Siilinjärven uusi terveyskeskus

Kun vanhaa ei kannata korjata sisäilmaongelmien vuoksi, on viisainta rakentaa uutta mahdollisimman hyvin. Yksi osoitus sisäilmaan vaikuttavien tekijöiden huomioonottamisesta Siilinjärven uuden terveyskeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on RALA:n myöntämä Kuivaketju10-status.

Potilastyö Siilinjärven uudessa terveyskeskuksessa käynnistyi syyskuun alkupuolella. Tämä merkitsi myös johtavan lääkärin Katri Hollménin arjen helpottumista, sillä vuonna 1980 valmistuneen vanhan terveyskeskuksen sisäilmaongelmat olivat tuoneet mukanaan monenlaisia harmeja.

– Sisäilma aiheutti joillekin työntekijöille niin vaikeita hengitystieoireita, että he joutuivat siirtymään muihin tehtäviin. Uuden henkilökunnan rekrytointi oli hankalaa, kun rakennuksen ongelmat olivat laajasti tiedossa, hän kertoo.

Hollmén sanoo, että uutta rakentamalla päästiin hyvään lopputulokseen.

– Suurin muutos aikaisempaan on esteettömyys, joka on aivan toisella tasolla kuin vanhassa rakennuksessa. Tilavalla hissillä pääsee kaikkiin kerroksiin, ja esimerkiksi wc-tiloissa on huomioitu liikuntaesteisten tarpeet. Ja rakennuksessa on viilennys, mikä helpottaa niin potilaita kuin rakennuksessa työskenteleviä.

Rinnetontille poikkeuksellinen ratkaisu

Siilinjärven terveyskeskuksessa työskentelee noin 150 sote-ammattilaista. Käyttäjien toiveita kuunneltiin herkällä korvalla suunnitteluvaiheessa. Myös jyrkkä rinnetontti vaati huolellista pohdintaa, minkä tuloksena syntyi hieman poikkeuksellinen ratkaisu, jossa rakennuksen jokaiseen kerrokseen on kulku ”maanpinnalta”. 

– Kolmanteen kerrokseen on käynti Kasurilantieltä, ykköskerrokseen saavutaan tontin alatasolta. Toisen kerroksen akuuttivastaan­ottoon on kulku Kasurilantien ja rakennuksen yhdistävän sillan alapuoliselta ajoluiskalta, kertoo arkkitehti Kaisa Härkönen Raami Arkkitehdit Oy:stä. 

Rakennuksen alin kerros palvelee erityisesti pikaisesti terveyskeskuksessa asioivia. Sieltä löytyvät muun muassa laboratorio, kahvio sekä hoitotarvikkeiden jakelu. Lisäksi alimmassa kerroksessa ovat vainajien hyvästelyyn tarkoitetut tilat, joihin on oma sisäänkäyntinsä. 

Toisessa kerroksessa ovat lääkärien ja hoitajien vastaanottotilat, hammashuolto sekä akuuttivastaanotto. Kolmas kerros on varattu pääosin vuodeosastolle ja kuntoutukselle. Vuodeosastolla on yhden ja kahden hengen huoneita, joissa jokaisessa on oma kylpyhuone.

– Vanhassa rakennuksessa vuodeosastolla oli viiden hengen huoneita. Emme silti halunneet, että meillä olisi vain yhden hengen huoneita. Moni ikäihminen haluaa juttu­seuraa ollessaan vuodeosastolla, Katri Hollmén kertoo.

Tällä hetkellä käytössä on 30 vuodepaikkaa, mutta tarvittaessa niitä voidaan lisätä. 

Aikaa kestävää ja laadukasta

Kasurilantie on Siilinjärven keskustan pääväylä. Uuden terveyskeskuksen massoitteluun ja julkisivuun haluttiin aikaa kestäviä ratkaisuja, jotka sopivat alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. Paikallaan muurattua punatiiliverhoilua keventävät nurkkien valkoiset rappaukset.

– Kattomuodoksi valittiin aumakatto, jonka huipulla on kattolyhty. Lyhdyn kautta tuleva päivänvalo läpäisee koko rakennuksen aina ykköskerroksen sisääntuloaulaan asti. Kaikkien kerrosten sisäänkäynnit keskittyvät kattolyhdyn alapuolelle, Kaisa Härkönen kertoo.

Sisällä voimakkaimmat värisävyt löytyvät aulatiloista. Esimerkiksi toisessa kerroksessa on oranssinkeltaista seinäpintaa, johon osuessaan valo luo voimakkaan efektin. Hoito­tiloissa värisävyt ovat hillitymmät.

– Puuta on näkyvillä erityisesti kalusteissa ja jonkin verran seinissä, mikä pehmentää yleisilmettä. Lattioissa on käytetty aikaa ja kulutusta kestäviä pinnoitteita. Lisäksi laattoja on käytetty runsaasti. Laadukkuus luonnehtii sekä materiaalivalintoja että rakentamista, Härkönen toteaa.

Siilinjärven ensimmäinen elinkaarirakennus

Uuden terveyskeskuksen suunnittelu aloitettiin vuoden 2018 tienoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan sote-rakennusinvestointiin vuonna 2019. Vanha terveyskeskus odottaa nyt vanhalla tontilla haitta-ainekartoituksia ja purkulupaa.

– Jotta uudisrakennus saatiin mahtumaan samalle tontille vanhan terveyskeskuksen kanssa, tontilta purettiin lääkäreiden vanha asuinrakennus, jossa viime vuosina oli ollut työterveyshuollon tiloja, kertoo Siilinjärven toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu.

Kunnassa nähtiin viisaaksi rakentaa uusi terveyskeskus elinkaarisopimuksella. Kyseessä on ensimmäinen elinkaarimalliin pohjautuva rakennushanke Siilinjärvellä, mikä merkitsi myös kunnanvaltuutetuille perehtymistä uuteen toimintatapaan. Kohdetta lähti rahoittamaan Kuntarahoitus.

– 20 vuoden elinkaarisopimukseen sisältyvät rakennuksen ylläpito, huolto, siivous ja piha-alueen työt.

Kunta maksaa sähkö-, vesi- ja lämmitys­kulut, mutta palveluntuottaja Lujatalo Oy vastaa muutaman sisäänajovuoden jälkeen siitä, että rakennuksen energiankulutus pysyy sovitulla tasolla, Kellokumpu kertoo. 

Rakennus siirtyy Siilinjärven kunnalle elinkaarisopimuksen päätyttyä. 

– Elinkaarimallin ansiosta rakennus pysyy kunnossa eikä korjausvelkaa pääse syntymään. Hyvinvointialue vuokraa ensi vuoden alusta lähtien terveyskeskuksen, mutta muutos ei vaikuta Siilinjärven kunnan ja Luja­talon väliseen elinkaarisopimukseen. 

Kuivaketju10-status on mukava tunnustus

Maanrakennustyöt tontilla aloitettiin marraskuussa 2020. Koronapandemiasta huolimatta luovutusajankohta siirtyi vain viikolla.

– Joidenkin materiaalien toimitukset viivästyivät koronan aiheuttaman häiriö­tilanteen vuoksi. Aikatauluissa näkyi myös se, että tavaraa tuli työmaalle viime tipassa, vaikka tilaukset oli tehty hyvissä ajoin, kertoo vastaava mestari Pekka Laakkonen Lujatalo Oy:stä.

Siilinjärvi sijaitsee hiekka- ja soraharjulla, mikä oli pohjatöiden kannalta hyvä lähtökohta. Rakennuspaikalla tontti nousee jyrkästi Kasurilantien suuntaan, minkä vuoksi tontille rakennettiin vankat tukimuurit. 

Perustusten anturat valettiin paikallaan ja siitä ylöspäin jatkettiin sokkelielementeillä. Rakennuksessa ei ole maanvaraisia seiniä lukuun ottamatta ykköskerroksen alla olevaa ryömintätilaa.

– Tilaajan vaatimuksesta työt siirtyivät sääsuojan alle heti rungon pystytyksen jälkeen. Peltikaton alapuoliset kattorakenteet tehtiin paikallaan sääsuojan alla. Aumakatto mahdollisti sen, että vesikaton ja kolmannen kerroksen väliin jäi tilat konehuoneille, kertoo Lujatalon työpäällikkö Ari Jokelainen.

Sääsuoja oli paikallaan noin puolen vuoden ajan. Tuossa ajassa rakennettiin vesikatto ja julkisivu.

