Sisäilmaongelmat purettiin pois: Lastenklinikasta tuli Puistosairaala

HUS on peruskorjannut entisestä sisäilmaongelmaisesta Lastenklinikasta aikuiskirurgian sairaalan. Sairaalaan tulee erikoissairaanhoidon toimintoja, muun muassa plastiikka-, laskimo- ja rintarauhaskirurgiaa.

Puistosairaalaan on rakennettu modernit tilat aikuiskirurgian käyttöön. Uudistettuun rakennukseen siirtyy lokakuussa HUSin muista sairaaloista rinta­rauhas-, plastiikka- ja verisuonikirurgian toimintoja sekä suu- ja leukasairauksien hoitoa ja kliinistä fysiologiaa. Toimenpidehuoneiden varustelulla mahdollistetaan se, että kaikkia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä leikkaussaleissa. 50 sairaansijan vuodeosasto toimii kahdessa kerroksessa.

– Kohteessa on tehty tiivistä yhteistyötä Helsingin rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon kanssa. SR-1 -luokiteltu suojeltu kokonaisuus käytiin läpi jo luonnosvaiheessa. Kohde laserkeilattiin ja mallinnettiin suunnitteluvaiheessa, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Markus Kuusela Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä kertoo.

Nyt valmistunut osa on Puistosairaalan peruskorjauksen ensimmäinen vaihe, joka käsitti noin kaksi kolmasosaa sairaalarakennuksesta.Sairaala avautuu lokakuun lopussa. Toisen vaiheen suunnittelu alkaa vuonna 2024.

Perusteellinen purku

Puistosairaalalle tehtiin perusteellinen rakenteiden purku- ja uudistustyö aiemmin todettujen laajojen sisäilmaongelmien poistamiseksi. Vuosina 1946 ja 1986 valmistuneen vanhan sairaalarakennuksen eteläpääty purettiin niin, että jäljelle jäivät vain rakennuksen runkorakenne ja suojeltu ulkokuori. Myös vuonna 2010 rakennettu laajennusosa uusittiin. 

– Tämä oli erittäin vaativa, perusteellinen ja massiivinen peruskorjaushanke. Kaikki sellaiset materiaalit, jotka ovat aiemmin aiheuttaneet sisäilmaongelmia, on purettu pois, ja sisätilat on rakennettu uusiksi. Sisä­ilma-asioihin panostettiin todella paljon, sekä suunnitteluun että rakentamisen laadun varmistukseen, projektipäällikkö Lari Warva HUS Kiinteistöt Oy:stä kertoo.

Rakentamisen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota kosteuden- ja pölyn­hallintaan sekä tilojen jatkuvaan siivoukseen myös näkymättömiin jääneiden alakatto­tilojen osalta. Tilojen ilmanvaihto uusittiin kokonaan vastaamaan nykyajan sairaala­tilojen vaatimuksia.

– Lähdimme siitä, että koko kohde puhdistetaan kaikesta orgaanisesta aineesta. Väli­pohjat avattiin ja sieltä poistettiin kaikki vanhat puutavarat ja vastaavat. Kaikki seinät puhdistettiin ja rappaukset poistettiin tiilipinnoille saakka. Seinäpinnat hiottiin ja imuroitiin huolella, samoin kaikki holvit puhdistettiin. Sitten seinäpinnat rapattiin ja holvit ruiskutettiin paloeristysmassalla. Kaikki vanhat pinnat pölynsidontamaalattiin, eli kaikki pinnat on käsitelty, vastaava työnjohtaja Rauno Rahkola Skanska Talonrakennus Oy:stä kertoo.

Rakentamisessa ja kalustamisessa on käytetty vähäpäästöisiä materiaaleja. Lisäksi rakennusta pidetään tyhjillään ennen käyttöön­ottoa, jotta uusien materiaalien päästämät hajut ja pienhiukkaset ehtivät suodattua ilmasta.

Talotekniikalle kenkälusikkasovitus

– Rakennesuunnittelun kannalta tämä oli pitkä projekti, hankesuunnittelu alkoi jo vuonna 2015. Vielä purkuvaiheessa 2019 kehitettiin suunnitelmia ja ratkaisuja. Toteutus tapahtui lohkoittain ja lohkot valmistuivat eri vaiheissa, rakennesuunnittelusta vastannut Toni Rahkonen Raksystems Oy:stä kertoo. 

Maavarainen alapohja uusittiin ja lämpö­eristettiin. Pohjarakenteista kaivettiin alapohjarakenteet pois aivan peruskallioon saakka ja uusittiin kokonaan. 

