[Best_Wordpress_Gallery id=”9″ gal_title=”Seinäjoen maaseutuvirasto”]
Teksti : Anne Kytölä Kuvat: Ann-Sofi Berg
Alvar Aallon kädenjälki näkyy vahvasti Seinäjoella: akateemikon suunnittelemat kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, valtion virastotalo ja teatteri muodostavat kokonaisuuden, jonka kanssa nykyarkkitehtuurin ei ole syytä voimakkaasti kilpailla.
Tamperelainen arkkitehti Mikko Jaatinen on ollut pääsuunnittelija molemmissa Alvar Aallon kadun varteen rakennetuissa virastotaloissa. Seinäjoen virastotalo valmistui vuonna 2003, ja sen sisätilojen korjaustyöt vuoden 2011 alussa. Maaseutuviraston uudisrakennus valmistui virastotaloa vastapäätä tammikuussa 2011.
Virastotalojen tehtävä on Jaatisen mukaan toimia Aallon töiden kehyksinä. Julkisivujen horisontaalisuudella on pyritty synnyttämään levollisia näkymiä kohti Aalto-keskustaa.
– Kun kohteiden osoitteena on Alvar Aallon katu, ja molempien rakennusten toinen pääty hipoo Aallon monumentaalikeskustaa, on selvää, että kokonaisuuden lähtökohtana on kaupunkikuvallinen perusratkaisu.
Modernit rakennukset eivät voi kaupunkikuvaa kunnioittavassa ratkaisussa nousta hallitseviksi elementeiksi. Ne eivät myöskään saa muodostaa jyrkkää kontrastia Aallon arkkitehtuurille.
– Monen sadan vuoden kuluttuakaan ei saa olla epäselvää, mitkä rakennukset alueella ovat Aallon ja mitkä muiden arkkitehtien suunnittelemia, Jaatinen sanoo.
Tontti täyteen uudisrakennusta
KOY Pehtoorissa toimivat Maaseutuvirasto ja verotoimisto. Uudisrakennus täyttää tontin ääriään myöten. Tehokas ja tiukka rakentaminen näkyy selkeästi ensimmäisen kerroksen Savotta-neuvottelutilassa: päätyseinä noudattaa kadun viistoa linjaa.
Tontin ahtaus vaati tarkkaa suunnittelua ja sovittelua rakennusaikana, koska tontilla ei esimerkiksi pystynyt varastoimaan mitään rakennustarvikkeita. Lumikuormia jouduttiin ajamaan paljon, kun peräkkäin osui kaksi runsaslumista talvea. Logistiikalle asetti vaatimuksia myös se, että vieressä sijaitsee koulu.
Lemminkäinen Talo Oy toteutti Pehtoorin KVR-urakkana. Lemminkäinen etsi jo tarjousvaiheessa kumppanikseen sijoittajan, ja kohde siirtyi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran omistukseen talon valmistuttua. Senaatti-kiinteistöt vuokraa koko talon tilat valtiolle kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Noin 3 900 m²:n tiloista on edelleen vuokrattu Maaseutuvirastolle ja noin 2 400 m² Etelä-Pohjanmaan verotoimistolle. Tiloissa työskentelee kaikkiaan noin 280 työntekijää.
Lemminkäinen Talo Oy:n aluejohtajan Sakari Kuusion mielestä KRV-urakka on vaativa, mutta mielenkiintoinen tapa rakentaa. Kokonaisvaltaisissa urakoissa punnitaan tekijöiden todellinen ammattitaito.
– Urakkalaskennassa ei kannata tehdä virheitä, sillä niitä ei pysty jälkeenpäin korjaamaan.
Pehtoorin urakkalaskenta kesti neljä kuukautta, ja mukana oli täysipäiväisesti monta rakennusalan ammattilasta.
Tehokasta muunneltavuutta
Maaseutuvirasto halusi saada monimuotoiset, viihtyisät ja muunneltavat tilat. Myös ekologisuus oli yksi suunnittelun lähtökohdista. Talon tulevat käyttäjät saivat mielipiteensä ja toivomuksensa hyvin rakentajien korviin, sillä he pääsivät vaikuttamaan hankkeeseen alusta asti ja heidän edustajansa osallistuivat muun muassa työmaakokouksiin.
Sakari Kuusio halusi hankkeen pääsuunnittelijaksi Mikko Jaatisen, sillä miehet olivat tehneet yhteistyötä virastotaloa rakennettaessa. Kuusio luotti useita valtion virastotaloja suunnitelleen Jaatisen ammattitaitoon.
– Valtion toimitilastrategian takia kaikki neliöt on saatava tehokkaaseen käyttöön, Kuusio sanoo.
Pehtoorissa on yhtä työntekijää kohti keskimäärin 17,6 m² työskentelytilaa. Maaseutuvirastossa työskentelevät talouspäällikkö Satu Villa, ylitarkastaja Jarmo Haapaniemi ja viestintäpäällikkö Jari Eloranta kertovat, etteivät tilat kuitenkaan tunnu ahtaalta.
Hyvän suunnittelun ansiosta tiloihin pääsee runsaasti valoa. Avaruuden tuntua luo se, että työpisteet on sijoitettu kaikissa kerroksissa rakennuksen seinustoille. Maaseutuviraston työntekijöillä ei ole omia työhuoneita. Keskellä sijaitsevat ns. vetäytymistilat: rauhalliset sopet, joihin voi vetäytyä puhumaan puheluja tai pitämään palavereita.
