Puolen metrin paksuiset seinät varaavat hyvin lämpöä niin, että vitsaillen voidaankin sanoa hotellin lämmenneen maaliskuusta joulukuuhun ekolämmöllä. Mutta nyt saneerauksen yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on kunnollisen ilmastointijärjestelmän rakentaminen vanhaan rakennukseen. Hyvä ilmanvaihto antaa lisämukavuutta niin asiakkaille kuin talon työntekijöillekin.
– Saneerauksen tavoitteet voi kiteyttää kolmeen pääasiaan, sisustussuunnitteluun, tekniikkaan ja liiketoimintaan, kiteyttää rakennuttajapäällikkö Matti Latvasalo SOK Kiinteistötoiminnoista.
– Ikkunat ovat pysyneet samoina niin kuin myös julkisivu, sillä suojelukohde edellyttää julkisivun säilyttämistä ennallaan.
Villan saneeraus on Sokotelin tämän vuoden mittavin investointi. Tampereen muut Sokos hotellit ovat Ilves ja Tammer. Hotellien johtajana toimiva Irmeli Puolanne sanoo, että Villa on yksi kannattavimpia hotelleja, senkin vuoksi rakennuksen kunnostaminen on paikallaan.
– Villa on persoonallinen, sen huoneet ovat erilaisia keskenään, mikä taas merkitsee erityyppisten huoneiden tarjontamahdollisuutta asiakkaille. Kaikkiaan uudistetussa Villassa on 99 huonetta. Kattotornissa on kaksikerroksinen sviitti ja saunallisia perhehuoneita on neljä.
Tornin sviitti on seitsemännessä kerroksessa, muutoin hotellihuoneita on toisesta kuudenteen kerrokseen saakka. Hotellin asukkaille yhteisiä tiloja ovat sauna ja alakerran aulassa kahvio ja baari.
Villan persoonallisen sisustuksen ideoija ja suunnittelija on sisustusarkkitehti SIO Hanna Gullstén ja hänen toimistonsa Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy:n väki. Rakennuksen arkkitehtonisesta suunnittelusta on vastannut arkkitehti SAFA, sisustusarkkitehti SIO Jari Inkinen, pääsuunnittelijana. Tiimissä mukana ovat olleet arkkitehti SAFA Marko Pääjärvi, rakennusarkkitehti Merja Virkkunen ja sisustusarkkitehdit Tiina Hakala, Ari Kangaspunta ja Marika Häkkinen sekä arkkitehti-yo Maija Heinilä.
Kaluste- ja materiaalihankinnoista on vastannut Sokotel Oy:n projektikoordinaattori Anne Olenius.
Villasta lähtenyt idea synnyttänyt ekologisuutta
Sisustuksessa on käytetty paljon villaa, kuten esimerkiksi sänkyjen päällä olevat heittopeitot, jotka ovat vesipestävää villaa, luonnonmateriaalia ja siten myös paloturvallista keinomateriaaleihin verrattuna.
– Sanasta villa tulee mieleen pehmoinen lampaanvilla ja siitä on lähtenyt ideointi liikkeelle, sanoo Hanna Gullstén.
Tekstiilit ovat mattoja lukuun ottamatta Vallila Oy:n toimittamia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hotellihuoneista löytyvät Mummon Kammarissa käsin neulotut torkkupeitot. Hanna Gullstén teki ensimmäisen koepeiton itse Seitsemän veljestä -langasta ja sen jälkeen yli 70 vapaaehtoista auttajaa neuloi sata lämpöistä peittoa. Mummon Kammari on vapaaehtoisen vanhustyön keskus ja kaikenikäisille avoin kyläpaikka Tampereella.
Vuosi sitten Sokos Hotel Villaan oli rakennettu kaksi erityyppistä mallihuonetta testattavaksi. Toinen huoneista oli ruskeansävyinen ja toisessa vallitsevana olivat harmaan eri sävyt. Testaajina olivat hotellin asiakkaat, jotka saivat sanoa mielipiteensä huoneista. Heidän näkemyksensä sekä Hanna Gullsténin oma mieltymys ratkaisivat tyylin lampaan harmaan voitoksi. Nyt joissakin huoneissa seinällä komeilee tauluna leppoisa lammas, joissakin huoneissa taas tapettina on kuva viljan tähkistä – ollaanhan entisessä viljamakasiinissa.
Sisustus hotellihuoneissa on pelkistettyä tyylikkyyttä, mikä sopii riisuttuihin seiniin ja pieniin valoa antaviin, vanhanajantyylisiin ikkunoihin. Katossa näkyy valkoiseksi maalattu betoni laudoituksen jäljiltä riisuttuna, osa seinistä on upeaa, vanhaa punatiiltä. Vanha rosoisuus on kaivettu esiin.
Suunnittelijan persoonalliset valaisimet
– Pienet ikkunat olivat haasteellisia ja siksi onkin kiinnitetty erityistä huomiota valaistukseen, kertoo Hanna Gullstén.
