Viimeisimmät julkaisut

Suomen korkein asuintalo valmistui

Helsingin Kalasataman kahdeksan tornitalon kokonaisuuden ensimmäinen rakennus Majakka on valmistunut. Korkea rakentaminen on vielä uutta Suomessa, mikä viivästytti 35-kerroksisen ja 134 metriä korkean tornitalon rakennusprosessia. Helmikuussa tapahtunut vesivahinko venytti valmistumista vielä puolella vuodella. Vaikeuksista on kuitenkin opittu, ja viereen tuleva seuraava torni Loisto nousee jo hyvää vauhtia suunnitellussa aikataulussa.

SRV:n rakennuttajapäällikkö Sonja Laaksosen mukaan Majakka-hankkeen suurena haasteena oli, että suomalaiset rakentamisen säädökset poikkeavat muista maista esimerkiksi palomääräysten ja talotekniikan osalta, joten suoranaista referenssikohdetta hankkeelle ei löydy. Hankkeessa tarvittiin paljon erilaista tuotekehitystä ja testausta.

– Lupajärjestelmä vaikutti projektin etenemiseen, ja esimerkiksi toteutussuunnitteluun kuului julkisivun hyväksyttäminen. Kesti parisen vuotta ennen kuin pääsimme yhteisymmärrykseen kaupungin kanssa, minkälainen julkisivusta tulee, Laaksonen kertoo.

Majakassa on monipuolisesti erikokoisia asuntoja, joiden koot vaihtelevat 36 neliöstä 196 neliöön. Neliöt on käytetty erittäin huolellisesti, koska korkea rakentaminen on kallista. Neliöhinnat nousevat kerroskorkeuksien myötä.

134 metriä korkea Majakka on ensimmäinen Kalasataman torneista. Seuraavaksi valmistuu 124 metriä korkea Loisto. Siinä on 32 kerrosta ja 249 huoneistoa. Kaikkiaan torneja tulee kahdeksan: seitsemän asumiseen ja yksi toimistoille.

Asukkaille on yhteistilat kolmanneksi ylimmässä kerroksessa saunoineen, oleskelutiloineen, laajoine terasseineen ja poreammeineen. Näkymät ovat vertaansa vailla Helsingissä. Viidennessä kerroksessa kansitasolla on yhteistiloja, jossa ovat muun muassa talopesulatilat, putkikeräyksellä varustettu jätehuone ja asukkaiden kuntoilutila.

Majakassa on tarjolla myös amerikkalaistyylinen aulapalvelu, joka koordinoi erilaisten arjen palveluiden järjestämistä kuten pakettien vastaanottoa, pesula- ja siivouspalveluja tai koiran ulkoilutuspalveluita. Myös asukkaiden muutto tapahtui SRV:n järjestämän muuttopalvelun avustuksella ja aikataulutuksella.

Asukkaille on yhteistilat kolmanneksi ylimmässä kerroksessa saunoineen, oleskelu tiloineen, laajoine terasseineen ja poreammeineen. Näkymät ovat vertaansa vailla Helsingissä.

Korkea rakentaminen on oma maailmansa

Jokainen Kalasataman tulevasta kahdeksasta tornista on merkittävä rakennus kaupunkikuvallisesti sekä läheltä että kaukaa tarkasteltuna.

– Kohteesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Meille oli tärkeimpiä asioita se, että tornirakennukset eivät saa vaikuttaa negatiivisesti Helsingin keskeisimpään kaupunkikuvaan, josta tärkein osa on Kauppatorin ympäristö kirkkoineen, kohteen pääsuunnittelijana toiminut Pekka Helin Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:stä toteaa.

Kerros 33 on asukkaiden klubitilana.

Toinen olennainen tekijä hankkeessa oli Helinin mukaan se, että mitkään niin sanotut normaaliratkaisut eivät toimi korkeassa rakentamisessa, vaan tällainen rakennus on sekä teknisesti että toiminnallisesti täysin erilainen tavalliseen rakennukseen verrattuna.

– Suunnittelu oli erittäin vaativaa ja työlästä, Helin sanoo. Korkean rakentamisen julkisivujen materiaalivalikoima on Helinin mukaan tavattoman paljon rajatumpi kuin matalammassa rakentamisessa. Materiaalit rajoittuvat helposti lasiin ja alumiiniin, kuten tässäkin kohteessa.

– Majakassa käytetyt tekniset julkisivuratkaisut ovat patentoituja kansainvälisiä järjestelmiä. Mikään artesaaniratkaisu ei tule kysymykseen. Julkisivun täytyy olla ehdottoman tiivis. Olosuhteet ovat niin rajut jää-, lumi-, sade- ja tuulikuormineen, Helin sanoo.

Kesäaikainen viilennys tapahtuu kaukojäähdytyksellä lattialämmitysputkia hyödyntämällä. Vain lämpö tai viilennys voi olla päällä kerrallaan. Viilennystä jaetaan tarvittaessa myös tuloilmassa.

Kohteen runkourakasta vastanneen Rakennustoimisto Kontek Oy:n toimitusjohtaja Mart Urbas toteaa, että keskeinen ero tavanomaiseen rakentamiseen on työturvallisuuden korostuminen. Runkorakentamisessa käytettiin kerroksen ympäri kiertävää kolmen kerroksen korkuista tuulensuojaseinämää, joka nousi koko ajan rakentamisen mukana.

– Tuulensuojaseinän tärkein tehtävä on turvallisuuden takaaminen. Sen pitää olla niin tiivis, että suojarakennelman läpi ei pysty putoamaan mitään alas. Tornin ympäri kiertävä seinämä luo sisälle suljetun tunnelman, jossa ei ole merkitystä, millä korkeustasolla ollaan, koska sisältä ei näy ulospäin.

Käytännön toteuttajille tornityömaa opetti myös sen, että korkealle mennessä pitää hyvin tarkasti miettiä ennalta, mitä siellä tarvitaan. Unohtunutta tavaraa hakiessa hurahtaa helposti tunti työpäivästä.

– Logistiikka ja hissikapasiteetti nousevat suureen rooliin korkeassa rakentamisessa sekä ihmisten että materiaalien osalta, tuotantojohtaja Mikko Moilanen SRV:ltä toteaa.

Käyttövesien osalta vesitornien paine riittää noin kahdeksankerroksiselle rakennukselle. Korkeammalla tarvitaan paineenkorotusta, joten Majakka on veden osalta jaettu kolmeen painevyöhykkeeseen. Kylmä ja lämmin vesi tuodaan ylös rakennukseen paineenkorotusasemien kautta.

Kuormitustiedot tuulitunnelin avulla

–Tuulen käyttäytymistä tutkittiin tuulitunnelikokeiden avulla. Tuulitunneliin tehtiin pienoismalli, jossa oli koko Kalasataman keskus sekä sen lähiympäristö. Näin pystyttiin määrittämään tuulenpaineet, joilla on mitoitettu jäykistävät rakenteet ja julkisivut. Kokeiden perusteella määritetyt rakenteiden vääntörasitukset olivat huomattavasti suuremmat kuin normimitoituksella eurokoodeista saatavat, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Veikko Leino Swecosta kertoo.

Tuulitunnelikokeissa tuulen vaikutuksia pystyttiin tutkimaan vaihe vaiheelta tornien rakentamisen edistymisen mukaan. Tällöin voitiin simuloida erilaiset tuulen vaikutukset, kun rakennettuna on yksi torni, kaksi tornia ja kaikki tornit.

Staattisten kuormien lisäksi tuulitunnelikokeen avulla pystytään määrittämään myös kiihtyvyyksiä. Kiihtyvyyden rajoittaminen on asumismukavuuden kannalta erittäin tärkeää koska ihminen kokee liian voimakkaan liikkeen helposti epämukavaksi.

Talon hissit ovat niin sanottuja evakuointihissejä, eli niitä saa käyttää myös palotilanteessa. Rakennus on varustettu myös varavoimajärjestelmällä. Lisäksi talossa on sprinklaus kaikissa tiloissa ja kaksi porrashuonetta, joista toinen toimii pelkästään hätäpoistumisportaana.

Oman haasteensa projektiin toi alapuolisen Kauppakeskus Redin rakenteiden ja myöhemmin päälle rakennettavien tornitalojen erilaisten runkojärjestelmien yhteensovittaminen. Redissä on tyypillinen kauppakeskuksen runko, jonka pystyrakenteena toimivat kallionvaraisille anturoille tuetut teräksiset betonitäytteiset liittopilarit. Vaakarakenteena ovat WQ-palkit ja ontelolaatat.

– Kauppakeskuksen kattotasossa olevalla kuormansiirtorakenteella varmistetaan ala- ja yläpuolisten toisistaan poikkeavien runkojärjestelmien luotettava yhteistoiminta. Tornissa on kantavana pystyrakenteena teräsbetoniseinät, joista osa on elementoitu. Välipohjat ovat 285 millimetriä paksuja paikallavalubetonirakenteita. Porraskuilut ja hissikuilut ovat kokonaan paikallavalurakenteita, ja ne muodostavat primäärisen jäykistävän rakenteen, Leino kertoo.

Majakassa on 282 asuntoa 35 kerroksessa. Asunnon ostajat ovat voineet valita sisustustyylin kolmesta vaihtoehdosta: Black & White, Scandinavia tai Continental.

Tornin korkeuden vuoksi pystykuormat talon alaosissa ovat suuria. Alaosan pystyrakenteissa on käytetty betonin osalta korkeita lujuusluokkia, jotteivat rakenteiden dimensiot kasva kovin suuriksi. Valinnat tehtiin laatu ja varmuus edellä. Betonia pumpattiin holveihin hyvin pitkillä linjoilla. Betonimassa kulki parhaimmillaan ensin 130 metriä ylöspäin ja sitten vielä 30 metriä vaakasuoraan.

Runkourakassa oli haasteita eri osapuolten urakkavaatimusten yhteensovittamisessa.

– Tämä oli ensimmäinen näin korkea rakennus Suomessa. Olemme olleet pystyttämässä Viroon jo monta korkeata taloa. Suomalaiset vaatimukset ja suunnittelijoiden lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset, Urbas sanoo.

– Töiden yhteensovittaminen on avainkysymys tällaisessa hankkeessa. Valun yhteydessä tehtävät talotekniikka- ja muut työt pitää tehdä valmiiksi ennen valuja. Jos talotekniikkaosuus myöhästyy eikä valamaan päästä päivän aikana, seuraava työpäivä menetetään. Jos tämä kertautuu kerros kerrokselta, koko talon osalta runkotöiden viivästystä tulee jo yli kuukausi, Urbas toteaa.

Ikkunoiden pesua ja muuta huoltoa varten korkealla talon räystäällä kulkevat kiskot, joihin ripustetun huoltokelkan avulla huoltohenkilökunta voi tehdä työtään.

Alumiinirunkoiset lasielementtijulkisivut

Majakan julkisivut ovat kevyitä kerroksen korkuisia alumiinirunkoisia elementtejä, jotka ovat maksimissaan 2,8 metriä leveitä. Elementit ovat lasipintaisia ja tukeutuvat aina kerrostasoon. Elementin sisäuolella on paikalla tehty kevyt teräskoolaus, lämmöneriste ja kaksi kipsilevyä tuomassa ääneneristävyyttä.

Rakennusten korkeus ja ilmasto-olosuhteet tuovat omat haasteensa julkisivumateriaaleille. Julkisivun pitää olla vesitiivis, sillä korkealla sade tulee toisinaan vaakasuunnassa. Toisekseen alumiinirunkoisen kevytelementin rakenne pitää olla jäykkä, jotta se pysyy tiiviinä.

– Vesitiiveys on haastava tekijä. Käyttämämme elementit testattiin Saksassa veden- ja tuulenpitävyyden suhteen ennen kuin niitä alettiin valmistaa. Elementit täyttivät kriteerit erinomaisesti siltä osin. Elementit on suunniteltu niin, että niiden paikalleen asennuksessa ei tarvita enää erillisiä tiivistystöitä. Kaikki tiivisteet on asennettu tehtaalla valmiiksi elementteihin ja asennuksen jälkeen julkisivu on heti tiivis, Leino kertoo.

