Sitra: ilmastopäästöt puolitettava vuoteen 2030 mennessä
Kuva: Pixabay
Maailman päästöt on mahdollista puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta se vaatii johdonmukaista politiikkaa, laaja-alaista ilmastojohtajuutta ja digitaalisen vallankumouksen valjastamista vähähiilisyyden ajuriksi, toteaa torstaina 13.9. San Franciscon Global Climate Action Summit -ilmastohuippukokouksessa julkaistu selvitys.
Sitran päärahoituksella toteutettu selvitys kartoittaa eri sektoreilla (energia, maatalous ja ruuantuotanto, teollisuus, rakennukset ja liikenne) tarvittavat toimet kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Selvityksen mukaan sähköntuotannon energiamurros voi seuraavan vuosikymmenen aikana tapahtua huomattavasti ennusteita nopeammin, kun uusiutuvien halpa hinta työntää fossiiliset polttoaineet ulos markkinoilta. Tahdin ylläpitäminen vaatii kuitenkin tiukkoja politiikkatoimia, kuten fossiilitukien poistoa ja hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua. Muillakaan sektoreilla muutokset eivät nykytoimin tapahdu tarvittavaa vauhtia.
Digitaalinen vallankumous saattaa olla vähähiiliseen maailmantalouteen johtavan siirtymän jokerikortti. Teknologiakehitys voi kattaa kolmanneksen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista päästövähennyksistä, mutta se voi myös epäsuorasti vaikuttaa muiden alojen päästöihin muuttamalla kulutustottumuksia, luomalla jakamistaloudelle uusia mahdollisuuksia ja tukemalla yritysten siirtymää kohti kiertotalouden periaatteiden mukaisia liiketoimintamalleja.
“Jotta voisimme selättää ilmastokriisin, meidän on jatkuvasti ylitettävä nyt mahdolliseksi ajatellun rajat. Digitaalinen vallankumous on yksi tehokkaimmista työkaluistamme. Vallankumouksesta on saatava kaikki tehot irti – tähän tarvitsemme johtajuutta politiikoilta, yritysjohtajilta ja meiltä kaikilta”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.
Selvityksen punaisena lankana ovat eksponentiaalisesti skaalautuvat teknologian tuomat mahdollisuudet eri sektoreilla. Esimerkiksi älyverkot tuovat tehokkuutta sähkönkulutukseen ja -tuotantoon, tekoäly voidaan valjastaa avuksi vähähiilisten ostopäätösten suosimisessa ja esineiden internet voi tuoda mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen.
“Ihmiset aliarvioivat eksponentiaalisen kasvun voimaa. Norjassa sähköautojen osuus uusien autojen myynnistä nousi kuudesta prosentista 47 prosenttiin vain viidessä vuodessa. Jos uusiutuvan energiantuotannon osuus tuplaantuu kuuden vuoden välein, kuten viimeisen vuosikymmenen aikana on käynyt, fossiiliset polttoaineet häviävät markkinoilta paljon nopeammin kuin monet ennusteet arvioivat. Mutta tämä vaatii rinnalle tiukkaa poliittista ohjausta”, sanoo toinen raportin kirjoittajista, Owen Gaffney ympäristöajatuspajojen verkostosta Future Earthista.
Kasvihuonekaasuja on vähennettävä radikaalisti, jotta keskilämpötilan nousu voidaan rajata selvästi alle kahden asteen tai alle 1,5 asteen. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutuminen vaatisi, että maailman päästöt lähtisivät laskuun kahden vuoden sisällä, ja ne puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä.
Tiekartta korostaa kolmea muutosvoimaa päästöjen puolittamisen takana: ilmastojohtajuutta, politiikkatoimia ja teknologiaa. Vain näiden avulla selvityksen listaamat 30 ratkaisua voivat levitä tehokkaasti. Siksi seuraavan puolentoista vuoden aikana tarvitaan muun muassa
- Kriittistä massaa yrityksiä, kaupunkeja ja kansalaisia, joilla on tavoitteena puolittaa päästöt nopeasti ja jotka toimivat näiden tavoitteiden mukaisesti.
- Tehokkaita yhteenliittymiä ajamaan fossiilitukien poistoa, päästöjen hinnoittelua ja kiertotalouden mukaisten toimintamallien nopeaa omaksumista.
- Teknologia-aloitteita, jotka tähtäävät neljännen teollisen vallankumouksen (digitalisaatio, tekoäly, pilvipalvelut, esineiden internet) valjastamiseen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Tiekartta on saatavilla digitaalisena alustana, jota yritykset, kaupungit ja valtiot voivat hyödyntää, kun ne linjaavat toimiaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Alusta on kehitetty Ruotsin hallitukselle tukemaan sen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.
