Urakkasopimuksen arvo on 82,8 miljoonaa euroa.
Rakennuksen käyttäjä on Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, joka huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. Toimialaan yhdistyi kesäkuussa 2017 Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksessa seitsemän entistä teknisen alan virastoa.
”Aikaisemmasta virastorakenteesta johtuen palvelumme ovat sijoittuneet hajalleen eri puolille Helsinkiä. Sijoittamalla toiminnot saman katon alle haluamme tiivistää toimialan palvelujen välistä yhteistyötä ja parantaa asiakaspalvelua”, sanoo kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja Jaakko Stauffer Helsingin kaupungilta.
Osoitteeseen Työpajankatu 8 nousevan rakennuksen bruttoala on noin 40 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja yksi maanalainen kerros, ja sinne tulee noin 1 100 työpistettä. Niitä käyttää yhteensä noin 1 500 työntekijää. Työpisteiden määrä on mitoitettu sen mukaan, kuinka suuren osan henkilöstöstä arvioidaan kulloinkin olevan työtehtävissä työpisteen sijaan muualla rakennuksessa tai sen ulkopuolella. Rakennukseen sijoittuvat myös mm. toimialan asiakaspalvelu-, tapahtuma- ja näyttelytilat, erilaisia kokoustiloja sekä ravintola.
Maanalaisessa kerroksessa on 75 autopaikkaa ja 500 polkupyöräpaikkaa. ”Monipaikkaisen työn ja työaikajoustojen lisääntyessä haluamme ohjata henkilöstöämme aikaisempaa enemmän pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttämiseen”, Stauffer toteaa.
Julkisivun holvikaaret ja terassitasot luovat rakennukselle yksilöllisen ilmeen
Kaupunkiympäristötalon julkisivut noudattelevat Kalasataman teollisten tiilirakennusten ilmettä. Leimallisia julkisivuille ovat katutason muuratut holvikaaret. Koska pihaa ei ole, rakennuksen yläkerroksiin tulee useampia sisäänvedettyjä, katoksilla ja istutuksilla varustettuja terassitasoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi työ-, virkistys- tai kokoontumistiloina.
”Terassitasot ja kerrosten väliset valoaukot jäsentävät työtilavyöhykkeitä ja tuovat tarvittavaa luonnonvaloa sisätiloihin”, kuvailee talon pääsuunnittelija Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä.
Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, ja rakennustyöt aloitetaan helmikuussa. Hankkeen on suunniteltu valmistuvan kokonaisuudessaan keväällä 2020. Tavoite- ja kattohintainen projektinjohtourakka sisältää rakennustekniset työt ja talotekniikan. Maanrakennustyöt toteutetaan alistettuna sivu-urakkana.
”Vaikka kyseessä ei olekaan allianssihanke, haluamme silti hyödyntää allianssihankkeissa hyväksi havaittua Big room -toimintatapaa, jossa suunnittelijat sekä tilaajan ja urakoitsijan edustajat istuvat samassa tilassa ja vaihtavat avoimesti tietoa keskenään”, kertoo hankkeen toteutusvaiheen projektinjohtaja Arto Manninen Helsingin kaupungilta.
Ympäristötehokkuutta tavoitellaan monella tavalla
Hankkeen ympäristö- ja energiatehokkuudelle on asetettu myös korkeat tavoitteet. Energiatehokkuuden osalta hankkeessa noudatetaan lähes nollaenergiarakentamisen tasoa. Kohde tullaan sertifioimaan BREEAM-ympäristöluokituksen (BREEAM International New Construction 2016) mukaisesti, ja siinä pyritään vähintään luokkaan Very Good. Rakennuksen vesikatosta suurinta osaa peittävät viherkatto sekä aurinkopaneelit. Paneelien tuottamaa sähköä hyödynnetään muun muassa rakennuksen valaisemisessa.
”Haluamme, että Kaupunkiympäristötalo ilmentää niitä ympäristötehokkuus- ja työympäristötavoitteita, joita kaupunki muutenkin pyrkii tulevina vuosina toteuttamaan”, Jaakko Stauffer sanoo.
Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä infrarakentaminen. Skanska Oy -konserni työllisti vuoden 2017 lopussa 2 086 henkilöä Suomessa.
