Sujuvien prosessien ja energiatehokkuuden E-sairaala Tampereella
Teksti: Matti Valli Kuvat: Ari Korkala
Uudisrakentamisohjelman ensimmäinen osa on vanhojen sairaalarakennusten muodostamalle sisäpihalle syksyllä 2015 valmistunut ja 27 miljoonaa euroa maksanut kolmikerroksinen E-rakennus, jossa toimivat munuais- ja infektio-osasto.
Metsäisen vihreän värin ja peilipintojen ansiosta rakennus erottuu sitä ympäröivien valkoisten sairaalarakennusten keskeltä. Mäntyä on käytetty graafisena elementtinä.
Kahden muunkin etupihalle nousevan rakennuksen julkisivut toteutetaan värillisinä. Värien tuella alueella asioiva kykenee hahmottamaan oman paikkansa tiiviisti rakennetussa sairaalakokonaisuudessa. Värikoodi ulottuu sisälle rakennuksiin.
E-rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi työyhteenliittymä Tähti-Set Oy ja Uki Arkkitehdit Oy. LVISA-suunnittelun hoitivat Insinööritoimisto AX-LVI Oy ja Granlund Tampere Oy. Suunnittelijat saivat tehdä paljon yhteistyötä, sillä sairaalan sisäilmavaatimukset edellyttivät suuria tiloja niin konehuoneisiin kuin alakattoihinkin.
Virtuaalikävelyt suunnittelun apuna
Sairaalasuunnittelun tavoitteena on prosessien sujuvuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Sisätilojen arkkitehtisuunnittelun apuna käytettiin Uki Arkkitehtien kehittämää Valo-menetelmää, joka mahdollistaa jopa kahdeksan hengen samanaikaisen virtuaalikävelyn suunnittelun alla olevassa tilassa. Tekniikka saa asiantuntijat näkemään asiat aikaisemmasta poikkeavassa valossa.
–Virtuaalikävely poistaa tilasuunnittelusta sen ikiaikaisen ongelman, että niin tilaajat kuin suunnittelijatkin pohjaavat ajattelunsa aikaisempiin kokemuksiin ja malleihin. He eivät huomaa, että asiat voidaan tehdä toisin ja paremmalla tavalla. Uusia ratkaisuja kannattaa hakea tilaan tarkoitetun toiminnan kannalta ja luoda sille puitteet, kohteen pääsuunnittelija Markus Aaltonen Tähtiset Oy:stä toteaa.
Käyttäjät pääsivät luonnosvaiheessa virtuaalikävelylle tuleviin tiloihinsa testaamaan niiden soveltuvuutta uudistettuihin prosesseihin. Valo-menetelmällä testattiin muiden muassa infektioeristyshuoneiden ja dialyysihoitohuoneiden koko ja toimivuus. Projektoreiden luomassa tilassa tutkittiin ja kommentoitiin asioita eri näkökulmista. Osallistujien hiljainen tieto saatiin spontaanilla tavalla suunnittelijoiden tietoon.
–Virtuaalikävelyllä voidaan varmistaa muun muassa tilojen optimaalinen mitoitus, sillä tavallisesti ne ovat joko liian suuria tai pieniä suhteessa todelliseen käyttötarpeeseen. Rakentamisen ammattilainen osaa lukea 2D-piirustuksia, mutta useimmille käyttäjille esimerkiksi mittasuhteiden hahmottaminen niistä on vaikeaa, Aaltonen sanoo.
Sairaalasuunnittelussa suuri osa arkkitehtitien työstä kohdistuu toiminnan selvittämiseen ja synteesin laatimiseen siitä, miten prosessit tilallisesti onnistuisivat vieläkin paremmin, Aaltonen sanoo.
Puhdasta ja siistiä
LVI-suunnittelussa asiakasnäkökulma korostui. Tilaajan talotekniikka-asiantuntijoiden vetämissä ohjausryhmissä linjattiin kaikkien tate-järjestelmien toteutusperiaatteet. Käyttäjäpalavereissa käytiin tilojen tekniset ratkaisut hoitohenkilökunnan kanssa läpi tila tilalta.
–Hyvien sisäilmaolojen turvaamiseksi on tilojen puhtaudesta pidettävä huolta jo rakennusaikana. Sairaalarakentamisessa puhtausluokka on P1, jonka varmistamiseksi hankkeessa oli mukana erillinen puhtaudenhallintakonsultti. Tämä vastasi muun muassa siitä, ettei uuden rakennuksen tieltä puretun vanhan rakennuksen purkutyömaalta päässyt pölyä työmaan läheisyydessä toimiviin sairaalatiloihin, Insinööritoimisto AX-LVI Oy:n v varatoimitusjohtaja Sasu Karkiainen kertoo. Hän toimi aikaisemmin TAYS:ssa rakennuttamispalveluiden esimiehenä.
