Viimeisimmät julkaisut

SPEK: Älyrakentamisessa ei tarpeeksi huomiota paloturvallisuuteen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan älykkäiden paloturvallisuusratkaisujen hyödyntäminen kompastuu moniin inhimillisiin ongelmiin. Puutteita on tiedossa, asenteissa, resursseissa ja tekniikassa. Palontorjuntatekniikka mielletään herkästi yksityiskohdaksi, josta kustannussäästöjä on helppo tehdä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Tampereen yliopiston Palolaboratorio tekivät aiheeseen liittyvän asenneselvityksen.

Kuva: Pixabay

Tutkimusryhmä selvitti, miten paloturvallisuus otetaan huomioon nykyaikaisessa älyrakentamisessa. Tulosten perusteella voidaan ohjata tulevaa tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä kohdistaa teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja vastaamaan todellisia haasteita.

Selvityksestä käy ilmi, että älykkäitä paloturvallisuusratkaisuja on olemassa, mutta niiden laajempi jalkauttaminen kompastuu tiedon tai asenteiden, taloudellisten resurssien tai teknisen käyttökelpoisuuden puutteisiin – usein kaikkiin yhtä aikaa.

Palontorjuntatekniikka mielletään vain harvoin kannattavaksi investoinniksi rakentamisessa, koska paloriski realisoituu harvoin. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa paloturvallisuus koetaan päälle liimatuksi yksityiskohdaksi. Siitä on helppo tehdä kustannussäästöjä ymmärtämättä täysin kokonaisuutta, johon vaikutetaan.

– Pahimmillaan loppukäyttäjä joutuu miettimään ratkaisuja tilanteisiin, joissa vanhan mallin mukainen teknologia ja kehittynyt toimintaympäristö ovat ristiriidassa keskenään. sanoo SPEKin turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto.

– Lisäksi kustannushyödyissä olisi ymmärrettävä myös välilliset hyödyt, kuten vaikutukset turvallisuuden tunteeseen ja toiminnan imagoon. Erityisesti asianmukaisen tekniikan mahdollistama jatkuva turvallinen toiminta sekä jatkuvuuden varmistaminen jää usein taka-alalle, sanoo Lehto.

Haasteita älyrakentamisen paloturvallisuudessa aiheuttavat SPEK:n mukaan muun muassa säädökset, ympärivuorokautisen toiminnan monipuolisuus ja riskiryhmien riittävä huomiointi. Tekniikka kehittyy nopeammin kuin asetukset ja lainsäädäntö. Asetukset eivät myöskään aina ohjaa rakentamisen ratkaisuja kovin selkeästi, ja niiden erilaisia tulkintoja on paljon. Tutkimustiimin mukaan ratkaisuna olisi yhteistyö ja tiedonvaihto.

– Nykyaikaisissa käyttöympäristöissä tilat voivat myös olla käytössä ympäri vuorokauden ja toiminnan luonne voi vaihdella paljon, jolloin riskitkin vaihtelevat. Tällöin turvallisuuden varmistaminen voi olla puutteellista ns. päivärutiinien ulkopuolella, Lehto arvioi.

Lisäksi tekniset ratkaisut on aina sovellettava niiden käyttö- ja toimintaympäristön tarpeisiin. Varsinkin riskiryhmiin kuuluvia asukkaita asuu tavanomaisissa asunnoissa, vaikka heidän kyvykkyytensä itsenäiseen asumiseen on alentunut tai sitä ei ole arvioitu.

Toteutusprosessi sisälsi teemahaastatteluja eri kaupungeissa, joissa on ollut vahvasti esillä älykkäiden kaupunkiympäristöjen suunnittelu. Haastateltavat edustivat erilaisia rakennushankkeiden asiantuntijoita. Lisäksi tehtiin nettikysely laajemmalle osallistujajoukolle.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail