Teksti Marja Hakola | Kuvat Mikael Lindén
Hyvinkään Sveitsin luonnonpuistoon tultiin virkistäytymään jo 1800-luvulla. Helsingistä saavuttiin hengittämään mäntymetsän raikasta ja terveellistä ilmaa niin kesäisin kuin talvisin. Sveitsinpuiston alue on osa jääkauden muodostamaa Salpausselkää, ja laskettelua alueella on harrastettu jo 1950-luvulla.
1970-luvulla harjumaisemaan nousi arkkitehti Matti I. Jaatisen suunnittelema korpihotelli. Rantasipi-ketjuun kuuluva hotelli käsitti kokous- ja ravintolatilat sekä majoitussiivet. Rantasipi Sveitsissä kokoustettiin ja juhlittiin; kymmenillä tuhansilla suomalaisilla on omakohtaisia muistoja hotellin kuuluisasta yökerhosta.
Niin myös Hyvinkäällä syntyneellä Kari Järvenpäällä, joka edustaa hotellin uutta omistajatahoa, Sveitsi Kiinteistörahastoa.
Järvenpäällä riittää ideoita paikan uudistamiseksi, mutta kaksi asiaa hänkin halusi säilyttää suositusta hotellista: ravintolasalin kattovalaisimen puiset palikat, joita Järvenpään mukaan on yli 13 000 kappaletta, sekä avarat näkymät ulos luonnonpuistoon.
– Tässä paikassa on 1970-luvun iloista henkeä, joka syntyy ihmisten kohtaamisissa. Saman hengen toivon jatkuvan uudistetussa Hotel Sveitsissä ja täällä toimivien yrittäjien palveluissa, Järvenpää sanoo. Hän on myös hyvinkääläisen kauppakeskus Willan rakentamisessa mukana ollut kiinteistökehittäjä.
Moderni vintage
1976 valmistuneen, tasakattoisen ja matalan hotellin julkisivu on valkoista kahitiiltä ja tummaksi petsattua mäntyä. Hotelli on osin kaksi- ja osin kolmekerroksinen. Pääsisäänkäynti, hotellin vastaanotto- ja aulatilat sekä ravintolat sijaitsevat puoliympyrän muotoisessa osassa, josta majoitussiivet erkanevat kampamaisesti.
– Hotellin arkkitehtuuri vertautuu hyvin tähän päivään: siinä on tällä hetkellä muodissa olevaa yksinkertaisuutta, peruskorjauksen suunnittelusta vastannut arkkitehti Antti Rinne Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:stä toteaa.
Uudistustyö oli Rinteelle miellyttävä ja haasteellinen tehtävä. Oli vanhat raamit, joihin haluttiin tehdä mahdollisimman vähän muutoksia. Samalla tarvittiin käyttötarkoituksen
muutoksia ja uudisrakentamista.
– Suunnittelijan oli päätettävä, mitä säästetään ja mitä tehdään uusiksi. Työ sisälsi inventointia, asioiden sovittelua mataliin kerroskorkeuksiin, purkamista ja uusien rakenteiden suunnittelua. Siis täysin erilaista työtä kuin uudisrakennuksen suunnittelu, Rinne kertoo.
Hotellin aulatilojen muutosten lisäksi Rinteen tehtäviin kuului matkailukeskukseen sisältyvien uusien konseptien eli elokuvateatterin ja sisäliikuntapuiston suunnittelu vanhoihin tiloihin tarpeellisine laajennuksineen. Kellarikerroksessa sijaitseva kuntosali koki sekin täydellisen muodonmuutoksen peruskorjauksen yhteydessä.
Rinteen suunnittelemia uusia tiloja olivat viides elokuvasali Bio Rex -teatteriin, 25 metriä pitkä yhdyskäytävä hotellin ja kaupungin uimalan välille sekä liikuntapuisto SuperParkin päähalli.
Hotellin legendaarisen yökerhon suhteen suunnitelmat ovat vielä auki, sinne eivät uudistustyöt vielä ulottuneet.
Yhteys maisemaan
Hotellin sisäilme on avoin ja avara. Sisäänkäynniltä voi nähdä vanhaan ravintolasaliin ja sen ikkunoista avautuvaan maisemaan.
– Halusimme, että tila aukeaa puistoon. Aulatilaa ei ole jaettu vaan pikemminkin avattu, Rinne kertoo.
Hotellin vastaanottoaula sekä sen vastakkaisella puolella sijaitsevan baaritiskin eteen sijoittuva ravintola muodostavat yhtenäisen
tilan. Aulan vaalea laattalattia on perua hotelliin 2000-luvun alussa tehdystä remontista. Lattiapintaa rytmittävät matot ja istuinryhmät värikkäine noja- ja korituoleineen. Väriä vaaleaan yleisilmeiseen tuo paneloidut seinät ja maisematapetit.
Pääaulan sekä uudistettujen hotellihuoneiden sisustus on Vallila Interiorin käsialaa.
Ravintosali, johon mahtuu jopa 700 asiakasta, on lähes alkuperäisessä asussaan. Vain matto uusittiin, katto maalattiin mustaksi ja katosta roikkuvat puukoristeet pestiin.
Uusi runko vanhan sisään
Uusien omistajien vision mukaisesti Hyvinkään Sveitsiä remontoitiin monipuoliseksi viihde- ja liikuntakeskukseksi, joka pitää sisällään elokuvateatterin, sisäliikuntapuiston, liikuntakeskus Fit Parkin sekä anniskeluoikeuksin varustetun Kulma Deli-ravintolan.