Hän on itse suunnitellut Villaan sopivat valaisimet, jotka on valmistanut MK Valaistus Oy. Perinteinen lattialla seisova valaisin on osassa huoneita korvattu seinästä lähtevällä jalkalampulla. Valaisimet ovat yksinkertaisen tyylikkäitä, varjostimet ovat metallisia, jotta kestävät ja tarpeeksi isoja, jotta energiaa säästävät säästölamput sopivat sinne kokonaan. Katon spottivalaisimissa on led-valot. Valot tulevat epäsuorasti sängyn päädystä ja kaapin päältä.
Vaalealla värityksellä on huoneisiin luotu lisää valoisuutta.
Hotellihuoneet ovat keskenään erilaisia ja siten persoonallisia, vaikka tyyli onkin sama pelkistetty tyylikkyys. Ikkunaseinällä on pitkä ikkunapenkki, jossa on säilytyslaatikko. Kirjoituspöytää ei ole, vaan liikuteltava pyöreä pöytä, jolle voi nostaa tietokoneen, jos sitä haluaa hotellihuoneessa käytellä. Huoneet on sisustettu lepoa ajatellen kodikkaiksi. Mukavuutta lisää keinutuoli, osassa huoneita Artekin malli ja osassa Inno Interiorin toimittama. Myös vaatekaappia ei ole, vaan asian hoitaa pieneen tilaan sopiva metalliputkitanko, johon vaatteet voi ripustaa.
– Näin eivät vaatteet ainakaan pääse unohtumaan hotelliin, kun ne ovat näkösällä lähtiessäkin, naurahtaa Hanna Gullstén.
Samoin verhotanko on vaaleaksi maalattua metalliputkea. Ikkunaseinää ei peitetä verhoilla ja anneta ymmärtää, että takana avautuu suuri maisema, vaan verhotangossa on kaunis, tummanharmaa verho, joka peittää pienen ikkunan ja tarvittaessa se toimii myös pimennysverhona.
Punatiilisten rakennusten seurassa
Osa Sokos Hotel Villan seinistä on kaunista, punaista, vanhaa tiiltä. Tiili on jätetty näkyviin tunnelman luojaksi ja siinä tavoite on saavutettu, sillä Villassa vallitsee lämmin kodikas tunnelma. Vaikutelma yhdistyy ikkunoista näkyviin viereisiin punatiilisiin veturitalleihin, jotka odottavat uusiokäyttöä.
– Veturitallin toiseen päähän on jo suunnitteilla SOK:n Torni-hotelli, valottaa Matti Latvasalo tulevia suunnitelmia.
Sinne on tulossa lisää kokous- ja ravintolatiloja. Toinen veturitalleista on tällä hetkellä kaupungin omistuksessa ja varastotiloina.
Villa käyttää viereisen opetusravintola Eetvartin palveluja ruokatarjoilussa.
Sokos Hotel Villa sijaitsee keskeisellä paikalla ja sieltä on lyhyt matka niin rautatieasemalle, Tampere-taloon kuin yliopistollekin. Muutoin Villa on osa Tullintorin kauppakeskusta ja aivan vieressä tulevaa valtavaa areenaa, joka rakennetaan rautateiden päälle. Villan valtteja ovat persoonallisuus ja sijainti.
Villa avattiin vanhaan viljamakasiiniin vuonna 1991. Sen jälkeen huoneiden sisustuksia on uusittu, mutta perustavanlaatuista remonttia ei ole tehty ennen tätä vuotta. Sokos Hotel Villalle tullaan hakemaan Joutsen-merkkiä heti saneerauksen valmistuttua, kertoo Irmeli Puolanne.
Ekologisuudesta yhtenä osoituksena ovat hotellihuoneiden lattiapinnat, jotka ovat valkoöljyttyä saarniparkettia. Lakkausta ei tarvita.
– Hotelli Ilveksessä meillä on saarnia ja olemme saaneet siitä hyviä kokemuksia, sanoo Irmeli Puolanne.
SOK:n hotelleissa pyritään löytämään ekologisia ratkaisuja, joista toisena merkittävänä esimerkkinä on Ilveksen jäädyttämiseen käytettävä vieressä virtaavan Tammerkosken vesi. Jäähdyttämisen jälkeen vesi palautuu vesistöön entistä puhtaampana.
Hotel Villan ulkopuitteet uusittiin vuonna 1998, sen sijaan tämän vuoden saneerauksessa ulkopuitteille ei tehty mitään. Merkittävin tekninen toteutus on jäähdytysjärjestelmän rakentaminen. Välikattojen korkeudet ovat laskeneet, jotta niiden taakse on saatu tekniikka piiloon. Ullakkohuoneissa ovet ovat 10 cm normaalia matalampia. Varsinkin ullakolla ikkunat ovat pieniä, mutta persoonallisia. Valoisuuden vaikutelmaa on tehostettu sisustuksellisilla elementeillä.
– Rakennesuunnittelun kannalta kohde oli kohtuullisen helppo, sillä vanhan viljamakasiinin rakenteet on tehty järeiksi, sanoo projektipäällikkö Kari Vilkki A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.
Nykytekniikan vieminen vanhaan rakenteeseen vaatii reikien puhkaisemista, mutta hankalia paikkoja ei ole ollut, vaan kaikki on mennyt luonnekkaasti urakoitsijan kanssa. Työmaalla on säilynyt hyvä henki, mikä on merkinnyt sitä, että asioista on ollut helppo keskustella.
