SPR:n Veripalvelu: Tehokkaat ja toimivat tilat
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on siirtänyt keskustoimintonsa Helsingin Kivihaasta Vantaan Vehkalaan. Kaksikerroksinen uudisrakennus on logistiikka-, tuotanto- ja toimistorakennus. Talotekniikkaa on moninkertaisesti tavalliseen toimistorakennukseen verrattuna.
Veripalvelun uusi kiinteistö suunniteltiin helpottamaan verivalmisteiden tuotantoa, laboratorioprosesseja sekä uusien soluhoitojen kehittämistä. Vantaalle siirtyivät tuotanto, laboratorio, varasto ja erilaiset tukitoiminnot, kaikkiaan 300 työntekijää. Kiinteistön omistaa Fastighets Ab Balder.
Hanke käynnistyi kehitysvaiheella vuoden 2019 alussa, ja varsinaiset rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2020. Rakennus luovutettiin heinäkuun alussa 2022, minkä jälkeen alkoi neljä ja puoli kuukautta kestänyt varustamis- ja kalustamisvaihe. Uudet tilat avattiin lokakuussa 2022. Rakennuksen laajuus on noin 9000 bruttoneliömetriä.
Enemmän kuin rakennusprojekti
– Tämä on meille strateginen muutos, työympäristön muutos, logistinen muutos ja joukko järjestelmämuutoksia eli paljon muutakin kuin rakennusprojekti. Meillä on nyt paljon tilatehokkaammat ja logistisesti paremmat tilat kuin Kivihaassa. Aikaisemmin meillä oli laboratoriot kolmessa kerroksessa, nyt ne ovat yhdessä kerroksessa ja lisäksi tuotanto- ja laboratoriotilat on saatu vierekkäin. Samoin saimme toimistot samaan tasoon toiseen kerrokseen, kun ne olivat aiemmin hajallaan, Veripalvelun kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Toni Astala kertoo.
Rakennuksessa on myös Veripalvelun keskusvarasto, joka palvelee kymmentä eri puolilla Suomea sijaitsevaa verenluovutuksen toimipistettä. Rakennuksessa tapahtuvat kaikki Suomen verihuoltoon kuuluvat toiminnot paitsi itse verenluovutus, joka jäi toistaiseksi vielä Kivihaan vanhaan toimipisteeseen.
– Tämä oli hyvin vahva yhteistyökumppanuushanke. Hyvin harvoin on rakennuksen käyttäjä näin tiiviissä yhteistyössä koko suunnitteluprosessin alusta asti aina teknisiä toteutuskuvia myöten. Hankkeessa oli paljon tekniikkaa ja käyttäjän omia hankintoja, jotka piti selvittää ja sovittaa paikan päällä aikataulujen ja työvaiheiden mukaan, projektipäällikkö Oskari Saarinen Hartelasta kertoo. Hartela toimi hankkeen KVR-urakoitsijana.
Hankalissa ja muuttuvissa tilanteissa hanke vietiin läpi lähes tunnilleen suunnitelmien mukaisesti.
– Suomen verihuolto tai elinsiirtopäivystykset eivät keskeytyneet missään vaiheessa. Onhan se kertakaikkisen hieno suoritus, Veripalvelun johtaja Pia Westman kiittää hankkeen toteuttajia.
Erinomainen logistinen sijainti
– Sijainti Kehä III:n, Kehäradan ja lentoaseman lähellä on logistisesti erinomainen ja tosi tärkeä tekijä, koska palvelemme koko Suomea, Pia Westman toteaa.
Rakennus sijaitsee kulmatontilla Härkähaantien ja Härkälenkin risteyksessä.
– Kaupungin puolelta tuli aika kovat julkisivuhaasteet, koska rakennus näkyy myös Vehkalan asemalle. Julkisivut kadun puolella ovat väribetonia okran ja eri lämpimien sävyjen kanssa. Värikäs ja elävä pinta luo kontrastin vastapäisen vaalean rakennuksen kanssa. Katutilaa asemalle päin rajattiin autokatoksilla. Pelti-villa-pelti -pintainen varasto-osa sijoitettiin pihan perälle toiminnallisista syistä, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Harri Koskinen L Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Vaativat tuotanto- ja laboratoriotilat
Uusi rakennus on enemmän tuotanto- ja logistiikkarakennus kuin toimistorakennus. Kolmasosa henkilöstöstä on toimistohenkilöstöä ja kaksi kolmasosaa tuotanto- ja laboratoriohenkilökuntaa.
Rakennukseen piti sovittaa monta Veripalvelun toimintoa.
– Ensimmäiseen kerrokseen sijoitetut laboratorio- ja tuotantotilat vaativat vähän laajempaa pinta-alaa kuin yläkerran toimistotilat, joten luonnonvalon saaminen syvärunkoisiin tiloihin oli haasteena. Se kuitenkin onnistui hyvin: tilat saatiin avattua kolmeen suuntaan isoilla ikkunoilla ja kahden kerroksen korkuisen aulan avulla, jolloin valoa tulee monesta suunnasta, Harri Koskinen sanoo.
Lasiseinät valittiin läpinäkyvyyden ja tilojen avaruuden vuoksi sekä toisaalta muuntojoustavuuden vuoksi. Tuotanto- ja laboratoriomaailmassa lasiseiniä on helpompi siirtää, muokata tai poistaa kuin kipsiseiniä, joiden purkaminen tuottaa enemmän pölyä.
Laboratoriotiloihin tuli kokonaan uusi laboratorioautomaatiolinjasto, jolla on lisätty prosessien sujuvuutta, työergonomiaa ja automaatiota. Linjasto on Toni Astalan mukaan aivan maailman huippua alallaan.
– Myös tuotannossa on automaatiota: tuleva veri viedään rullaradalla tuotantoon, jossa se jaetaan punasoluihin, trombosyytteihin ja plasmaan. Plasma tulee takaisin alempaa linjaa pitkin, ja se viedään pakkaseen jääkaappikylmän tilan kautta normaalihuoneenlämpötilan sijaan, Astala kertoo.
Tuotanto- ja laboratoriotiloissa sekä erityisesti luokitellussa puhdastilassa on antistaattiset lattiat. Tuotannon ja varaston välillä on läpiantohyllyt, joten varastotyöntekijöiden ei tarvitse mennä tuotannon puolelle lainkaan.
Valmiusorganisaation toimintavarmuus taattava
Rakennuksen toimintavarmuuteen ja häiriöttömyyteen on panostettu; monia teknisiä asioita on kahdennettu varajärjestelmillä.
– Ihan viimeisen vuoden aikana teimme paljon uudistuksia toimintavarmuuden alueella. Veripalvelu on alun perinkin valmiusorganisaatio, joka vastaa Suomen verihuollosta normaali- ja poikkeusoloissa. Valmiusasioihin oli jo alusta asti kiinnitetty paljon huomiota kiinteistön suunnittelussa, Pia Westman kertoo.
Kaikki kylmäjärjestelmät ja höyrystimet on tuplattu. Kiinteistössä on varavoimakoneet, joilla voi pyörittää koko taloa jäähdytyksineen ja tuotantolaitteineen sähkökatkosten aikana. Toisaalta Veripalvelu on valittu mukaan kriittisten palvelujen listalle, johon kuuluvilta ei koskaan katkaista sähköä.
Varavoimalat ja akustot olivat kaikki Hartelan toimituksia.
– Talotekniikkaa on moninkertaisesti toimistorakennukseen verrattuna. Käytimme kaiken kaikkiaan hyväksi todennettuja käyttövarmoja ratkaisuja. Yhteistyökumppanimmekin olivat vain ja ainoastaan suomalaisia yrityksiä, Oskari Saarinen kertoo.
Rakennuksessa on varalla myös tuotannon väistötilat omalla paloalueellaan, ilmanvaihtokoneellaan, jäähdytyksellään ja verkkoliittymällään.
– Jos primääritilassa tapahtuu tulipalo tai vesivahinko, toimintaa pystytään jatkamaan väistötilassa kolmessa vuorossa pyörittämällä. Näin kaikki toiminnot saadaan hoidettua, Toni Astala kertoo.
Mitoituslämpötila +32 °C
Noin kolmasosa tiloista on toimistotiloja. Niitä on nyt noin 1500 neliötä, kun Kivihaassa toimistoa oli 2500 neliön verran. Toimistokerros on pitkälti avointa lämminsävyistä monitilatoimistoa erilaisine tiloineen.
Akustiikkaan on kiinnitetty paljon huomiota. Lattioissa on kokolattiamatot, ja tiloissa on peittoäänijärjestelmä, joka tuottaa pientä ilmanvaihdon suhinaa muistuttavaa ääntä, jonka tarkoitus on hillitä puheen erottuvuutta. Lisäksi alakatoissa on 40 millimetriä paksu alakattolevy, joka myös vaimentaa äänimaailmaa.
Rakennuksella on hopeatason Leed-ympäristösertikaatti. Ikkunoissa on automaattinen aurinkosuojaus lämpökuormaa hillitsemässä. Lisäksi eteläpuolen terassilla on markiisi pidentämässä sen käyttökautta. Kylmä- ja pakkaushuoneet jäähdytetään hiilidioksidilla, ja prosessista otetaan lauhdelämpö talteen. Ilmanvaihto säätyy olosuhteiden mukaan. Valaisimet ovat pääosin led-valaisimia läsnäolotunnistimilla. Rakennuksen harmaa vesikatto absorboi vähemmän lämpöä kuin musta katto. Katon kuormituksissa on otettu huomioon myös asennusvalmius aurinkovoimalalle. Kylmien pysäköintikatosten lipat ovat viherkattoja.
– Olemme varautuneet siihen, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään, joten rakennuksen mitoituslämpötilaksi on valittu +32 °C, kun Suomessa normaalisti käytetään 27:ää plusastetta, Toni Astala kertoo.
Tulvavesien johtamiseenkin on kiinnitetty huomiota.
– Kohteessa vaativinta olivat osittain pohjaveden pinnan alapuolelle tulevat kellarirakenteet. Tilojen kosteustekninen toimivuus piti varmistaa kaksoisrakenteella, mikä toteutettiin kellaritilojen ympäri kiertävällä erillisellä viemäröidyllä betonirakenteisella sulkutilalla, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Mikko Vaarala Sweco Finland Oy:stä kertoo.
Muuten kohteen runkorakenteena on pilari-palkkirunko pitkillä jänneväleillä ja ontelolaattavälipohjilla.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