Työpisteitä on koko talossa kaikkiaan 300. Maaseutuviraston käytössä niistä on noin 175. Osa työpisteistä on varattu Seinäjoelle työmatkalle tulevien työntekijöiden käyttöön.
– Vierastimme aluksi ajatusta avokonttorista, mutta olemme yllättyneet siitä, ettei samassa tilassa työskentely aiheutakaan sellaista melua ja häiriötä, mitä pelkäsimme, Satu Villa kertoo.
Työrauhaa on vaalittu muun muassa sopimalla yhteisistä säännöistä. Esimerkiksi pitkät puhelut hoidetaan vetäytymistiloissa eikä työkavereille huudella sermien yli.
Valoa ja lämpöä automaattisesti
Moduulirakentaminen mahdollistaa tilojen muunneltavuuden: avotilat saa tarvittaessa erillisiksi toimistohuoneiksi.
Automatiikka säätelee valaistusta, lämmitystä, ilmanvaihtoa. Liiketunnistimet reagoivat tiloissa oleviin ihmisiin: valot sammuvat iltaisin automaattisesti ja ilmastointi säätyy pienemmälle. Ylitöitä tekevä kääntää tarvittaessa lisää aikaa kytkimestä.
Käyttäjät voivat myös säädellä tilojen lämpötilaa +19–22 °C:n rajoissa. Termostaatit sijaitsevat noin 2,5 metrin välein. Rakennuksessa on kaukolämpö.
Vihreää eri sävyissä
Maaseutuviraston suunnittelussa on huomioitu turvallisuussäädösten lisäksi toiminnan luonteesta aiheutuvat lisävaatimukset, erityisesti kulunvalvonnan sekä tieto- ja paloturvallisuuden osalta. Modernia turvallisuustekniikkaa on käytetty monipuolisesti rakenteellisten ratkaisujen lisäksi.
Tiloissa, joihin myös vieraat pääsevät, on käytetty näyttäviä materiaaleja: tammiparkettia, laattoja käytävän lattiassa, vaahterapintaista elam-levyä. Kerroksissa lattioita peittävät muovimatot. Seinät on maalattu pääosin valkoisiksi, lisäväreinä on käytetty vihreän eri sävyjä. Osa tiloista on rajattu lasiseinillä, joihin on silkkipainettu suomalaista koivumetsikköä.
Väriä sisustukseen tuovat kangaspäällysteiset tuolit ja sohvat, joiden värit ovat useimmiten vihreää eri sävyissä. Muitakin värejä on, sillä osa huonekaluista on siirretty taloon Maaseutuviraston edellisestä toimipaikasta. Visuaalista ilmettä pehmentämään ovat vielä tulossa ikkunaverhot, joiden värimaailma on poimittu viraston graafisista ohjeista.
Silkkipainettua lasia on käytetty myös julkisivussa: siellä koristeaiheena on heinikkokuvia. Ikkunapuitteet ja vesipellit ovat tummanharmaita, alumiiniprofiilit valkoisia. Sokkeli on graniitinharmaata hiottua betonimosaiikkia.
Talon julkisivun yläosan valkobetonielementit ovat kiiltäväksi hiottuja; alaosan elementit ovat uritettuja ja tuoremaalattuja tai kiillotettuja. Sisäpihan valkobetonipinnat ovat hienopestyjä sandwich-elementtejä.
Kohteelle haussa LEED-sertifikaatti
Pehtoorille on haettu LEED-sertifikaattia (Leadership in Energy and Environmental Design) ensimmäisenä kohteena koko maakunnassa. Kansainvälinen ympäristöluokitus ohjaa kiinteistömarkkinoita ympäristötehokkaampaan suuntaan. Se tarjoaa valmiin mallin, jonka avulla voi mitata kestävää rakentamista ja vähentää kiinteistöjen ylläpidosta syntyviä kustannuksia ja ympäristökuormitusta.
Hyvä sijoitus Eteralle
Eteran rakennuttajapäällikkö Matti Autere kertoo Eteran olevan tyytyväinen Pehtooriin kiinteistösijoituksena. Eteralle on tärkeää sijoittaa myös maakuntiin, ja Seinäjoki on kasvavana kaupunkina hyvä kohde. Luotettavat kumppanit, Senaatti-kiinteistöt, Maaseutuvirasto ja Etelä-Pohjanmaan verotoimisto vuokralaisina, tekevät sijoituksesta turvallisen.
Arkkitehti ja muut suunnittelijat sekä Lemminkäinen ovat Autereen mukaan tehneet hyvää työtä. Kiinteistö sulautuu hyvin Seinäjoen kaupunkikuvaan ja sopii yhteen Alvar Aallon töiden kanssa. Myös kiinteistön talotekniikka on saatu toimimaan heti alusta pitäen toivotulla tavalla onnistuneiden toimintakokeiden ja koekäytön ansiosta.
– Hyvin onnistuneessa hankkeessa kaikki osapuolet tuntuvat olevan tyytyväisiä, ja tähän on päästy hyvällä yhteistyöllä, Autere toteaa. Etera saa Pehtoorista hyvää tuottoa, ja käyttäjät käyttöönsä korkeatasoiset tilat kohtuullisella vuokralla.
