Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille kehitetään uutta käyttöä
Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin.
Sotamuseo. Kuva: Tuomas Uusheimo
Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana.
”On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin” sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius.
Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin hule- ja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin.
Miehistökasarmista Sotamuseoksi
Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen.
1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto.
Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto.
Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa.
