Tähtikunnan koulu Sodankylässä

Elokuussa 2022 käyttöön otettu Tähtikunnan koulu Sodankylässä kokoaa yhden katon alle perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä paljon kulttuuri- ja muita toimintoja. Tämän se tekee modernisti, energiatehokkaasti ja ottaen huomioon Lapin olosuhteet.

Vuonna 2017 Sodankylässä oltiin kouluverkon osalta isojen ratkaisujen edessä. Keskustaajaman alueen kaksi perusopetuksen koulua kärsi sisäilmaongelmista, ja ne olivat tulleet muutenkin peruskorjausikään. Tutkimukset osoittivat, että rakennusten peruskorjaus olisi maksanut saman verran kuin uuden tekeminen, ja niin kunta päätti rakentaa kokonaan uuden koulun Sodankylän pääkoulukeskukseen, jossa omassa rakennuksessaan toimii myös lukio.

– Se katsottiin parhaaksi ratkaisuksi. Näin voitiin vastata parhaiten opetuksen muuttuneisiin tarpeisiin ja päästä varmuudella eroon sisäilmaongelmista. Uuden rakennuksen käyttöä voitiin myös tehostaa suunnittelemalla se palvelemaan muitakin käyttötarkoituksia kuin perusopetusta, kertoo Sodan­kylän tilapalvelupäällikkö Ville Pyhäjärvi.

Lopputulos on 8686 bruttoneliön kokoinen kaksikerroksinen rakennus, joka tarjoaa tilat noin 650 perusopetuksen oppilaalle sekä noin 100:lle varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapselle. Palveluihin kuuluvat myös liikuntasali, auditorio, koulukirjasto, nuorisotila sekä muita kulttuuritoimintoja kuten opistojen ja yhdistysten toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin.

Elinkaarimallilla ennustettavuutta

Tähtikunnan koulu päätettiin toteuttaa elinkaarimallilla. Hankkeessa YIT vastasi rakentamisesta KVR-urakkana ja vastaa rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Ylläpitoon kuuluvat rakennuksen siivous, kiinteistöhuolto, sisäilman laatu, energia­tehokkuus, ulkoalueiden hoito, PTS-korjauk­set ja kiinteistömanageeraus.

Sopimuskokonaisuuden arvo on yhteensä noin 32 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus on noin 20 miljoonaa euroa ja loput ylläpitokustannuksia. Pyhäjärvi sanoo, että ratkaisulla haettiin ennen kaikkea turvallisuutta.

– Kun rakentaja vastaa seuraavat 20 vuotta rakennuksen ylläpidosta, se korostaa laadun merkitystä rakentamisessa. Meillä oli myös kokemusta vastaavasta rakentamistavasta, sillä vuonna 2019 valmistunut Sodankylän Hyvinvointikeskus Sopukka on rakennettu elinkaarimallilla. Siinäkin yhteistyökumppanina on YIT.

YIT:n kiinteistöpäällikkö Ville Sormunen sanoo, että elinkaarimalli on toimiva myös rakentajan näkökulmasta.

– Olemme olleet toteuttamassa kymmeniä elinkaarikohteita eri puolilla Suomea. Vahvuutenamme on se, että YIT:llä on pitkään tehty samassa yhtiössä rakentamista ja ylläpitoa. Siltä pohjalta tällaiseen elinkaarimalliin pystytään hakemaan toimiva ratkaisu. Elinkaarimalli antaa meille mahdollisuuden huomioida asioita pitkällä tähtäimellä jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, kun vastaamme rakennuksen ylläpidosta ja siten tiedämme, miten sen kanssa jatkossa toimitaan.

Tähtimäinen kokonaisuus

Tähtikunnan koulun rakennuksen, sisustuksen ja kalustuksen suunnittelusta vastasi Lukkaroinen Arkkitehdit. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti SAFA Laura Sorri. Hänen lisäkseen Lukkaroisen suunnittelutiimiin kuuluivat projektiarkkitehti Olli Hongisto ja sisustusarkkitehti Sini Räikkä. Sorri sanoo, että johtoajatus oli tehdä sikermä kyläkouluja, jotka muodostavat isomman kokonaisuuden.

Tämä on saatu aikaan ryhmittämällä opiskelualueet soluiksi nelitähtimäiseen muotoon auditoriosta, näyttämöstä, liikunta­salista ja aulasta koostuvan toiminnallisen keskuksen ympärille. Varhaiskasvatus ja esikoulu muodostavat yhden solun, alakoulun puolella yhdessä solussa opiskelee aina kaksi ikäluokkaa ja yläkoulu on taas yksi solu. Jokaisella solulla on omat sisäänkäyntinsä ja tunnusvärinsä.

