Glasgow’n ilmastokokouksessa julkistetun selvityksen mukaan asiantuntijapalveluiden synnyttämä ilmastokädenjälki eli päästöjen vähentäminen eri hankkeissa on 1300 kertaa suurempi kuin alan oma hiilijalanjälki eli päästöjen tuottaminen.
Suunnittelu- ja konsultointiyritysten toimialajärjestö SKOL:n tilaamassa selvityksessä käytiin läpi kuusi erilaista laskentaesimerkkiä suunnittelu- ja konsultointialan kädenjäljen muodostumisesta. Mukana on muun muassa tekoälyn hyödyntäminen teollisuusprosessin optimoinnissa, sähköverkon kyberhyökkäykseen valmistautuminen, materiaalitehokas rakentaminen ja älykäs vesihuoltojärjestelmä. SKOL:n mukaan kädenjälkivaikutus vaihtelee eri hankkeissa, mutta suunnittelun painoarvo oli kaikissa laskentavaihtoehdoissa koko arvoverkon toimijoista selvästi suurin.
Nyt julkistettu raportti on osa hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka suunnittelu- ja konsultointiyritykset voivat edistää kestävää kehitystä omassa toiminnassaan sekä tuottaa kestävästi arvoa asiakkailleen ja koko yhteiskunnalle.
–Tulevaisuudessa konsultteja tarvitaan myös eri toimijoiden välisen vuoropuhelun ja yhteiskehittämisen mahdollistajina. Asiantuntijoilta odotetaan myös kykyä visioida ja tuoda keskusteluun uusia näkökulmia, toteaa selvityksen tilanneen suunnittelu- ja konsultointiyritysten toimialajärjestön SKOL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio.
Raportissa on arvioitu, että tulevaisuudessa konsultoinnissa korostuvat uusien digitaalisten työkalujen kuten simulaatioiden ja tekoälyn käyttö systeemisten muutosten tarkastelussa. Alan kädenjälkivaikutus kasvaa entisestään, kun suunnitteluratkaisuihin sisällytetään esimerkiksi biodiversiteettivaikutusten hallinta ja sosiaalisen vastuun tuomat tarpeet.
Soimakallion mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista myös köyhyyden torjunta, eriarvoisuuden vähentäminen sekä rauhaa ja oikeudenmukaisuuttaa koskevat näkökulmat tulevat tulevaisuudessa osaksi konsulttitoimeksiantojen tavoitteita.
Toinen kädenjälkivaikutusta kasvattava piirre on SKOL:n mukaan suunnittelu- ja konsultointialan kansainvälistyminen. Suomalainen asiantuntijaosaaminen perinteisesti vahvoilla sektoreilla kuten teknologiateollisuudessa on arvostettua globaaleilla markkinoilla.
– Selvitys osoitti selkeästi, että suomalaiset konsulttiyritykset menestyvät parhaiten niillä markkinoilla, joissa on tiukimmat ympäristötavoitteet. Suomalaisille konsulteille parhaita kohdemaita ovat numeroiden valossa kotimarkkinoiden ohella muut Pohjoismaat sekä Euroopassa esimerkiksi Saksa ja Hollanti, toteaa AFRY:llä hankkeen vetäjänä toiminut johtaja Petri Vasara.
Soimakallio toivoo, että Suomen viennin ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia tarkasteltaessa huomattaisiin myös asiantuntijapalveluiden kasvava tarve maailmalla. Palveluvienti tapahtuu usein yhdessä tavaraviennin kanssa, mutta varsinkin datatalouden voimistumisen myötä palveluiden osuus viennin arvosta kasvaa nopeasti.
