Pian valmistuva Siltasaari 10 tarjoaa yrityksille viihtyisän työympäristön ja yksilölliset työtilat Hakaniemen sydämessä. Kokonaisuuteen kuuluva ravintolakeskittymä, päivittäistavarakauppa ja erikoisliikkeet palvelevat koko Hakaniemeä.
Entinen Elannon tavaratalo osoitteessa Siltasaarentie 8–10 ja kaksi sen naapurikiinteistöä, Siltasaarentie 6 ja Paasivuorenkatu 4–6, yhdistyvät yhdeksi yli 22 000 vuokrattavan neliön toimisto- ja palvelukokonaisuudeksi Helsingin Hakaniemessä. Hakaniemen jo valmiiksi hyvät liikenneyhteydet paranevat entisestään ja alueesta tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohta, kun Kruunusillat-raitiotie on käytössä vuonna 2027.
– Hakaniemi alueena on yksi painopisteistämme, jonne panostamme. Siltasaari 10 on merkittävimpiä kärkihankkeitamme ja investoimme sinne tosi paljon. Kolmesta ihan erilaisesta kiinteistöstä muokataan tässä hankkeessa yksi yhtenäinen kokonaisuus, kohteen rakennuttajana toiminut kiinteistökehityspäällikkö Tero Nissinen Antilooppi Management Oy:stä kertoo.
Kohteelle haetaan Leed Platinum -sertifikaattia ja myös Well-hyvinvointisertifikaattia.
Elannon entinen tavaratalo
Siltasaari 10:n toimistotilat ovat muokattavissa pienempiin osiin. Haluttaessa koko kolmen rakennuksen mittainen yhtenäinen kerrostaso voidaan ottaa yhdelle käyttäjälle. Tiloista on kaupunkinäkymät torille, sisäpihalle ja Paasivuorenkadun puolelle.
– Korttelin maamerkki eli Elannon vanha rakennus Siltasaarentie 8–10:ssä on kohteen avainrakennus ja sydän. Keskitimme koko kolmen rakennuksen kulmauksen sisääntulon sinne toimitilojen osalta. Pääsisäänkäynti muodostettiin Paasivuorenkadun puolella olevalle kävelykadun pätkälle, kohteen rakennusarkkitehtina toiminut Sakari Forsman Arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä kertoo.
Elannon rakennus valmistui vuonna 1914, ja tavaratalo avattiin vuonna 1920. Talo on suojeltu julkisivun ja kadun puoleisen vesikaton osalta. HOK-Elanto myi kiinteistöt Antiloopille vuonna 2016.
– Vanhan Elannon rakennuksen purkuvaiheessa paljastui ennakoitua enemmän purkutarvetta ja lisäsuunnittelun ja rakentamisen tarvetta. Tämä on ollut aika merkittävä kustannustekijä hankkeessa. Kokonaisuuden hallinta oli ehkä haastavinta muuttuvissa tilanteissa, Tero Nissinen kertoo.
Donitsin muotoisen rakennuksen sisäpiha ja sen alapuolinen osa avattiin K1-kerrokseen asti. Entisen sisäpihan kohdalle toisen kerroksen tasolle tehtiin pääaula, jonka kautta kuljetaan kaikkiin kolmeen rakennukseen. Aulan päälle tehtiin terassi.
– Tavoitteena oli orientoitumisen helppous isossa rakennuskokonaisuudessa. Pääaulan yhteyteen tehtiin myös uudet hissikuilut, Forsman kertoo.
Rakennuksen vanhaan pääporrashuoneeseen jätettiin kerroksellisuutta. Sinne palautettiin vanha koristemaalaus ja vanhat hissirakenteet kunnostettiin, vaikka vanha hissi ei olekaan enää toiminnassa.
Siltasaarenkadun puoleisten rakennusosien ensimmäisessä kerroksessa on muun muassa S-marketin ja Emotionin myymälät. Paasivuorenkadun puolella olevan pääsisäänkäynnin ympärillä on ravintoloita. Toisessa kerroksessa on myös varaukset ravintolatiloille.
Toisessa kerroksessa on Antiloopin oma Pool-tila, joka on joustava tilaratkaisu pientoimistoille workshop-, neuvottelu- ja tapahtumatiloineen. Pool toimii myös paisuntatilana hybridityöskentelylle, jossa töitä voidaan tehdä useammassa paikassa.
Rakennuksen alla on yksi kellarikerros, joka muutettiin sosiaalitiloiksi ja suureksi polkupyöräparkiksi. Pyöräilijät pääsevät luiskaa pitkin kellaritasolle Paasivuorenkadun puolelta.
Toimimaton vanha pois ja parempi tilalle
Siltasaarenkatu 6:n julkisivu muuttui myös ulkoisesti, kun paikalla ollut vuonna 1978 valmistunut liikerakennus purettiin kolmannen kerroksen lattiatasosta ylöspäin.
– Rakennuksessa oli valmistumisajankohdalle tyypillisesti erittäin matalat kerroskorkeudet. Kerrosjako olisi ollut hankala yhdistää viereiseen Elannon kiinteistöön, koska tasoissa oli puolen kerroksen ero. Rakennuksen kaupunkikuvallinen ilmekään ei vastannut hankkeen laatutavoitteita. Toisaalta halusimme säästää sen mikä toimii, eli kahden alemman maanpäällisen kerroksen betonirungon, Forsman kertoo.
Puretun rakennusosan tilalle tehtiin uusi runko, joka ottaa korkomaailmaltaan kiinni vanhaan Elannon rakennukseen.
– Näin saimme muodostettua yhtenäisiä avonaisia kerrostasoja ja esteettömän yhteyden talojen välille. Tässä yhteydessä menetettiin Siltasaarenkatu 6:ssa yksi kerrostaso, mutta se saatiin kompensoitua toteuttamalla uudet konehuonetilat Elannon rakennukseen suojellun vesikaton alle, Forsman toteaa.
Siltasaarenkadun uudisosan julkisivuverhoilu toteutettiin kuitubetonielementeillä. Moderni julkisivu on liitetty ikkunajaon avulla vanhaan tavaratalokiinteistöön.
Pihan puolelle kolmannen kerroksen tasolle rakennettiin uusi konehuone ja sen viereen uusi terassi.
Paasivuorenkadun kiinteistö sisältä uusiksi
– Paasivuorenkatu 4:n runko oli hankkeelle kokonaisuutena käyttökelpoisempi kuin Siltasaarenkatu 6:n, joten siihen ei tehty muutoksia vaikka kerroskorkeudet ovat siinäkin varsin matalat. Yhteydet vanhaan taloon muodostettiin niissä kerroksissa, joissa tasojen korot osuvat riittävän lähelle toisiaan, Sakari Forsman kertoo.
Sisätilat purettiin tässäkin rakennuksessa kantaville rakenteille saakka ja tilalle tehtiin avaraa ja joustavaa monikäyttötilaa.
Paasivuorenkatu 4:n ja Siltasaarenkatu 6:n alla on kaksi kellarikerrosta, joista ylempi varattiin kauppojen asiakaspaikoitukselle ja alempi kiinteistön vuokralaisten käyttöön. Sisäänajo tapahtuu Paasivuorenkadun puolella sijaitsevan ajoluiskan kautta.
Pysäköintikellarin ajoramppi katettiin viherkatolla kuten viereisen ilmanvaihdon konehuoneen kattokin.
Monimuotoinen rakennusurakka
– Haastavinta tässä kohteessa on olut se, että peruskorjataan ja rakennetaan eri vuosikymmenten rakennuksia. Ahdas rakennuspaikka on ollut toinen suuri haaste. Meillä on ollut oma logistiikkaurakoitsija, joka on vastaanottanut kaikki kuormat. Tavaroiden nostamista varten meillä oli torninosturi keskellä Elannon rakennuksen sisäpihaa. Sen lisäksi käytossä oli kaksi rakennushissiä, rakennusurakasta vastanneen SRV Rakennus Oy:n vastaava mestari Janne Hahko kertoo.
Hahkon mukaan yksi suuri haaste oli saada isommat tavarat sisälle Elannon rakennukseen, ja toisaalta tavaroiden pitkät vetomatkat rakennusten sisällä.
– Elannon talossa on pienet ikkunat ja suojeltu julkisivu, joten emme voineet tehdä sinne mitään isoja haalausaukkoja. Paasivuorenkadun puolen nurkasta saimme ottaa pari pilaria pois kahden ikkunan välistä, jolloin saatiin edes jonkinlainen haalausaukko ulkoseinään. Paasivuorenkatu 4:ssä oli vähän isommat ikkunat, mikä helpotti tilannetta.
Rakennustyömaan vieressä on asuinkerrostaloja, mikä vaati työmaamelun ottamista huomioon. Suojellun talon sisällä kantakaupunkirakenteessa ei voinut käyttää räjähteitä, joten uusien hissikuilujen pohjat louhittiin ilman räjähteitä kuten kellarikerroksen uudet viemärilinjatkin.
Melkoinen urakka oli vanhojen betonipalkkien ruiskubetonointikin. Ruiskutettavaa palkkia riitti Hahkon mukaan noin kahden kilometrin verran.
Talotekniikan suuret vaatimukset
– Lämmityksen, jäähdytyksen ja rakennusautomaation osalta kolmen eri-ikäisen rakennuksen kohde on yksi kokonaisuus. Kiinteistöllä on yhteinen kaukokylmäliittymä ja kaukokylmäkeskus sekä yhteinen kaukolämpöliittymä ja kaukolämmön alakeskus. Kiinteistöllä on myös yhteinen käyttövesiliittymä sekä viemäriliittymät, LVIA-suunnittelusta vastannut Hepacon Oy:n Otto Jokinen kertoo.
Ilmanvaihtoteknisesti kohteessa on rakennuksittain ja palvelualueittain erillisiä alueita, joita ei ole sekoitettu keskenään.
Siltasaarenkadun puolella on yksi iso ilmanvaihdon konehuone ja Paasivuorenkadun puolella myös yksi iso konehuone vesikatolla. Näiden lisäksi sisäpihalla on Paasivuorenkatu 4:n ja Siltasaarenkatu 6:n välissä kolmannen kerroksen tasolla kolmas konehuone.
Siltasaarenkatu 6:ssa lämmitys ja jäähdytystä jaetaan paneeleilla. Siltasaarenkatu 8–10:ssä sekä Paasivuorenkatu 4:ssä on lämmitystä jaetaan radiaattoreilla ja jäähdytystä paneeleilla.
Kellaritilojen mataluus vaikutti talotekniseen suunnitteluun; K2-kerroksessa ilmanvaihtokanavat kulkevat tilan reunoilla.
Akustiikkasuunnittelun kannalta työläintä oli, että melumääräykset ovat melko tiukkoja taloteknisten laitteiden ulospäin tuottamalle äänelle.
– Tällaisessa rakennuskompleksissa on aika paljon ilmanvaihdon ääniä. Kaupungin asukkaat ovat aika hyvin tottuneet liikenneääniin, mutta ympärivuorokautinen ilmanvaihtokokoneen humina voi häiritä hiljaisena aikana naapureita varsinkin kesäaikana, kun ikkunoita pidetään auki. Tässä kohteessa laitteiden raja-arvot äänille ovat paljon matalampia kuin kaupunkiympäristön muu äänitaso on, joten laitteiden äänitasoa ei pysty mittaamaan jälkikäteen suorilla mittauksilla. Siksi hyödynsimme kohteessa tarkkaa mallinnusta, akustiikkasuunnittelusta vastannut Petteri Laine Sitowise Oy:stä kertoo.
– Erilaisten pienempien tilojen muutoksissa tarvittavien väliseinien äänieristys oli yksi huomioitava asia. Hyvin paljon jouduimme tekemää rakennetyötä ja tarkistamaan vanhoja rakenteita sekä niiden parannuksia ja tarvittavia vaimennuksia, Laine sanoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
