Sodankylän uusi hyvinvointikeskus Sopukka yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut samaan paikkaan. Elinkaarimalli vaatii rakennuksen käyttäjiltä uudenlaista ajattelua.
Sodankyläläiset saavat jatkossa terveys- ja sosiaalipalvelut saman katon alta, kun uusi hyvinvointikeskus valmistuu vuoden 2019 lopussa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen sote-rakennus, joka on toteutettu elinkaarimallilla.
Hankkeen urakoitsija YIT vastaa rakennuksen palvelujaksosta 20 vuoden ajan. Ylläpidon osuus 35 miljoonan euron kokonaiskustannuksista on noin 13 miljoonaa.
Sodankylän vanha, pääosin 1960-luvulla rakennettu terveyskeskus oli päässyt huonoon kuntoon, ja mittavan remontin sijaan kunnassa päädyttiin uuden rakentamiseen. Sopukaksi nimettyyn hyvinvointikeskukseen on koottu aiemmin hajallaan sijainneet palvelut: akuutti- ja vastaanottotoiminta, laboratorio- ja röntgenosastot, hammashuolto, kuntoutusosasto, fysioterapia, työterveyshuolto, maahanmuuttotyö ja perhepalvelut.
Lukuisten muiden kuntien tapaan myös Sodankylässä on painittu rakennusten sisäilmaongelmien kanssa. Tekninen johtaja Matias Yliriesto toteaa, että menneestä haluttiin nyt ottaa opiksi.
– Elinkaarimallista tavoitellaan pitkän ajan ratkaisua. Sen kautta rakennuksen ylläpito on turvattu ja hinnoiteltu 20 vuodeksi eteenpäin.
Sodankylä sai hankkeelleen poikkeusluvan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Rahoittajaksi valittiin kilpailutuksella Kuntarahoitus, ja rahoitusmuodoksi tuli kiinteistö-leasing.
Hanke on Ylirieston mukaan herättänyt laajaa kiinnostusta ja toiminut omassa lajissaan eräänlaisena pilottina.
– Käyttäjät ja toiminnallisuus ovat olleet suuressa roolissa. Niihin liittyen ei ollut valmiita malleja, joten tietoa on jaettu myös muille kunnille ja kaupungeille.
Sodankylässä omasta hankkeesta kertynyttä kokemusta hyödynnetään jatkossakin. Seuraavaksi kunta rakentaa elinkaarimallilla ja leasing-rahoituksella uuden monitoimikeskuksen.
Rakentamista sisäilman ehdoilla
Hyvinvointikeskuksen urakoitsija valittiin kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Mukana oli alkuun useampia yrityksiä, mutta tarjouksen tekivät lopulta vain YIT ja valituksi tullut Lemminkäinen.
Rakennustöitä oli takana reilut puoli vuotta, kun yhtiöt fuusioituivat vuoden 2018 alussa. Hankkeen etenemiseen se ei vaikuttanut, ja pääosin työmaalla jatkoivat vanhat Lemminkäisen työntekijät.
Valmis rakennus avataan käyttäjille vuoden 2020 tammikuussa. Prodeco Oy:n rakennuttajakonsultin Risto Ruokamon mukaan hankkeen onnistumista auttoi, että resursseja oli alusta asti varattu riittävästi.
– Jos verrataan niin kutsuttuun normaaliurakkaan, rakennusaikaa oli hyvin. Hankinnat onnistuivat aikatauluissa, ja toimittajia saatiin läheltä. Tilaajan ja urakoitsijan kesken vastuut on jaettu selkeästi, eikä esimerkiksi lisätöistä ei ole tarvinnut isommin vääntää kättä.
Rakennuksen betonielementit ovat peräisin paikalliselta tehtaalta. Välipohja on ontelolaattaa. Tilaajan toiveesta rakennuksessa ei ole kellaritiloja, vaan kaikki toiminnot ovat maan pinnalla.
Sisäilmatavoitteet on otettu huomioon koko rakentamisen ajan. Hankkeessa on noudatettu Kuivaketju10-toimintamallia ja Terve talo -ohjelman kriteereitä.
– Esimerkiksi liimaamalla kiinnitettyjä pintoja kuten muovimattoja ei ole käytetty, vaan rakennuksessa on massalattiat, Ruokamo kertoo.
Sodankylän hyvinvointikeskus on Euroopan pohjoisin rakennus, jolla on LEED Healthcare -serti fikaatti. Sen kriteerit koskevat niin energiataloudellisuutta kuin uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Sodankylässä lämmitysratkaisuina ovat maa- ja kaukolämpö.
Työyhteisö uuden edessä
YIT Suomi Oy vastaa rakennuksen ylläpidosta ja perusparannuksista 20 vuoden palvelujakson ajan. Käyttäjien perehdyttäminen on aloitettu jo rakentamisaikana, ja erilaisia käytännön tilanteita varten on laadittu tarkat ohjeistukset.
– Tämä on samalla uuden alku työyhteisölle ja koko kunnalle. On omaksuttava ajatus, että kiinteistön omistaa joku muu kuin kunta, toteaa YIT:n elinkaarihankkeiden Pohjois- Suomen kiinteistöpäällikkö Ville Sormunen.
Rakennuksen ylläpito vaatii saumatonta yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Siivouksesta ja kiinteistönhoidosta huolehtivat YIT:n palveluntuottajakumppanit, ja laitoshuoltajina taas on kunnan omaa väkeä. Sormusen mukaan pienen paikkakunnan etuja on, että erilaisia raja-aitoja on helpompaa ylittää.