Infektio-osastolla on yhdeksän ilmaeristyshuonetta ilmateitse tarttuvia tauteja sairastaville tai niille, joilla on alentunut infektioiden sietokyky kuten palovammapotilailla. Niiden talotekniset järjestelmät mahdollistavat tilojen käytön tarpeen mukaan joko normaaleina potilashuoneina tai ali- tai ylipaineisina ilmaeristyshuoneina.
–Sairaalan ilmanvaihtosuunnittelulle ei ole vielä standardia. Ilmaeristyshuoneidenkin suunnitteluratkaisut perustuvat pitkälti kokemusperäiseen tietoon sekä tieteellisten tutkimusten tuloksiin. Perusperiaate ilmaeristyshuoneissa on se, että ilma virtaa aina puhtaammasta tilasta likaisempaan, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse hallitsemattomasti siirtymään tilasta toiseen, Karkiainen kuvaa.
Lämmön talteenotto ennätystehokasta
Energiankulutusta koskevista laskelmista ja suunnitelmista vastasivat suunnitteluryhmän sisältä valitut elinkaarikonsultit. Insinööritoimisto AX-LVI:n Lauri Savolainen sai tehtäväkseen etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja tilaajan esittämien tavoitteiden saavuttamiseksi.
–Poistoilman lämmön talteenotto perustuu tavanomaisen nestekiertoiseen lämmön talteenottoon sekä sen perään asennettuun poistoilmalämpöpumppuun. Tavallisesti lämmön talteenottokoneiden jälkeen jäteilma johdetaan kanavaa pitkin taivaalle. Nyt se johdetaan poistoilmakoneilta jäteilmakammioon, jossa poistoilmalämpöpumppu kerää talteen lopun saatavissa olevan energian, Savolainen kuvaa.
Poistoilmalämpöpumpun keräämä lämpöenergia johdetaan vesi-glykoliliuoksen välityksellä tuloilmaan. Normaali lämmön talteenoton 60 prosentin hyötysuhde nousee lähes 90 prosenttiin. Varalämpönä olevaa kaukolämpöä tarvitaan ilmanvaihdon lämmityksessä vasta, kun ilma kylmenee noin 5
miinusasteeseen.
–Kohteen E-luku on 416. Energiakonsultin tehtävä oli nostaa esiin energiatehokkaita asioita nimenomaan suunnitteluvaiheessa, jolloin asioihin voidaan vielä vaikuttaa. Suunnittelijat ovat laskeneet eri kulutuskohteille tavoitelukemat, joihin toteutunutta kulutusta verrataan käytön aikana, Savolainen toteaa.
Ei omaa vedenjäähdytystä
Sairaalainsinööri Harri Mustasilta edustaa ylläpitopuolta. Käytönaikaista kokemusta rakennuksesta ja sen energiankulutuksesta alkaa olla kolmen kuukauden ajalta.
Rakennuksessa ei ole omia vedenjäähdytyskoneita, vaan se on liitetty Tampereen Sähkölaitoksen kaukokylmäverkkoon. Toistaiseksi Sähkölaitos tuottaa jäähdytysenergian sairaalan tontin vieressä sijaitsevilla vedenjäähdytyskoneilla, mutta siirtyy lähiaikoina käyttämään jäähdytysenergian tuotannossa Näsijärven syvänteen kylmää vettä.
–Kaukokylmän energiamaksu on melko alhainen, mutta perusmaksut nostavat jäähdytysenergian kokonaishintaa, koska niitä joudutaan maksamaan myös talvikuukausilta, jolloin jäähdytysenergian kulutus on hyvin pientä. Kaukokylmän käyttöä puoltaa omiin vedenjäähdytyskoneisiin verrattuna
kuitenkin sen helpompi hallittavuus sekä myös pienempi huollon tarve ja alhaisemmat huoltokustannukset, Mustasilta sanoo.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sai uudistamisohjelman toteuttamiseen pitkäaikaista halpakorkoista lainaa Euroopan Investointipankista. Lainaehtojen mukaan rahoituskohteen on edistettävä ympäristönsuojelua ja energiatehokkuutta. Siirtyminen kaukokylmään on tästä yhtenä osoituksena.
–Rakennuksen energiatehokkuutta parantaa myös poistoilmalämpöpulla tuotettu lämpöenergia, joka kaiken lisäksi on noin puolet halvempaa kuin kaukolämpöverkosta otettu lämpö. Samaan tähtää myös kattava lämpö-, sähkö-, jäähdytys- ja vesimittarointi sekä tuntikohtainen kulutusraportointi. Tärkeätä on tietää, milloin ja mihin energiaa kuluu, jotta voimme arvioida, käytetäänkö sitä järkevästi, sekä tarvittaessa puuttua poikkeamiin, Mustasilta kertoo.
Olosuhteisiin ja niiden hallittavuuteen on kiinnitetty huomiota. Potilas-, hoito- ja toimistohuoneet on varustettu huonesäätöjärjestelmillä, joiden avulla tilojen käyttäjät voivat säätää jokaisen huoneen lämpötilan yksilöllisesti ennalta aseteltujen rajojen puitteissa.
