Sitran mukaan Suomella on hyvät edellytykset onnistua Pariisin sopimuksen mukaisessa ilmastotyössä kohti 1,5 asteen tavoitetta, mutta onnistumisen tiellä on paljon esteitä.
Sitran mukaan kesän äärisäät ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore suurraportti muistuttivat, että järeillä ilmastotoimilla on kiire.
Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu 1,5 asteen tavoite edellyttää Suomelta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen huomattavaa hiilinegatiivisuutta. Hiilinegatiivisuus tarkoittaa, että Suomi sitoo enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästää sinne.
Sitran mukaan Suomella on käytettävissä paljon erilaisia teknologioita ja keinoja vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä. Ratkaisuja ei kuitenkaan oteta vielä riittävän nopeasti käyttöön.
Sitran selvityksen mukaan yksi esteistä on epäselvä pitkän aikavälin näkymä; vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen jälkeisestä ajasta on keskusteltu Suomessa toistaiseksi melko vähän.
Näkymä kirkastuisi esimerkiksi päästöbudjeteilla, vahvoilla päästö- ja nielutavoitteilla vuosille 2040 ja 2050 ja kaikki talouden sektorit kattavilla ilmastotiekartoilla. On myös tärkeää vaikuttaa siihen, että EU:n ilmastopolitiikka korjataan 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi, Sitra toteaa.
– Päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla, ja mukaan yhteistyöhön tarvitaan kaikki toimijat. Kun näkymä on selvä, siirtymästä voidaan tehdä ennakoitava, kustannustehokas ja oikeudenmukainen, Sitran asiantuntija Mariko Landström sanoo.
Sitran selvityksen mukaan tehokkaita ilmastotoimia jarruttaa myös taloudellisten kannustimien riittämättömyys ja hallinnolliset pullonkaulat, esimerkiksi pitkät kaavoitus- ja lupaprosessit.
Ilmastotoimia hidastaa myös, että nykyinen infrastruktuuri ei tue ripeää siirtymää päästöttömyyteen. Tarvitaan panostuksia kestävän liikkumisen mahdollistavaan ja resurssiviisaaseen yhdyskuntarakenteeseen, energiafiksuihin rakennuksiin sekä riittävään jakeluverkostoon liikenteen sähkölle ja uusille, kestäville polttoaineille.
Selvitys huomauttaa myös, että ilmasto-osaamista tulisi lisätä kouluissa ja eri alojen täydennyskoulutuksen avulla. Lisäksi tarvittaisiin tuntuvia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
