Loppuelämän koti. Unelmien koti. Sitä asunto historiallisessa Kuopion Wanhassa Myllyssä Ritva ja Asko Raatikaiselle on. Viidennen kerroksen huoneisto sijaitsee massiivisen tiilitalon korkeuksissa. Alhaalla virtaa Satamakadun liikenne tai Kallavesi, riippuen siitä mistä ikkunasta maisemaa katselee.
Kun Raatikaiset saivat kuulla, että YIT kunnostaa vanhan valssimyllyn asuintaloksi, olivat he ensimmäisten joukossa varaamassa kotia itselleen. Ensimmäiset piirustukset eivät kuitenkaan pariskuntaa sytyttäneet ja tarvittiin muutamia käänteitä kunnes kaikki loksahti kohdalleen. 93 neliön koti on yhdistelmä kahdesta eri asunnosta.
Raatikaiset kehuvat YIT:n muutostyöpalvelua.
”YIT muutti kodin meidän tarpeitamme vastaavaksi ja saimme vaikuttaa kotimme ratkaisuihin ja materiaaleihin.”
Materiaalivalinnoissa pääosaa näyttelevät luonnonmateriaalit, puu ja kivi. Ritva Raatikainen on miettinyt kodin sisustuksen pienintä piirtoa myöten.
”Sisustusinto on kulkenut lapsesta saakka. Jo silloin nautin järjestelystä. Tässä kodissa sai valjastaa kaikki aiempien asuntojen tuomat kokemukset käyttöön.”
Sisustusmakuaan Ritva kuvailee skandinaaviseksi ja minimalistiseksi: vaaleita pintoja mustalla ja harmaalla ryyditettynä, ajatuksena ”vähemmän on enemmän.”
Uniikki kohde, uniikit asunnot
Kaikki Myllyn 44 asuinhuoneistoa ovat uniikkeja. Kahta samanlaista ei löydy. Uniikiksi kuvailee myös rakennusprojektia YIT:n aluejohtaja Jani Knuuttila . Suojellun ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen kunnostustyöt sujuivat Museoviraston kanssa yhteistyössä.
Knuuttilan mukaan ison haasteen asetti rakennuksen käyttöhistoria. Yli 150 vuotta vanha Mylly on ollut koko ikänsä ja elinkaarensa teollisuuskäytössä.
”Satamakadun päässä oleva talon korkein osuus on ollut aikoinaan viljasiilona ja siinä ei ollut yhtään reikää ulkopinnassa. Purkamisvaiheessa käytettiin paljon jäykisteitä, jotta saatiin rakennus pysymään varmasti pystyssä”, Knuuttila kertoo.
”Vaan näköjään yllättävän luja tuollainen paikalleen muurattu tiilitalo on.”
Tiilitalon historia kertoo sen sijaitsevan Kuopion vanhimmalla liikepaikalla. Laivanvarustuksesta ja tukkukaupasta liikkeelle lähtenyt Gustav Ranin oy omisti kiinteistön vuodesta 1859 lähtien. YIT solmi kaupat vuoden 2013 syksyllä.
Wanha Mylly todentaa YIT:n visiota ”enemmän elämää kestävissä kaupungeissa”. Knuuttila pitää myllyn kunnostusta liike- ja asuinkäyttöön merkittävänä.
”Vaikutukset ovat laajat. Mylly lisää alueen palveluja ja vetovoimaa.”
Myllyn alue on Kuopiossa haluttua asumisaluetta. Viihtyisät asunnot ja niiden asukkaat ovat karkottaneet tyhjän teollisuusrakennuksen kolkon tunnelman.
Historia tuo merkitystä ja asetti ehtoja
Suojelu asetti Myllyn kunnostukselle tiettyjä ehtoja.
”Kaikki ikkunat ovat umpipuisia ikkunoita, eivätkä alumiini-puu-ikkunoita kuten nykyään”, Knuuttila kertoo.
Koska punatiilinen ulkoverhous on iso osa rakennuksen suojeluarvoa, on Wanha Mylly saanut lämpö- ja eristerappauksen sisäpintaan. Alkuperäisiä tiiliväliseiniä on pyritty jättämään esille asukkaiden toiveiden mukaisesti. Raatikaisten kodissa vanhaa tunnelmaa on luotu tiililaatoituksella.
Raatikaiset kehuvat asunnon äänieristystä. Kun parvekkeen ovet ja ikkunat ovat kiinni, huoneistossa vallitsee miellyttävä hiljaisuus, joka yllätti asukkaat kesän festivaalien aikaan.
”Tuntui aivan epätodelliselta, että voiko olla näin hiljaista, vaikka asumme ydinkeskustassa.”
Raatikaisille on tärkeää, että kodilla on tarina ja historia kerrottavanaan. Ritva Raatikaisella Mylly liittyy myös oman suvun historiaan.
”Tallessa on kuva, jossa putkitöitä tehnyt isä syö eväitä Raninin sisäpihalla.”
”Tuntui upealta muuttaa tällaiseen historialliseen taloon. Historia ja tarina tuovat merkitystä asumiseenkin eri lailla.”
Kuopion vanha myllykortteli
- YIT solmi kaupat Kuopion satamakiinteistöstä syksyllä 2013.
- Tontilla sijaitseva Vanha Mylly kunnostettiin ja muutettiin asuin- ja liiketiloiksi.
- Tontilla olleen likööritehtaan tilalle rakennettiin uudisrakennus Kustavinkartano.
- Vanha Mylly on Museoviraston suojeluksessa. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1859.
- Ensimmäiset asukkaat muuttivat Myllyyn vuoden 2016 keväällä.
YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi
