Rakentamisen, talouden ja yleisen mielialan alhosta sekä halvasta öljystä muutamia vuosia kärsinyt lämpöpumppujen myynti kääntyi taas nousuun. Viime vuonna myytiin yli 60.000 lämpöpumppua. Kuluttajat investoivat omia rahojaan niihin 350 miljoonalla. Lämpöpumppujen talojen ympäriltä otetun energian määrä nousi 0,6 TWh/vuosi. Lämpöpumppujen suosio isojen kohteiden lämmityksessä ja jäähdytyksessä kasvoi. Suomeen asennettujen lämpöpumppujen kokonaismäärä ylittää näinä päivinä 800.000 rajan.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan maalämpöpumppujen vuosimyynti laski valitettavasti edelleen 8% 8500 kappaleeseen. Rakentamisen ja yleinen saneerausinvestointien aallon pohja, alhainen öljyn hinta sekä ilma-vesilämpöpumppujen myynnin kasvu vaikuttivat eniten maalämpöpumppuasennuksiin. Vuonna 2016 rakennetusta 6000 uudesta pientalosta kuitenkin puolet eli 3000 varustettiin maalämmöllä. Loput 5500 maalämpöpumppua korvasivat öljy- ja sähkölämmitystä sekä myös jo jonkin verran kaukolämpöä – kertoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.
Vuoden 2016 myyntitilastoihin saatiin kuitenkin kasvuluvut. Maalämmön laskua kompensoi ilma-vesi lämpöpumppujen myynnin yli 30% kasvu 3500 pumppuun sekä poistoilmalämpöpumppujen yli 20% kasvu 2200 pumppuun. Ilmavesilämpöpumput menevät pääosin saneeraukseen öljy- tai sähkölämmityksen tilalle tai rinnalla. Poistoilmalämpöpumput asennetaan enimmäkseen uusiin omakotitaloihin. Huikeat kasvuluvut kertovat näiden pumppujen suoritusarvojen kehittymisestä, järjestelmien toimituslaadun korkeasta tasosta, markkinan rakenteen muuttumisesta sekä myös tarjonnan lisääntymisestä. Ilmalämpöpumppujen iso 45.000 myyntimäärä pysyi suunnilleen ennallaan. Lämpöpumppumyynnin euromääriä kasvattaa isojen lämpöpumppujen suosion lisääntyminen.
Viime vuoden 60.000 pumpun vuosimyynnillä taistelemme Euroopan kärkisijasta kotitalouksien määrään suhteutettuna Norjan ja Viron kanssa. Ruotsinhan ohitimme jo muutama vuosi sitten. Keski-Euroopan maiden kuten Saksan ja Ranskan myynnit ovat kotitaloutta vain noin kymmenesosa Suomen luvuista.
Suomalaiset sijoittivat lämpöpumppuihin viime vuonna 350 miljoonaa euroa. Menestyksen syy löytyy lämpöumppujen kannattavuudesta. Sijoituksen tuotto on erinomainen, useimmiten yli 10 % /vuosi. Ja kannattavuus on paranemaan päin. Öljyn hinta on vuoden 2016 loppupuolella kohonnut lähes 50%. Tämä tulee varmasti jatkossa vaikuttamaan 200.000 öljylämmittäjän investointihalukkuuteen. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala työllistää 2000 henkilöä. Myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa, kun Suomen 800.000 lämpöpumppua keräävät reilut 6 TWh/a lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta. Pelkästään vuoden 2016 asennetut 60.000 lämpöpumppua lisäsivät 0,6-0,8 TWh uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Vertailun vuoksi esimerkiksi tuulivoiman tuotanto viime vuonna oli noin 3 TWh ja Loviisan yhden ydinvoimalayksikön tuotanto 5 TWh/a.
Myös asennukset isoihin kohteisiin kuten kerrostalot, palvelurakennukset ja teollisuushallit kasvoivat ilahduttavasti yli 1000 lämpöpumppuun. Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo muutamaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella valtava. Yli 30.000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20 asteista poistoilmaa pakkasessa värjötteleville harakoille. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.
Lämpöpumppuala kääntyi taas kasvu-uralle. Mutta olemme vasta menestyksen alkumetreillä. 200.000 öljykattilaa, 100.000 vesikiertoista ja 500.000 sähkölämmitystä odottaa lämpöpumppuinvestointipäätöksen kypsymistä, vaikka se olisi kannattavaa tehdä jo tänään. Omakotitalon rakentajista yli 70 % päätykin jo jonkun tyyppiseen lämpöpumppuun. Omakotirakentamisen palautuminen normaalitasolle tulee näkymään automaattisesti lämpöpumppumyynnissä. Isot kohteet, jäähdytystarpeiden lisääntyminen, kaukolämmön haastaminen ja tuovat valtavat mahdollisuudet alalle. Mukana tulevat myös alan haasteet osaamiselle, suunnittelulle, koulutukselle sekä tuotteiden, asennusten laadulle ja kasvun hallinnalle yrityksissä. Uskon, että tulemme näkemään tuplaantuneet lämpöpumppujen myyntiluvut yllättävänkin lähitulevaisuudessa – visioi Jussi Hirvonen.
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry on lämpöpumppualan edistämis- ja asiantuntijajärjestö. SULPU välittää jäsenilleen informaatiota alan toiminnasta sekä tiedottaa kuluttajia sekä tiedottaa sekä valmistelee ja toimii asiantuntijana päättäjien apuna. SULPU osallistuu kansainvälisten lämpöpumppujärjestöjen toimintaan, myötävaikuttaa kansallisten ja kansainvälisten projektien kautta niin, että lämpöpumppualan tietoa, tutkimusta, koulutusta, sitoutumista ja resursseja syntyy ja kasvaa mm. yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin, rahoitusinstituutioihin. SULPU tarjoaa jäsenilleen ja muille halukkaille lämpöpumppuihin liittyvää koulutusta yhteistyökumppaniensa kanssa. SULPU kerää ja julkaisee tilastotietoa lämpöpumppualasta sekä kommunikoi tilastotiedot myös kansainvälisten järjestöjen kanssa. www.sulpu.fi
