavallisesti kahdeksan sentin, joskus jopa kahden sentin paksuisia. Jokaiseen kerrokseen valettiin uusi betonilattia vanhan päälle, jolloin kylpyhuoneisiin saatiin asianmukaiset kaadot eikä kynnyksiä tarvittu.
Ei sääntöä ilman poikkeusta: neljännestä kerroksesta löytyy kolme asuntoa, joihin on toteutettu loft-mallinen parviratkaisu, joka ei ole esteetön. Näin tehtiin, koska tehdaskiinteistön korkea avoin tila haluttiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Yläikkunoista tulvii parvelle valoa. Parvirakenteen koko on 14–20 neliötä.
Tekniikassa ei tingitty
Käytetty tekniikka on monin osin parempaa kuin mitä määräykset edellyttävät. Yläkerrassa on iso ilmanvaihdon konehuone. Lämmön talteenotto on toteutettu niin uudessa kuin vanhassakin osassa, ja valaistus perustuu pääosin valokenno-ohjattuihin ledeihin.
Vedenkulutusta seurataan huoneistokohtaisilla mittareilla. Huoneissa on vesikiertoinen patterilämmitys ja kylpyhuoneissa sähköinen lattialämmitys. Kiinteistönhallintaohjelmistoon liitetty seuranta valvoo kulutusta.
Ryhmäkotien asunnoissa on tavallisesti 25 neliötä ja tilava kylpyhuone, jossa on tukikahvat ja tukikahvallinen allastaso. Lisäksi seiniin on asennettu valmiiksi tukikaide, johon voi tarvittaessa kiinnittää suihkuistuimen pikakiinnityksellä.
–Lattiamateriaalina on käytetty perinteistä luonnonmukaista linoleumia. Vesikalusteet ovat vettä säästävää mallia. Tampereen kaupungin tilakeskus on ohjannut materiaalivalintoja ryhmäkotien, päivä- ja palvelukeskuksen osalla, Kari Harju kertoo.
Turvallisuus ennen kaikkea
Kotilinnasäätiön ikäihmisten asuntojen varustetasoa ja materiaalivalintoja on ohjannut Kotilinnasäätiön suunnitteluohje sekä Kotilinnasäätiön kiinteistöpäällikkö Heikki Niemelän ja pääsuunnittelijoiden yhteistuumin tehdyt päätökset ja valinnat.
Ryhmäkodeissa on yhteistä oleskelutilaa, yhteinen keittiö ja ruokailutilat sekä henkilöstön toimitilat kuten huone terveydenhuollon palveluita varten. Ruoka tuodaan keskuskeittiöstä ja lämmitetään paikan päällä.
Heikki Niemelä kertoo, että kaikkiin asuintoihin tulee suomalainen innovatiivinen iLOQ-lukitusjärjestelmä, joka mahdollistaa kadonneen avaimen poistamisen käytöstä ohjelmallisesti ilman avaimen vaihtoa ja ilman lukon uudelleen sarjoitusta. Kotilinnasäätiön tekemän periaatepäätöksen mukaan kaikki uudet ja remontoitavat asunnot varustetaan tällä lukitussysteemillä.
Pelastusviranomaiset edellyttivät lakisääteisen paloilmoittimen ja sprinklauksen toteuttamista kaikkiin asuntoihin ja yhteisiin tiloihin.
Kaikkien tartuntakahvojen pinnoitukset ovat antibakteerisia. Asunnoissa on liesivahdit ja kuvalliset ovipuhelimet. Ryhmäasumisen tiloissa ja yleisissä tiloissa ovissa on sähkötoimiset moottoriovikoneistot. Ympärivuorokautisesta valvonnasta vastaa HH-kiinteistöpalvelut Oy.
Uudessa osassa parvekkeet
Uuden osan neljä ensimmäistä kerrosta noudattavat vanhan osan tavallista suurempaa kerroskorkeutta. Uudisosan julkisivulle tehtiin lämpörappaus: villan päälle verkko, tartuntarappaus, välirappaus ja normaali pintarappaus, jonka väri ja rakeisuus ovat samat kuin vanhassakin osassa.
Julkisivun puolella asunnoissa on joko perinteinen lasitettu asunnon levyinen parveke tai pihaterassi, jos kyse on pohjakerroksen asunnosta. Sisäpihan puolella on vain ranskalaisia parvekkeita ja terasseja.
Asuntoihin kuuluu olohuone ja liukuovellinen makuuhuone. Värit ovat neutraaleja. Uuden puolen saunaosasto sijaitsee viidennessä kerroksessa, ja saunan yhteydessä on parveke ja kattoterassi.
Rakennuksiin on tulossa operaattorien toistimet, joten matka- ja turvapuhelimien yhteyksien pitäisi toimia ongelmattomasti.