– Perustukset on aikanaan louhittu kallioon, ja kellarikerros on käytännössä kuopassa. Olihan siellä vettä, ja vanhoissa täytöissä oli kaikenlaista materiaalia vuodesta 1946 lähtien, mutta ne on kaikki poistettu, salaojat uusittu ja massat vaihdettu. Vedenpoisto järjestettiin niin, että vesi ei enää pääse alapohjarakenteisiin. Näin haluttiin varmistaa, että sitä kautta ei sisäilmaongelmia rakennukseen enää tule, Rahkola toteaa.

– Talotekniikan sovittaminen vanhaan rakennukseen oli tosi tiukkaa, niin sanotusti kenkälusikalla istuttamista. Huonekorkeudet ovat matalia, ja käytävät ovat aivan täynnä tekniikkaa. Vanhasta kaksoislaatasta purettiin välipohjista ohut alalaatta pois, millä saatiin vähän lisää tilaa, kun palkkien välinen ontelo saatiin käyttöön. Tekniikkaa oli paljon, mutta saimme sen mahtumaan, Rahkola kertoo.

LVI-suunnittelusta vastanneen Granlund Oy:n vastaavan suunnittelijan Esa Topparin mukaan vanhassa rakennuksessa tuli vastaan jos jonkinlaista teknistä järjestelmää, josta ei ollut mitään tietoa ennalta. 

– Suunnitelmia jouduttiin siksi muuttamaan vielä useampaan kertaan, mutta tämähän on sinänsä tyypillistä vanhojen kohteiden saneerauksessa, Toppari toteaa.

Talotekniikan järjestelmissä pyrittiin varautumaan siihen, että seuraavan vaiheen alkaessa jo saneeratuilla alueilla on valmiit varaukset talotekniikkaa varten. Näin seuraavassa vaiheessa ei enää tarvitse tulla jo saneeratulle alueelle, vaan voidaan jatkaa eteenpäin valmiista varauksista.

Rakennuksen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämmitys. Rakennukseen lisättiin saneerauksessa kaukojäähdytys. Aiempi jäähdytys tapahtui vedenjäähdytyskoneilla, jotka poistettiin.

Rakennuksen vuonna 2010 valmistuneessa laajennusosassa uusittiin vain osittain talo­tekniikan järjestelmiä. 

– Uuden ja vanhan tekniikan yhteensovittamisessa oli haasteita, kun osa tekniikasta jäi ennalleen ja osa uusittiin, Toppari kertoo. 

Uudemman rakennusosan ilmanvaihtokonehuoneet oli rakennettu jo aiemmassa rakennusvaiheessa. Ne olivat tyhjillään odottamassa remontin tuloa ja uusia IV-koneita. 

– Niiden lisäksi katolle tehtiin kahteen kohtaan IV-konehuoneen laajennus samanlaisena matalana rakenteena kuin aiemminkin, arkkitehti Markus Kuusela kertoo. 

Historiallisesti arvokas 

Suojellun rakennuksen omaleimaisuus ja tilojen luonne on säilytetty laajamittaisesta peruskorjauksesta huolimatta. Rakennuksen sormimainen muoto ja jako rakennusosiin jakoi selkeästi myös sairaalan osastot lohkoihinsa. Toiminnot ovat aina yhden käytävän varrella.

– Rakennustaiteellisesti tärkeät alueet kuten porrashuoneet, lasitaide­teokset, muumiseinämaalaukset sekä osa alkuperäisistä valaisimista on ennallistettu alkuperäiseen loistoonsa. Säilytettävät muumi- ja muut seinä­maalaukset suojattiin vanerilevysuo­jauksella. Samoin säilytettävät kaiteet ja porrasaskelmien eläinkuviot suojattiin paikoilleen. Aulassa oleva lasitaideteos vietiin kokonaan pois peruskorjauksen ajaksi ja palautettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen, Markus Kuusela sanoo.

Rakennuksen käytäville lisätyt suuret musta­valkoiset valokuva­pinnat rakennuksen historiasta täydentävät kokonaisuutta.

– Etsimme HUSin arkistosta rakennuksen historiaa koskevia valo­kuvia. Parhaat otteet ovat nyt nähtävillä käytävillä, Kuusela sanoo.

Vanhat terassi-ikkunat irrotettiin ja entisöitiin pajalla ja tuotiin takaisin valmiiksi maalattuina.

Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen länsipuolelle tehtiin erillisenä tilaajan urakkana uusi sisäänkäynti ja  tontin kulmassa oleva puistoalue kunnostettiin vastaamaan paremmin sairaalan alkuperäistä puisto­miljöötä.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén