Viimeisimmät julkaisut

Suomen suurin puukoulu on tekijöiden taidonnäyte

Imatralla iloitaan lukuvuoden alkaessa Mansikkalan koulukeskuksen valmistumisesta. Elinkaarihankkeena toteutettu Suomen suurin puukoulu tarjoaa modernin oppimisympäristön ja nykyaikaiset päiväkotitilat yhteensä 1350 lapselle ja nuorelle. Rakennus palvelee myös monitoimitalona.

Mansikkala on Imatran koulukeskuksista suurin, kaksikerroksisessa rakennuksessa on noin 15 300 bruttoneliömetriä. Julkisivu on verhoiltu harmaantuvalla puulla.

Mansikkalan koulukeskus on Imatran kaupungin historian suurin investointi. Elinkaarimallilla toteutetun hankkeen kustannukset 20 vuoden ylläpidolla ovat 55 miljoonaa euroa.

Kaupunki päätti nelisen vuotta sitten luopua yhdeksästä koulurakennuksesta ja keskittää opetuksen kolmeen koulukeskukseen.

– Kiinteistöt alkoivat olla yksi toisensa jälkeen elinkaarensa päässä ja niissä oli sisäilmaongelmia. Kaupungin päättäjien pohtiessa yhtälöä lopputuloksena oli kokonaisratkaisu, jossa perusopetus keskitetään kolmeen koulukeskukseen. Näin halutaan taata kaikille tasapuoliset, terveelliset ja modernit oppimisympäristöt, jotka tukevat uutta opetussuunnitelmaa, rakennuttajana toimineen Mitra Oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi kertoo.

Puukoulun suunnittelussa olennaista oli pedagogiikka, luonnonvalo, esteettömyys ja muunneltavuus.

Mansikkala on Imatran koulukeskuksista suurin, kaksikerroksisessa rakennuksessa on noin 15 300 bruttoneliömetriä. Koulukeskuksessa toimii perusopetuksen lisäksi vuoro­päiväkoti ja lukio. Mansikkalassa painottuvat musiikki ja liikunta. Koulukeskus on myös monitoimitalo, jossa on kansalaisopiston toimintoja, neuvola ja oppilas­huolto, nuorisopalvelu sekä kolmas sektori.

Kun Mansikkalan koulukeskusta alettiin suunnitella, tarttui kaupunki ennakkoluulottomasti mahdollisuuteen luoda jotain uutta. Imatra haluaa Lassi Nurmen mukaan olla mieluummin edelläkävijä kuin perässähiihtäjä.

– Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys mainitaan juhlapuheissa, mutta ne muuttuvat harvoin käytännöksi. Toisin on Imatralla, jonka strategian mukaan kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Mansikkalan koulukeskus edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista.

– Puukoulu sopii hyvin Imatralle, nivoutuuhan kaupunki ja sen historia vahvasti puuteollisuuteen. Mansikkalan koulu­keskusta innovoitiin ensin Stora Enson kanssa. Hankkeen jalostuessa se päätettiin toteuttaa elinkaarimallilla, ja neuvottelumenettelyssä oli mukana neljä palveluntuottajaa, Lassi Nurmi kertoo.

Mansikkalassa käytettyjen puuelementtien korkea esivalmistusaste edisti mittatarkkuutta, nopeutti pystytystä työmaalla ja vähensi rakenteiden altistumista kosteudelle.

Kehitysvaihe ja suunnittelu tarvitsevat aikaa

Elinkaarihankkeen kumppaniksi valittiin YIT Talo Oy, joka vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja 20 vuoden yllä­pidosta. Suunnittelujohtaja Matti Varstala YIT:ltä kertoo hankkeen tarjousvaiheen kestäneen noin kahdeksan kuukautta.

– Kilpailullisen neuvottelumenettelyn kuluessa suunnitelma jalostui ja tekniset reuna­ehdot todentuivat tilaajalle. Vaikka tämä vaihe vie aikaa, kasvaa samalla ymmärrys siitä, mitä halutaan sekä mikä on tarpeellista ja mahdollista toteuttaa.

Rakennustyöt alkoivat kesällä 2018. Kosteudenhallinta ja sääsuojaus olivat mukana suunnittelussa alusta lähtien.

– Rakenteiden kosteustekninen toimivuus oli mietittävä tarkkaan. Yksi toteutukseen liittyvä kysymysmerkki oli, miten mahdutaan asentamaan syvärunkoisen rakennuksen elementit sääsuojassa ja kierrättämään tehokkaasti sääsuojaa lohkolta toiselle. Tilanne käytiin etukäteen läpi, tehtiin simulointeja ja vertailtiin vaihtoehtoja. Meillä oli jo varhain valittuna sekä puurakenteiden toimituksesta että sääsuojauksesta vastaavat tahot.

Monimuotoisen rakennuksen rakentaminen eteni lohkoissa.

Rakennuksessa on runsaasti ikkunoita niin ulko- kuin sisäseinillä. Läpinäkyvyyttä ja valoa saadaan myös lasiseinillä ja kattojen lyhtyikkunoista.

– Kun ensimmäinen lohko saatiin pystytettyä ja yksityiskohdat hierottua kohdilleen, voitiin seuraavat työvaiheet aloittaa nopeasti. Tämä on puurakentamisen etuja, kun ei tarvitse odottaa betonin kuivumista.

Hän korostaa puuelementtien korkeaa esivalmistusastetta, joka edistää mittatarkkuutta, nopeuttaa pystytystä työmaalla ja vähentää rakenteiden altistumista kosteudelle.

Tietomalli oli Matti Varstalan mukaan isona apuna hankkeen jokaisessa vaiheessa. Ilman sitä suunnittelualojen yhteensovitus ja puuosien toimitus olisi ollut vaikeaa.

Mansikkala koostuu moduulien ruudukosta

Puukoulun suunnittelussa olennaisessa osassa olivat pedagogiikka, luonnonvalo, esteettömyys ja muunneltavuus. Mansikkalan koulukeskuksen arkkitehti Tomi Perko Arkkitehtitoimisto Perko Oy:stä kertoo suunnittelun lähteneen liikkeelle moduuliajatuksesta.

Mansikkalan koulukeskus on rakennettu 7,2 x 7,2 metrin moduuleista, joissa on kantavat seinät ja pilaripalkkilinjasto. Moduulit muodostavat avoimia ja puoliavoimia oppimisympäristöjä.  

Mansikkalan koulukeskus on rakennettu 7,2 x 7,2 metrin moduuleista, joissa on kantavat seinät ja pilaripalkkilinjasto. Moduulit muodostavat avoimia ja puoliavoimia oppimisympäristöjä.

– Rakennus on yhtä soljuvaa tilakokonaisuutta. Eri käyttäjäryhmillä on omat koti­alueensa, joita on helppo muunnella.

Mansikkalan koulukeskus on arkkitehdin mukaan syvärunkoinen kudelma, jonka perus­tunnelma on valoisa ja väljä. Rakennuksessa on runsaasti ikkunoita niin ulko- kuin sisäseinillä. Läpinäkyvyyttä ja valoa saadaan myös lasiseinillä ja kattojen lyhtyikkunoista.

Mansikkalan koulukeskuksen sydän on korkea sisääntuloaula, jonka katossa on puurimoitus ja seinillä viilupuupinnoitettuja akustiikkalevyjä. 

Lisäksi sisätiloissa puuta on näkyvissä alakattojen palkistossa ja liimapuupilaristossa, mutta esimerkiksi väliseinät ovat äänen­eristyksen vuoksi kipsilevyä.

Rakennuksessa on myös paikalla valettuja betonipintoja, jotka luovat kontrastia puupinnoille.  

