Kaupunkilaiset ovat pääosin tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Asukasbarometri 2022. Tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Lisää kaivataan kahviloita, lajittelupisteitä ja ulkokuntoiluvälineitä.
Asukasbarometri on kuuden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus asuinympäristön laadusta suomalaisille, jotka asuvat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimuksen mukaan asukkaiden tärkeimmät viihtyvyystekijät asuinalueella ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten melu ja ilmansaasteet, pysäköintipaikkojen puute sekä palvelujen puute.
Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Tyytymättömyyttä herättävät kokoontumis- ja yhteistilat tai niiden puuttuminen.
Tyytyväisyys kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut verrattuna edelliseen barometriin. Poikkeuksena on asuinalueen terveyspalvelut, joihin tyytymättömyys on kasvanut.
Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 2 975 satunnaisesti valittua 15–84-vuotiasta. Heidän mukaansa kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Asuinalue saa keskimäärin kouluarvosanaksi 8,3. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.
Valtakunnallinen seurantatutkimus toteutettiin viidennen kerran. Asukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä vuodesta 1998 lähtien näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio.
Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja sekä liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. Kaupungeissa autottomuus yleistyy etenkin nuorilla aikuisilla.
Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell toteaa, että kaupungistumisesta seuraava runsas rakentaminen on tuonut mukanaan myös epäviihtyvyyteen liittyviä haasteita, kuten meluhaittoja ja keskeneräistä ympäristöä.
— Täydennysrakentamisen ansiosta on pystytty tiivistämään olemassa olevia alueita, mikä parantaa esimerkiksi palveluiden saatavuutta, mutta samalla se on tuonut monivuotisia rakennustyömaita keskelle olemassa olevia asuinalueita, Strandell sanoo.
Viime vuosina asumista ovat leimanneet koronapandemia sekä energiakriisi ja kustannusten nousu. Ne ovat vaikuttaneet osittain ristiriitaisesti etenkin asuntojen tilatoiveisiin.
Pandemia kasvatti luonnonympäristön roolia asuinalueella ja esimerkiksi etätyötilan tärkeyttä asunnossa. Toisaalta pientaloasunnoista toivotaan nykyistä pienempiä energiakulujen hillitsemiseksi.
Peruspalvelujen sijaan toivotaan nyt aiempaa enemmän palveluja vapaa-ajan viettoon, kuten kahviloita ja ravintoloita. Digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat vakiintuneet osaksi kaupunkilaisten arkea, ja niihin liittyviä palveluja toivotaan enemmän asuinalueille.
Uutena kysymyksenä Asukasbarometrissa kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia yhteiskäyttöpalveluja asuinalueellaan. Tärkeimpinä pidetään julkisten sähköautojen latauspisteiden sekä yhteiskäyttöisten kaupunkipyörien lisäämistä, mutta myös yhteiskäyttöisiä työkaluja toivotaan.