– Kunnossapito- ja huoltotarpeita päivitetään kaiken aikaa, mikä vaatii paljon ihmisten kesken sopimista. Lisäksi ohjaus- ja yhteistoimintaryhmissä käydään säännöllisesti läpi taloa koskevia asioita.
Hyvinvointikeskus on käytössä ympäri vuorokauden 365 päivää vuodessa, mikä erottaa sen esimerkiksi koulurakennuksista. Siksi kunnossapito- ja huoltotyöt joudutaan sovittamaan muuhun toimintaan. Suuremmat, PTS-ohjelman mukaiset korjaustyöt on Sormusen mukaan otettu huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.
Selkeyttä asiointiin
Uusi hyvinvointikeskus sijaitsee joki varressa noin kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. Mäntymetsän ympäröimän rakennuksen pohja on nelisakaraisen tähden muotoinen.
– Tällä ratkaisulla eri toiminnot saadaan hyödyntämään yhteisiä tiloja tehokkaasti. Samalla saadaan tiloihin mahdollisimman paljon luonnonvaloa, toteaa hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Merja Pesonen Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.
Kokoavana tilana on keskellä sijaitseva korkea pääaula. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu helppokulkuisuutta vaativat tilat kuten akuuttitoiminnot, fysioterapia, laboratorio ja röntgen. Toisessa kerroksessa ovat muun muassa hammaslääkäri, työterveyshuolto ja perhekeskus.
Rakennuksen takimmainen siipi on yksikerroksinen, ja siellä sijaitsee kuntoutusosasto eli entinen vuodeosasto. Asukkaiden käytössä on metsän reunustama piha kuntoiluvälineineen ja lasitettuine terasseineen.
– Tarkoitus on, että tilat kannustavat lähtemään liikkeelle pelkän huoneissa makaamisen sijaan, sanoo vastaava projektiarkkitehti Henry Kouva.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuurissa on tavoiteltu selkeyttä. Asiakkaan ei tarvitse arvailla oikeaa sisäänkäyntiä, vaan kaikkiin palveluihin kulku käy yhden oven kautta.
Iso puinen kehys ympäröi sisäänkäyntiä ja aulatilan korkeaa lasiseinää. Muuten julkisivut koostuvat pääosin valkoisista betonielementeistä. Revontulimainen pystyuritus tuo pintoihin vaihtelua. Julkisivua elävöittää myös säädettävä valaistus, joka niin ikään muistuttaa revontulista väreineen ja rytmeineen.
Suunnittelijoiden mukaan kaikissa valinnoissa tavoitteena on ollut kestävyys ja pitkäikäisyys.
– Jo tilaajan lähtövaatimuksissa oli harjamuotoinen vesikatto, jossa on reilut räystäät ja kallistukset, Kouva toteaa.
Luonnon värejä ja valoa
Sote-palvelujen yhteen saattaminen on Pesosen mukaan tuonut suunnittelulle omat haasteensa.
– Ei riitä, että palvelut viedään samaan rakennukseen, vaan tilasuunnittelussa on mietittävä myös itse toimintaa. Pienilläkin asioilla on väliä, mistä esimerkkinä koko rakennuksen yhteinen taukotila, joka kokoaa eri ammattiryhmät tapaamaan toisiaan.
Sisätiloissa osastot erottuvat toisistaan erilaisilla väripinnoilla, joiden sävyt on lainattu pohjoisen luonnosta. Reilun kokoisilla ikkunoilla hyödynnetään vuodenaikojen mukaan vaihtelevaa luonnonvaloa.
Pääaulaan lämpöä tuo kuultolakatusta mäntyrimasta tehty verhous. Aulatilasta löytyy myös sodankyläläisen kuvanveistäjän Kaija Kiurun taidetta, jota on hankittu prosenttitaiteen periaatteella.
– Asiakaskokemukseen on suunnittelussa kiinnitetty paljon huomiota. Rakennuksesta haluttiin helposti lähestyttävä, ja samalla pyrittiin pois laitosmaisuudesta, Pesonen sanoo.
Käyttäjäkokemus on huomioitu myös akustiikkasuunnittelussa. Arkkitehti SAFA Eija Halme-Salo Vahanen-Halme Acoustics Oy:sta kertoo, että intimiteettisuojan vuoksi on esimerkiksi huolehdittava tilojen ääneneristyksestä.
– Rakenteet on valittu sillä tavalla, että ne eristävät riittävästi ääntä. Tämä koskee niin väliseiniä kuin huonetilojen oviakin. Äänen eristystä tarvitaan myös tiloissa, joissa on kova äänisiä laitteita.
Toinen huomiota vaativa seikka on huoneakustiikka, jonka pitää sopia myös huonokuuloisille asiakkaille. Kaikua ja hälinää on vähennetty vaimennusverhouksien avulla. Aulatilassa eristeet on kätketty puurimoituksen taakse.
– Kaikissa tiloissa on hyvä perusvaimennus eli ääntä absorboiva katto. Osassa tiloista vaimennusta on saatu aikaan myös seinien avulla. Materiaaleilla on iso merkitys myös tilojen viihtyisyyden kannalta, Halme-Salo toteaa.
Sodankylän hyvinvointikeskus
Rakennuttaja: Sodankylän kunta
Bruttopinta-ala: 6800 neliötä
Rakentamisaika: 07/2017–12/2019
Kustannukset: 35 miljoonaa euroa
Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Juha Kauppinen
