Länsiterminaali otetaan käyttöön huhtikuussa 2017 ja se tulee palvelemaan vuosittain 4–5 miljoonaa laivamatkustajaa. Helsingin Satama Oy:n rakennuttama terminaalirakennus on kooltaan 12 700 m2. Swecon asiantuntijat toimivat kohteen rakennesuunnittelijana ja tietomalliasiantuntijana.
Swecon asiantuntijat vastaavat rakenneteknisiin haasteisiin
Uuden rakennuksen runko koostuu terminaaliosasta ja kahdesta terminaalin molemmin puolin olevasta matkustajakäytävästä. Kantavan rungon muodostavat teräsliittopilarit, teräspalkit ja -ristikot, betonielementeistä tehdyt porrastornit, paikallavalu- ja betonielementtipilarit sekä betonielementtipalkit.
Arkkitehtuurilla on kohteessa suuri painoarvo. Se asetti rakennesuunnittelulle ja valmistukselle haasteita. ”Terminaalissa näkyvien jäykisteiden määrä on hyvin rajallinen ja rungossa onkin käytetty kehäjäykistystä, joka tuo lisähaasteensa liitossuunnitteluun. Betonielementtien suunnittelussa ulkonäölliset asiat korostuivat porrastornien ja seinien saumajakoja suunniteltaessa. Kaikissa kohteen rakenneratkaisuissa esteettisyydellä oli merkittävä rooli”, kertoo Swecolla rakennesuunnittelun osastopäällikkönä toimiva Tomi Eloranta.
Haastetta kohteelle toi myös geometria. Terminaalin rungon muoto on monimuotoinen ja se sisältää kaksoiskaarevaa kattopintaa, vinoa propellimaista räystäs- ja julkisivupintaa sekä korkeita lasiseiniä.
Kohteen monimuotoisen geometrian ja arkkitehtuurin lisäksi suunnittelussa oli äärimmäisen tiukka aikataulu. Luonnossuunnittelu aloitettiin vuoden 2015 helmikuussa ja rakentaminen käynnistyi syyskuussa. Tiukassa aikataulussa korostui eri suunnitteluosapuolien tiivis ja hyvä yhteistyö, jossa olennaisena osana oli viikoittain päivitetty tietomalli.
Tietomalli laajasti käytössä
Uudessa länsiterminaalissa käytetään tietomallinnusta laajasti niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin valmistuksessakin.
Jo luonnosvaiheen arkkitehtisuunnittelussa käytettiin tietomallia. Suunnitteluratkaisujen edetessä varsinaiseen toteutussuunnitteluun mallinnustyössä hyödynnettiin jälleen tietomallia. Toteutussuunnittelun tietomallista tulostetaan paitsi työpiirustukset, kuten pohjapiirustukset ja leikkaukset, ja sitä hyödynnettiin myös 3D-visualisointeihin.
Myös suunnitelmien yhteensovittamisessa tietomallintaminen on ollut keskeisessä asemassa.
Swecon rakennesuunnittelijat käyttivät suunnittelussa Tekla Structures -ohjelmistoa. Koko kantava rakennusrunko on tehty mallintaen, ja myös paikallavalujen raudoitukset on mallinnettu perustuksissa. Eri materiaaleista koostuvan rungon suunnittelua on tehty samanaikaisesti mallintaen samaan malliin eri toimipisteissä. Sähkösuunnittelussa mallinnettiin kaapelihyllyt ja -putket, valaisimet sekä reikävaraukset seinissä.
Urakoitsija käyttää yhdistelmämallia aktiivisesti työmaalla ja hyödyntää tietoja päivittäisessä työssä. Elementtitoimittajilla on tietomallit hyödynnettävissä valmistuksessa ja asennuksissa.
”Tietomallikoordinoinnilla on ollut keskeinen rooli suunnitelmien yhteensovittamisessa. Tiukka suunnitteluaikataulu edellyttää jatkuvaa kommunikointia suunnittelijoiden kesken ja tietomallien yhteensovituspalavereita on pidettävä säännöllisesti. Yhdistelmämalli havaintoineen on ollut kaikkien projektiosapuolien käytettävissä ja kommentoitavissa”, kertoo hankkeen tietomallikoordinaattori Antti Hämäläinen Swecolta.
Tietomalli on avain parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen
”Tietomallia on hyödynnetty tässä hankkeessa laaja-alaisesti. Erittäin hankalasta geometriasta huolimatta rakenneosien mittatarkkuus ja paikalleen sopiminen on toteutunut hyvin”, Hämäläinen kertoo.
Työmaa on hyödyntänyt mallia oman työnsä suunnittelussa ja järjestelemisessä sekä kommunikoinnissa osapuolten välillä.
Erityisenä hyötynä tietomallinnuksesta on ollut mahdollisuus näyttää rakennuksen sisäistä geometriaa muille suunnittelijoille. Kohteen muodon ja tilojen liitännät toisiinsa olivat huomattavasti selvempiä tietomallin perusteella, ja entistä suurempi osa suunnittelusta pystyttiin tekemään jo etukäteen.
”Tilaajan näkökulmasta tietomalli on erinomainen työkalu eri suunnitelmien yhteensovittamisessa ja osaltaan edesauttanut teknisesti vaativan ja aikataulullisesti haastavan hankkeen edistymistä. Tietomallin ansiosta myös suunnitelmat ovat tulleet tilaajalle havainnollisemmiksi”, toteaa projektinjohtaja Ari Parviainen Helsingin Satama Oy:stä.