– Puutavaraa kattorakenteisiin meni noin sata kilometriä, Laakkonen lisää.

Katon alla rakenteet noudattavat tuttuja periaatteita.

– Pilari-palkkirunko, kantavat ulkoseinät ja välipohjat ontelolaatoista. Julkisivumuurauk­set on tehty sääsuojan alla, kertoo rakennuttajakonsultti Hannu-Pekka Seppänen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä.

Seppäsen mukaan tilaajalla oli vahva näkemys siitä, että uudessa rakennuksessa sisä­ilman on oltava kunnossa. 

– Hankkeessa otettiin suunnittelusta lähtien käyttöön Kuivaketju10-toimintamalli. Rakentamisessa noudatettiin P1-puhtaus­luokkaa. Kuivaketju10-työnkulkua oli varmistamassa erillinen kosteudenhallintakoordinaattori, ja tarvittavaa dokumentaatiota tehtiin koko hankkeen ajan, Seppänen sanoo.

Rakennus sai RALA:n myöntämän Kuiva­ketju10-statuksen, joka on vasta toinen Suomessa. 

– Meille oli myönteinen yllätys, että kohde sai KK10-statuksen. Se on tunnustus siitä, että asioita on tehty oikein, Lujatalon Jokelainen sanoo.

Jokelainen uskoo, että elinkaarisopimusten yleistymiseen on johtanut kuntien halu välttää kosteusongelmista aiheutuvia rasitteita.

– Suomessa on jouduttu purkamaan monia kouluja ja terveyskeskuksia sisäilma­ongelmien vuosi. Elinkaarisopimuksella halutaan välttää näitä tilanteita, Jokelainen sanoo.

– Lisäksi elinkaarimalli merkitsee ennustettavia kustannuksia, Hannu-Pekka Seppänen lisää.

Aurinkoenergiaa viilennykseen

Siilinjärven terveyskeskuksen energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota muun muassa optimoimalla ikkunoiden koko. Lämmitys on toteutettu kauko­lämmöllä, koska pohjavesialueella tontille ei voinut rakentaa maalämpökaivoja. Energiatehokkuutta on parannettu asentamalla katon kaakkoon suuntautuvalle lappeelle 135 aurinkopaneelia.

– Yhden paneelin teho on 365 wattia, ja paneelikentän yhteisteho on noin 49 piikki­kilowattia. Arvioitu sähköntuotto vuodessa on 41 500 kilowattituntia, kertoo sähkösuunnittelun ryhmäpäällikkö Jani Tirkkonen Granlundilta. 

Aurinkopaneelien määrä on mitoitettu siten, että niiden tuottama sähkö voidaan hyödyntää rakennuksessa myös huippu­tuotannon aikana. 

– Kesällä vihreää sähköä kuluu erityisesti rakennuksen viilennykseen, jossa käytetään ilmanvaihtokoneiden yhteydessä olevaa veden­jäähdytystä, Tirkkonen sanoo.

Rakennuksessa on runsaasti alamittauksia, joiden avulla voidaan paitsi kohdistaa sähkön­kulutukseen liittyviä kustannuksia eri tilojen toimijoille myös seurata kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. 

Tirkkosen mukaan poikkeuksellista on se, että miltei koko kiinteistö on varavoima­järjestelmän piirissä. Kriittisin sairaalatekniikka on lisäksi varustettu UPS-järjestelmillä.

– Yleensä varavoima ei ole terveyskeskustasoisissa rakennuksissa näin laajaa. Muutamassa vuodessa maailmantilanne on muuttunut niin paljon, että tänä päivänä ratkaisu vaikuttaa todella järkevältä. Varautumista edustaa myös se, että sisäinen tietoliikenneverkko on kahdennettu. Kun fyysisiä verkkoja on kaksi, varajärjestelmä on valmiina, Tirkkonen toteaa.

Näennäisteholtaan 500 kVA:n varavoima­kone on sijoitettu konttiin rakennuksen ulkopuolelle. 

– Sähköautojen latauspisteitä asennettiin kymmenen ja lisäksi saman verran lataus­pisteitä sähköpolkupyörille. Se edustaa tämän päivän ajattelua, Jani Tirkkonen sanoo.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Akseli Muraja