Keskuksen tuntumaan on molemmissa kerroksissa sijoitettu opistojen käytössä olevat tilat ja muun muassa kaikkien ikäluokkien käytössä oleva saamen opetuksen luokka, neuvottelutiloja ja henkilökunnan tilat.

– Toimintojen sijoittumista ja rakennuksen käyttäjien liikkumista mietittiin todella paljon. Huomioon piti ottaa myös samassa pihapiirissä oleva lukio, jonka opiskelijat hyödyntävät uuden rakennuksen tiloja etenkin taide- ja taitoaineissa, Sorri kertoo.

Piha-alueella toistuu idea siitä, että vaikka ollaan yhdessä, kullekin ikäluokalle löytyy oma paikkansa. Aivan eteläpäädyssä on aidattu alue varhaiskasvatusikäisille ja siitä pohjoiseen lukiota kohti mennessä välineistö muuttuu eri ikäluokkien mukaan eräänlaisena kasvun kaarena.

Värit ja materiaalit luovat tunnelman

Koulun sisätiloille ominainen piirre on valoisuus ja ilmavuus. Luonnonvaloa tulee tiloihin reilusti ja aulatilat ovat tilavia. Perinteisiä käytäviä rakennuksesta ei löydy.

Erityistä huomiota on kiinnitetty sisätilojen värimaailmaan. Jokaisella solulla ja yhteisillä tiloilla on oma väriteemansa, jotka on haettu pohjoisen vuoden- ja vuorokaudenajoista. Ne toistuvat niin pintamateriaaleissa kuin kalusteissakin.

– Jokainen solu on itsessään varsin suuri tila, mikä mahdollistaa tällaisen teemoittelun ilman, että vaikutelma olisi levoton. Väri­teemat auttavat myös pienimpiä käyttäjiä tunnistamaan tiloja, vaikka he eivät osaisi vielä lukea, Sorri toteaa.

Myös solujen ja muiden tilojen nimissä näkyy Lappi, sen eläimet ja hyönteiset kuten sopuli, lumikko, poro ja mäkärä. Nämä oppilaiden ehdotuksista peräisin olevat eläimet näkyvät myös opaste- ja huomioteippauksissa.

Muuntojoustavuus runkorakenteessa

Muuntojoustavuus oli yksi rakennuksen suunnittelun lähtökohdista. Hyvän pohjan tälle tarjoaa valittu rakenne. Rakennuksessa on pilari-matalapalkkijärjestelmä sekä kantavat ulkoseinät S-elementeistä. Väli- ja yläpohjassa on ontelolaatat. Kantavia väliseiniä ja paikalla valettuja rakenteita on vähän.

Opetustiloja on mahdollista erottaa ja yhdistää tarpeen mukaan. Opetustilojen kalustusta pystyy ryhmittelemään eri tavoilla ja kalusteissa on kiinnitetty huomiota keveyteen, joten niitä on helppo siirrellä. Huomioon on otettu myös henkilöt, jotka tekevät työtä mieluummin seisaaltaan.

Iida Rontti rakennesuunnittelusta vastanneesta WSP Finland Oy:stä sanoo, että rakennesuunnittelun kannalta hanke oli varsin suoraviivainen valittujen ratkaisujen takia. Tämä edesauttoi myös aikataulussa pysymistä, koska mitään merkittäviä yllätyksiä ei tapahtunut.

– Pohjoisen olosuhteissa rakenne tarjosi myös yhden tärkeän edun. Sen jälkeen kun kantavat ulkoseinät oli saatu paikoilleen, rakentamista voitiin jatkaa sääsuojassa, Rontti toteaa.

Ei valkoista julkisivua

Lapin olosuhteiden huomioonottaminen näkyy rakennuksen julkisivujen rakenteessa ja värityksessä. Päämateriaalina olivat sandwich-betonielementit ja pääväreinä lämmin hillankeltainen ja männyn rungon harmaa.

– Valkoinen ei ollut vaihtoehto, sillä suurimman osan kouluvuodesta Sodankylässä on lumi maassa. Halusimme väritykseltään ja ilmeeltään lumisiin olosuhteisiin ja kaamokseen sopivan rakennuksen. Lämpimät hillankeltaiset julkisivut sijoittuvat alueille, jossa oppilaat oleskelevat ja tummat hiiltyneen puun kaltaiset sävyt ovat vasten pysäköintialuetta ja metsää, Laura Sorri kertoo.

Värin lisäksi betonipintojen viimeistely vaihtelee. Hillankeltaisissa osissa väri on samettimaisesti lainehtivaa, mikä on saatu aikaan muottivahalla. Tummemman julkisivun osat ovat uritettua hienopestyä väribetonia, joka antaa karhean vaikutelman. Kahteen pääväriin vaihtelua tuovat porras­huoneiden puna-oranssit, taustavalaistut, perferoidulla metallilevyllä päällystetyt sisäänkäynnit.

Vihreää rahoitusta

Ympäristönäkökulma oli uutta rakennusta tehtäessä tärkeä. Siitä kertoo se, että Tähti­kunnan koululle myönnettiin Kunta­rahoituksen vihreää rahoitusta, joka on tarkoitettu investointihankkeille, joissa syntyy selkeitä ja mittavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Tähtikunnan koulun rahoituspäätökseen vaikutti erityisesti rakennuksen energia­tehokkuus. Tämä näkyy monissa ratkaisuissa.

– Rakennus on kompaktin muotoinen. Ikkunoiden, ulkoseinien sekä ylä- ja ala­pohjien rakenteilla on hyvä U-arvo eli rakennus on tiivis. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on toteutettu hyvällä hyötysuhteella, Laura Sorri sanoo. 

Rakennuksessa on myös 30 piikkikilo­watin aurinkopaneelit, jotka on asennettu tummille ulkoseinille etelä-kaakko -suuntaan. Ratkaisulle on Sorrin mukaan hyvät perusteet Lapin oloissa.

– Lunta sataa yleensä talvisin niin paljon, että katolle sijoitettavat paneelit olisivat lumen peitossa alkukeväästä, jolloin aurinko mahdollistaa sähkön tuottamisen. Koulu­aikana tulokulma on niin matala, että seinille sijoittaminen on hyvä vaihtoehto.

Koulussa on toteutettu myös muita ympäristöön ja ekologisuuteen liittyviä asioita. Soluissa on esimerkiksi kierrätyspisteitä ja oppilaat saavat käyttöönsä dataa, jonka avulla voi seurata esimerkiksi vedenkulutusta tai aurinkopaneelien tuottaman energian määrää.

Aikataulu piti

Tähtikunnan koulun rakennustyöt alkoivat syksyllä 2020, ja se otettiin aikataulun mukaisesti käyttöön 15.8.2022 lukuvuoden alkaessa. Syksyn aikana on tehty vielä joitain viimeistely- ja muutostöitä, mutta käyttäjille oli tärkeintä, että koulu pääsi alkamaan uusissa tiloissa

– Nyt uudet tilat ovat olleet käytössä vähän yli kaksi kuukautta. Pohjavire on ollut positiivinen, vaikka jonkun verran korjattavaa on ollutkin. Olemme koonneet tietoa puutteista ja niitä on korjattu varsin hyvin. Tärkeänä pidän sitä, että oppilaiden palaute on ollut myönteistä, Tähtikunnan koulun vt. rehtori Irja-Kaisa Lakkala kertoo. 

Hyvää hänen mielestään on ollut se, että on päästy saman katon alle, mikä helpottaa eri asteilla opettavien opettajien työtä. Tilat ovat myös terveet ja turvalliset.

– Käytössä on aivan uudenlaisia tiloja kuten biologian luokan yhteydessä oleva kasvatus­huone. Samoin taito- ja taideaineiden tilat ovat hienot, vaikka niissä vielä onkin vähän viimeisteltävää. Minusta tärkeää on myös ajatus yhteisöllisyydestä, jota nämä tilat edistävät, Lakkala toteaa.

Yksi tärkeä asia hyvään lopputulokseen pyrittäessä oli rakennuksen käyttäjien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen. Tähän kiinnitettiin paljon huomiota alusta lähtien.

– Käyttäjäkuntaa kuultiin laajalti. Opettajille järjestettiin useampia tilaisuuksia. Myös muille käyttäjille ja oppilaiden vanhemmille järjestettiin tilaisuuksia, joissa koottiin tarpeita. Toiveita pystyttiin myös ottamaan huomioon, vaikka ei tietenkään kaikkia, Lakkala kertoo.

Hyvänä ratkaisuna Lakkala pitää sitä, että hankkeella on ollut kunnan puolelta erillinen projektipäällikkö, joka oli vielä yksi koulun opettajista. Hänen pestinsä jatkuu ainakin vuoden loppuun.

– Sekä rakennusvaiheessa että nyt käyttöönottovaiheessa on hyvä, että on yksi henkilö, jolla on kokonaisuus hallussa ja jolla on toimivat kontaktit hankkeen eri osapuoliin, Irja-Kaisa Lakkala sanoo.

Teksti: Ismo Myllylä | Kuvat: Juha Kauppinen