Myös sisätiloissa on puuta näkyvissä alakattojen palkistossa ja liimapuupilaristossa, mutta esimerkiksi väliseinät ovat äänen­eristyksen vuoksi kipsilevyä.

Ulkoarkkitehtuurissa on kolmen moduulin muodostamia laivoja, joissa on harjakatto. 

– Kattojen rytmi pilkkoo isoa massaa. Julki­sivun kapeat liimapuupilasterit luovat puolestaan voimakkaan pystysuuntaisen rytmin.

Julkisivu on verhoiltu harmaantuvalla puulla. Sen vastapainona ovat sisäänkäyntien vaaleaksi kuultokäsitellyt syvennykset ja katosten alakatot.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Yhteistyö korostui suunnittelussa

Mansikkalan koulukeskuksen rakennesuunnittelusta vastasi Sweco. Puuteknologia­päällikkö Hannes Tähtinen korostaa yhteistyön merkitystä ja tietomallia.

– Hankkeessa korostui tiivis vuoropuhelu eri suunnittelualojen kesken. On ehdottoman tärkeää, että näin isossa hankkeessa, jossa on mukana monia suunnittelualoja, kuten arkkitehdit, rakenne-, talotekniikka- sekä automaatiosuunnittelijat, suunnittelu tehdään hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä.

Mansikkalan koulukeskus oli suunnittelutoimistolle mittava hanke, jonka eri vaiheissa oli osallisena noin 15 suunnittelijaa.

– Suunnittelijat tekivät töitä kolmella eri paikkakunnalla. Sama tietomalli oli suunnittelijoiden käytössä pöydällä, tehtaalla ja työmaalla, joten muutokset olivat jokaisen nähtävillä. Tietomallista voitiin ottaa myös työvaiheiden tarpeen mukaan alue- ja osakokonaisuuksia tarkempaan tarkasteluun ja havainnollistamiseen.

Rakennesuunnittelussa olivat Hannes Tähtisen mukaan haastavinta liittymät ja liitokset sekä talotekniikan yhteensovittaminen.

– Betonin ja puun materiaaliero näkyy toleransseissa, kun kappale vaihtuu liittymissä ja liitoksissa. Käytäntö on osoittanut, että valmistus ja asennus huomioon ottaen betoni­rakentamisessa on suuremmat toleranssit kuin puurakentamisessa.

Mansikkalassa on käytetty laajasti eri puurakennusmateriaaleja ja -tuotteita.

– Rakennusta kantavat liimapuupilarit ja välipohjien ripalaattarakenteet on viilupuuta, jota on myös jäykisteenä väliseinissä. Vesikatolla on naulalevyristikot. Ulkoseinät ovat sahatavarasta tehtyjä rankarunkoisia seinäelementtejä.

Rakennuksen hissikuilu on puuranka­rakenteinen ja viilupuu- eli LVL-vahvikkeinen kuilu. Väestön­suojat on valmistettu betonista.

Ekologisuus näkyy myös rakennuksen energiaratkaisussa. Koulukeskuksessa on maalämpö, jota tuottaa geotermisen kentän yksitoista energiakaivoa. Lämmönkulutuksen huippuja täydentää kaukolämpö.

Rakennuksessa on myös paikalla valettuja betonipintoja, jotka luovat kontrastia puupinnoille.

Puurakentaminen kaipaa rutiinia

Suunnittelujohtaja Matti Varstala toteaa puurakentamisen suosion kasvaneen ja uskoo, että sama trendi jatkuu. Ajan ilmiö on ekologisuus ja puurakentamisen hyvistä puolista puhutaan paljon.

– Kehitys on kuitenkin hidasta ja kysyntä satunnaista, koska puurakentamisen taloudellinen kilpailukyky ei vielä yllä samalle tasolle betonirakentamisen kanssa isoissa kohteissa. Tarvitaankin Imatran kaltaista rohkeutta, että asiat kehittyvät. Kaikki isot hirsi- ja puurakennuskohteet ovat pioneerityötä.

