Kotitalouksista alle puolet on suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteiden varalle. Kaupunkilaisilla on vähemmän kotivaraa, ja häiriötilanteessa heillä on tarve päästä kauppaan, kun maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. Puolella suomalaista on kokemuksia jostain häiriötilanteesta, yleisimmin sähkökatkosta, myrskystä tai tulipalosta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien häiriötilannevarautumista.
Häiriötilanteista tutuimpia ovat pitkät sähkökatkot (19 %), tuhoa aiheuttaneet myrskyt (19 %) ja tulipalot (11 %). Harvinaisempia ovat kokemukset pitkästä, vähintään kolme vuorokautta kestäneestä vedenjakelu- (8 %) tai teleliikenteenhäiriöstä (7 %), elintarvikepulasta (7 %) tai laajasta tulvasta (3 %).
– Tulosten mukaan kotitalouksilla on suhteellisen vähän kokemuksia häiriötilanteista, millä saattaa olla vaikutusta siihen, että tietoinen varautuminen häiriötilanteisiin on tulipalon uhkaa lukuun ottamatta melko vähäistä, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen pohtii.
Enemmistö suomalaisista suhtautuukin luottavaisesti tulevaan. Harva uskoo uhkien, kuten tulipalojen tai sähkökatkojen osuvan omalle kohdalle. Vain alle puolet (44 %) kotitalouksista on ainakin jossain määrin suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteessa.
– Varautumisessa on kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja. Voidaan sanoa, että keskimäärin maaseudulla ollaan paremmin varautuneita kuin kaupungeissa. Kaupungeissa sähkökatkojen kaltaiset häiriöt ovat harvinaisempia kuin maalla, mutta sielläkin voi vakavia häiriötilanteita esiintyä, joten väestön olisi hyvä hallita varautumisen perusteet myös taajaan asutuilla alueilla, Laurikainen toteaa.
Kaupunkilaisilla on maaseudun asukkaisiin verrattuna vähemmän kotivaraa, mikä näkyy muun muassa siinä, että suurimmalla osalla kaupunkilaisista olisi tarve päästä kauppaan häiriötilanteessa, kun taas maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. Kaupunkilaiset, joilla on vähemmän elintarvikkeita omasta takaa, luottavat myös useammin kunnan kykyyn järjestää elintarvikkeiden hätäjakelu.
Se, että suurin osa kotitalouksista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti kotitalouksien varautumiseen ja pitää varautumista hyödyllisenä, on hyvä lähtökohta varautumisen edistämiseen yhteiskunnassa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä tutkimuksessa haastateltiin tuhatta Manner-Suomessa asuvaa, ja tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 %. Kyselyssä selvitettiin mm. väestön uhkakäsityksiä sekä kotitalouksien omatoimista varautumista. TNS Gallup Oy keräsi tutkimusaineiston huhtikuussa 2016. Kysely on osa tutkimusprojektia, jossa tarkastellaan kotitalouksien häiriötilannevarautumista.