Elokuvateatterit rakennettiin entisiin auditorio-tiloihin.
– Elokuvakeskuksen tilasuunnitteluun liittyi haasteita, sillä vanhoissa tiloissa ei ollut keskuksen vaatimaa sisääntuloaulaa. Purimme harkiten olevissa olevia rakenteita, betonia ja tiiliseinää, jolloin aulatilaa saatiin riittävästi, Rinne kertoo.
Suurin saleista sovitettiin entiseen pääauditorioon ja kolme salia pienempiin auditorioihin. Yksi kokonaan uusi sali rakennettiin sisäpihan kainaloon. Uudisrakennus työntyy esiin rakennusmassasta.
– Salit tehtiin siten, että vanhan rungon sisään rakennettiin uusi runko: lattia, seinät ja katto. Samalla salit varustettiin viimeisimmällä kuva- ja äänentoistotekniikalla, Rinne sanoo.
Hyvinkään projektin rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto R.J. Heiskanen Oy. Rakennesuunnittelija Toni Rahkosen työsarkaan kuului myös elokuvateatterin vaativa ääneneristys. Äänet eivät saa kulkeutua saleista toisiin, eikä saleihin saa kuulua ulkopuolelta tulevia ääniä.
– Suunnittelussa oli otettava huomioon vanhat rakenteet ja pohdittava äänen kulkeutumista niissä. Koska uudet salit ja niiden kelluvat katsomat ovat irrallaan rakennuksesta, ne oli eristettävä ääneneristysrakenteilla vanhasta rungosta, Rahkonen sanoo.
Tilat suurta sisäliikuntapuistoa varten löyhotellin sisäpihalta: kahden majoitussiiven välinen sisäpiha katettiin, ja sen suojiin rakennettiin tuhannen neliömetrin laajennusosa lähes 2500 neliömetrin suuruiseen SuperParkiin.
Koska hallin seinärunko asettui ulkoseinän vierelle ja osa hotellin ikkunoista katsoo suoraan halliin, olivat äänieristysasiat keskeisessä roolissa täälläkin.
Päähallin takaseinä on kokonaan lasia. Sen kautta sisään saadaan hyvin päivänvaloa, ja samalla ikkuna tukee tilan alkuperäistä arkkitehtuuria.
Purkua ja uudisrakentamista lomittain
Hyvinkään Sveitsin kohteen urakoitsija oli Rakennus Oy Antti Ahola. Projektinjohtourakkaa veti Raimo Railio, työmaan vastaavana toimi Jari Vitikainen.
– Kun Rantasipiä rakennettiin, oli Antti Ahola mestarina työmaalla. Jari Vitilainen oli töissä täällä 2000-luvun alussa, kun hotellia remontoitiin, Raimo Railio kertoo.
Tällä kertaa työhön sisältyi purkua ja uudisrakentamista lomittain. Kiinteistön purkutyön yhteydessä tulee aina esiin yllätyksiä: suunnitelmia on muutettava matkan varrella ja uusia ratkaisuja tehtävä urakan kuluessa yhteistyössä arkkitehdin, suunnittelijoiden ja rakennuttajan kanssa.
Ravintolan keittiö uudistettiin vesikattoa myöten. Hotellin A- ja B-siipiin rakennettiin uudet henkilöhissit ja esteettömyyttä parannettiin.
– Kiinteistön ilmanvaihto oli puutteellinen, nyt remontin jälkeen se on hyvällä tasolla. Koska rakennus on matala ja pitkä ja siinä on monta siipeä, olivat entiset kanavatkin pitkiä ja kiemurtelevia. Remontin yhteydessä tehtiin runsaasti uusia konehuoneita, joten pitkät kanavat eivät ole enää tarpeen, Railio toteaa.
Talotekniset uudistukset, joita urakoi Quattroservices, olivat muutenkin merkittäviä tässä hankkeessa. Ilmanvaihtotekniikan lisäksi uusittiin hotellin sähkötekniikkaa ja parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja paloturvallisuutta.
Rakentaminen jatkuu
Kari Järvenpää vertaa Hyvinkään Sveitsiä mielellään Vierumäen ja Vuokatin matkailukeskuksiin. Sveitsissä ei ehkä ole tarjolla ammattimaista urheiluvalmennusta, mutta monipuolisia palveluita, liikuntaa, hyvinvointia, viihdettä, aktiviteetteja elämyksiä sitäkin enemmän.
– Kokousmatkat ja työhyvinvointi, perheliikuntamatkat sekä ulkomaalaiset turistit, erityisesti aasialaiset: tässä ovat tärkeimmät tavoiteryhmämme, Järvenpää sanoo. Sveitsin tarina jatkuu uusien omistajien käsissä. Vuoden 2018 alkupuolella aloitetaan kylpylän laajennustyöt sekä uuden saunamaailman rakentaminen yhteistyössä kaupungin uimalan kanssa.
Sveitsin matkailukeskus
Bruttoala: 19 000 neliötä
Rakennuttaja: Sveitsi Kiinteistörahasto Ky
Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatsto Allianssi Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy
Sisustusarkkitehti: Oy Vallila Interior Ab
Rakennesuunnittelu:
Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy
LVIS-suunnittelu: PQR Consult Oy Ab
Rakennusurakoitsija: Rakennus Oy Antti J Ahola
Purku-urakoitsija: Gles Purku-ja Puhdistuspalvelu Oy
LVIAS-urakoitsija: Quattroservices Oy