Matti Varstalan mukaan koko puurakentamisen ketjuun, suunnittelusta teolliseen tuotantoon ja asennukseen pitäisi saada vakiintuneet käytännöt.

– Puurakentamisessa ei ole betonirakentamisen kaltaista vakiotuotantoa, vaan jokainen palikka joudutaan miettimään erikseen suunnittelun ja toteutuksen reunaehdot punniten. Tämän vuoksi jo hankkeen varhaisessa vaiheessa tarvitaan paljon ennakointia ja yhteensovittamista.

Swecon puuteknologiapäällikkö Hannes Tähtisen mukaan puu on entistä ajankohtaisempi materiaali, kun puhutaan ympäristöarvoista, kestävästä kehityksestä ja hiilineutraaliudesta. Nämä ohjaavat kohti puu- ja hybridirakentamista, jossa yhdistellään puuta muuhun materiaaliin.

– Arvostan Imatran rohkeutta rakentaa Suomen suurin puukoulu. Julkisen puolen hankinnat ovat esimerkkinä muille.

Eri käyttäjäryhmillä on omat koti­alueensa, joita on helppo muunnella.

Rakennesuunnittelun kannalta puurakentamisessa tullaan kuitenkin vielä takamatkalta betonirakentamiseen verrattuna.

– Vakioratkaisut puuttuvat. Esimerkiksi liitosten monipuolisuuden vuoksi liitos­osia joudutaan edelleen tekemään rakennus­kohtaisesti konepajavalmistuksena.

Toistettavuutta peräänkuuluttaa myös arkkitehti Tomi Perko. Hän kertoo esimerkin, joka tuli vastaan Mansikkalan koulukeskusta rakennettaessa.

– Olimme suunnitelleet korkeisiin liima­puupalkkeihin tietyllä jaolla rei’itykset talotekniikkaa varten. Tämä ei kuitenkaan onnistunut teollisesti, vaan reiät täytyi tehdä palkkeihin käsityökaluilla niin sanotulla moottorisahameiningillä.

Hannes Tähtinen toteaakin, että massatuotannolla puurakentaminen saataisiin nykyistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.

Koulukeskuksessa on maalämpö, jota tuottaa geotermisen kentän yksitoista energiakaivoa. Lämmönkulutuksen huippuja täydentää kaukolämpö.

Elinkaarimalli kiinnostaa kuntia

Elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden kysyntä on YIT:n suunnittelujohtaja Matti Varstalan mukaan kasvanut. Hyvien kokemusten myötä on murrettu jäätä ja häivytetty ennakkoluuloja.

– Ensimmäisistä elinkaarimallilla toteutetuista kohteista on kertynyt kokemuksia myös ylläpidon osalta. Mallin on koettu palvelevan kuntia, kun kiinteistönpidossa on asiantuntemusta ja osaamista. Lisäksi vastuu on selkeä. 

– Olennainen osa sopimusta on olla mukana kohteiden arjessa ja ennakoida tarvittavia toimenpiteitä kohteiden kunnon ylläpitämiseksi. Tämä tulee sitä tärkeämmäksi mitä pidemmälle sopimuskausi etenee, Varstala toteaa.

Palveluntuottajalla on vastuu myös siitä, että rakennus saavuttaa luvatun energia­tehokkuuden ja toimii teknisesti niin kuin pitää.

Elinkaarimalli perustuu Varstalan mukaan kumppanuuteen, sitoutumiseen sekä tilaajan ja palveluntuottajan luottamukselliseen suhteeseen.

– Kaikki toimivat yhdessä hankkeen edun mukaisesti eikä tule turhaa köydenvetoa. Sopimuksessa on määritelty, missä kunnossa ja millä kustannuksilla rakennus siirtyy aikanaan tilaajalle. Elinkaarimalli on kuin määrä­aikainen avioliitto.

 

Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Ari Nakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>