Ikkunoiden pesua ja muuta huoltoa varten korkealla talon räystäällä kulkevat kiskot, joihin ripustetun huoltokelkan avulla huoltohenkilökunta voi tehdä työtään.

Viidennessä kerroksessa kansitasolla on yhteistiloja, jossa ovat muun muassa talopesulatilat, putkikeräyksellä varustettu jätehuone ja asukkaiden kuntoilutila.

Kerroskohtainen ilmanvaihto

Taloteknisen suunnittelun projektinjohtaja Hannu Martikainen Ramboll Finland Oy:stä kertoo Majakan ilmanvaihtoratkaisun perustuvan kerroskohtaiseen ilmanvaihtoon. Torneissa ei ole lainkaan koko rakennusta palvelevia ilmanvaihdon pystykuiluja. Sen sijaan ilmastointi on hajautettu niin, että yksi ilmanvaihtokone palvelee aina korkeintaan kahta asuinkerrosta.

Poistoilma johdetaan ulos julkisivuista. Ilmanvaihdossa on varauduttu tuulenpaineisiin ulkosäleikköjen eteen asetetuilla suojalevyillä, joilla katkaistaan suora tuulenpaine ulkosäleikölle. Ilmanvaihtokoneissa ja -kanavissa on vakiopainejärjestelmät tulo- ja poistopuolella, jotka pitävät ilmanpaineen vakiona.

– Ratkaisu, jossa ei tarvita ilmanvaihdon pystykanavia eikä kuiluja, on tavanomaista ratkaisua paloturvallisempi, koska kerrosten välisiä pystysuoria yhteyksiä on vähemmän. Ratkaisu pienentää myös ratkaisevasti korkeudesta aiheutuvien paine-erojen vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan, Martikainen kertoo.

Porras- ja hissikuilujen hormivaikutusta ehkäistään sisääntulokerrosten tuulikaapeilla. Talon hissit ovat niin sanottuja evakuointihissejä, eli niitä saa käyttää myös palotilanteessa, toisin kuin hissejä yleensä. Rakennus on varustettu myös varavoimajärjestelmällä. Lisäksi talossa on sprinklaus kaikissa tiloissa ja kaksi porrashuonetta, joista toinen toimii pelkästään hätäpoistumisportaana.

Majakassa on tarjolla myös amerikkalaistyylinen aulapalvelu, joka koordinoi erilaisten arjen palveluiden järjestämistä kuten pakettien vastaanottoa, pesula- ja siivouspalveluja tai koiran ulkoilutuspalveluita.

Lattialämmitys ja -viilennys

Majakka on liitetty kaukolämpöön pääosin lattialämmityksen kautta. Lämmityksen osalta rakennus on jaettu kolmeen pystyvyöhykkeeseen kuin päällekkäin olisi kolme kerrostaloa.

– Kaukolämpölaitoksen ensiöpuolen putkia ei voida viedä 25 metriä korkeammalle meren pinnasta. Siksi alin vyöhyke liittyy kaukolämpöön normaalisti, mutta kahdella ylemmällä vyöhykkeellä on oma erillinen väliverkostonsa, joka liittyy kaukolämpöön ja palvelee ylemmässä kerroksessa olevia siirtimiä. Yhdessä vyöhykkeessä on 8–10 kerrosta ja vyöhykkeiden siirtimet on viety ylös välikerroksiin, Martikainen sanoo.

Kesäaikainen viilennys tapahtuu kaukojäähdytyksellä lattialämmitysputkia hyödyntämällä. Vain lämpö tai viilennys voi olla päällä kerrallaan. Lisäksi rakennuksessa on koneellinen tuloilmanvaihto, ja ilmastointikone on myös varustettu viilennyksellä.

Käyttövesien osalta vesitornien paine riittää noin kahdeksankerroksiselle rakennukselle. Korkeammalla tarvitaan paineenkorotusta, joten Majakka on veden osalta jaettu kolmeen painevyöhykkeeseen. Kylmä ja lämmin vesi tuodaan ylös rakennukseen paineenkorotusasemien kautta.

Teksti Jari Peltoranta| Kuvat Mikael Lindén

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail