Scandic Julia

Vuonna 1985 avattu, Kiinteistö Oy Julininkulmassa Turun keskustassa sijaitseva hotelli Scandic Julia uudistettiin puolitoista vuotta kestäneessä saneerauksessa täysin. Hotelli sai urakan yhteydessä lisää pinta-alaa käyttöönsä, kun muun muassa vanha elokuvateatteri lopetti toimintansa kiinteistön toisessa kerroksessa. Huoneiden määrä kasvoi 118 huoneesta 155 huoneeseen, ja samassa yhteydessä hotelli sai muun muassa oman ravintolan ja uusia kokoustiloja.

Rakennuttajana kohteessa oli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, pääurakoitsijana Lemminkäinen Talo Oy, arkkitehtitoimistona Haroma & Partners Oy ja sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Carola Rytsölä.

Kiinteistön toiseen kerrokseen rakennettiin hotellihuoneiden lisäksi uudet vastaanottotilat, toimistotilat, ravintolatilat keittiöineen, kuntosali ja kokoustiloja. Myös aiemmin hotellin kuudennessa kerroksessa sijainneet saunatilat siirrettiin toiseen kerrokseen, jolloin kuudenteen kerrokseen saatiin lisäpinta-alaa huoneille.

– Tavoitteenamme oli nykyaikainen, monipuolinen ja useampia asiakkaita kerrallaan palveleva kokonaisuus, hotellinjohtaja Mikko Henriksson kiittelee.

Rakennuksen vanhoissa hotellikerroksissa purettiin pois kaikki lukuun ottamatta hotellihuoneiden väliseiniä. Jäljelle jäivät seinien lisäksi betonirunko ja ulkoseinät. Vaikka kiinteistö on vain 25 vuotta vanha, haasteita toivat vanhentuneet piirustukset. Alkuperäiset kuvat löytyivät 80-luvulla kiinteistön suunnitelleelta rakennesuunnittelutoimisto Narmaplan Oy:ltä, joka vastasi kohteen rakennesuunnittelusta myös saneerauksessa.

– Rakennuksessa on paikalla valettu betonirunko. Kellarirakenteet ja ylimmät kerrokset ovat normaalia kantavaa betonipalkki ja -laattarakennetta. Ensimmäinen ja toinen kerros sekä parkkihalli on tehty kupulaatastona. Vanhaan runkoon tuli muutoksia lähinnä talotekniikan uusia reittejä varten. Lisäksi uusina rakenteina tehtiin runko uudelle hissille, joka tuli alakerroksista vanhan rakennuksen läpi ja ylempänä rakennuksen kylkeen. Vanhan IV-konehuoneen päälle tehtiin myös yksi lisäkerros lisätekniikalle, rakennesuunnittelija Sami Penttilä Narmaplan Oy:stä kertoo saneerauksen lähtökohdista.

Ainoastaan kellarissa olevat tilat sekä kiinteistön yhteydessä oleva suojelukohde, muinaismuistorakennelma, Pyhän hengen kirkon perustukset, jäivät saneerauksen ulkopuolelle.

Toiminnassa oleva kiinteistö

Saneerauksen ajan toiminnassa olleet liiketoiminnot asettivat erityisiä piirteitä kohteen suunnittelulle ja toteutukselle.

– Pysäköintitasojen käyttö, hammaslääkäriaseman toiminta sekä katutason liiketoiminta vaikeuttivat suunnittelua sekä toteutusta, sillä koko projektin ajan henkilöturvallisuus oli huomioitava poistumisreitteineen talotekniikkaa unohtamatta, arkkitehti Kari Haroma Haroma & Partners Oy:sta kertoo.

Myös vanhat piirustukset toivat purkuvaiheessa yllätyksiä.

– Kiinteistöön oli tehty lukuisia muutostöitä vuosien varrella, ja näitä ei ollut merkitty kunnolla piirustuksiin. Sähkö- ja datakaapelien vedot vaihtelivat, ja koska emme voineet katkaista kiinteistöstä sähköjä tai yhteyksiä ilman ennakkovaroitusta toiminnassa oleville liiketiloille, tämä toi oman haasteensa urakkaan, työmaapäällikkö Ari Lyytikäinen Lemminkäinen Talo Oy:stä kertoo.

 

Toimivia rakenneratkaisuja

Kaiken talotekniikan mahduttaminen nykyisiin kerroskorkeuksiin tuotti haasteita kohteen suunnitteluun ja sen uusiminen ilman pitkäaikaisia katkoja oman piirteensä urakkaan.

– Kiinteistön talotekniikka uusittiin kokonaan. Talotekniikan uusiminen edellytti myös uusien IV-konehuoneiden rakentamista. Hotellihuoneiden kohdalla toisen kerroksen lattiaan jouduttiin tekemään 42 cm korkea korokelattia, jotta hotellihuoneiden viemäröinnit saatiin tehtyä puhkaisematta välipohjaa. Tämä olisi aiheuttanut huomattavia käyttökatkoksia ensimmäisen kerroksen liiketiloissa, Haroma jatkaa.

Parkkihallin sijainti hotellin kanssa samassa kiinteistössä vaikutti rakenneratkaisuihin.

– Toisen kerroksen hotellihuoneiden ja kokoushuoneiden kohdalla olivat rakenneratkaisut haastavia, sillä yläpuolisista pysäköintikerroksista kantautui melua ja nastarenkaiden ääntä runkorakenteita pitkin. Toteutimme hotellihuoneisiin ja kokoushuoneisiin ääntä eristävät kattorakenteet, jotka ripustettiin joustavilla kannakkeilla betoniholvista. Myös huoneiden osalta äänieristys varmistettiin tuplarunkoisilla rakenteilla ja kipsiväliseinillä, arkkitehti Haroma kuvailee.

Toiminnassa olevien liiketilojen lisäksi urakoitsijan haasteena oli vastata sujuvasta logistiikasta.

– Kaupungin keskustassa sijaitsevalla työmaalla niin pysty- kuin vaakalogistiikan toteuttaminen oli haastavaa. Olennaista oli tehdä riittävän tarkat suunnitelmat ja varmistaa logistiikan oikea-aikaisuus. Läpi urakan jatkunut loistava yhteistyö toimittajien kesken oli iso edellytys tämän onnistumiseksi, työmaapäällikkö Lyytikäinen toteaa.

Kohde innoitti pääurakoitsijan myös pioneerimaiseen kokeiluun.

– Sovimme urakan aikana tilaajan ja muiden osapuolten kesken, että kokeilemme kiinteistöön asennettua keskuspölynimurijärjestelmää jo rakennusaikaisessa käytössä. Rakennustöiden jälkeen kaikki imurin kuluvat osat vaihdettiin ja putket putsattiin. Lisäksi isoimmat rakennusjätteet jäivät jo esierottelijoihin kiinni. Tämä osoittautui loistavaksi ja kustannustehokkaaksi kokeiluksi, Lyytikäinen kertoo.

 

Oma sisäänkäynti

Saneerauksen yhteydessä hotelli sai oman sisäänkäynnin ja hotelliin rakennettiin myös uusi huoltohissi toisen ja kuudennen kerroksen välille sekä uusi turvallinen varapoistumisporras kolmannesta kuudenteen kerrokseen sekä ullakolta.

– Hotellille tehtiin toiminnallisista syistä oma sisäänkäynti, sillä Julininkulman pääsisäänkäynnin ulko-ovet ja liikekäytävä suljetaan iltaisin yhdeltätoista. Sisäänkäyntiä varten julkisivussa kahden rinnakkaisen oven tilalle asennettiin automaattiliukuovet sekä yläpuolelle sisäänkäyntiä suojaava markiisi. Tätä sisäänkäyntiä varten jouduttiin pääsisäänkäynnin porrastasannetta laajentamaan, jotta esteettömyys toteutuisi myös hotellin sisäänkäynnin kohdalla kello 23 07 välisenä aikana, Haroma kuvailee.

Myös kiinteistön julkisivu muuttui hieman.

– Toisen kerroksen käyttötarkoituksen muututtua liike- ja kokoustiloista hotellihuoneiksi jouduttiin ikkuna-aukotus tekemään hotellihuoneiden mukaan. Graniittiverhoillussa ulkoseinässä näyteikkunamaisia kahden kerroksen korkuisia lasiseiniä jouduttiin muuttamaan siten, että välipohjan kohdat lämpöeristettiin ikkunapenkin korkeuteen asti ja verhoiltiin tummanruskeaksi polttomaalatuilla kaseteilla. Sisäänavattavien hotellihuoneiden ikkunoiden ulkopuolelle asennettiin ruskeansävyinen massavärjätty lasiverhous, jolla saatiin kaupunkikuvallisesti tyydyttävä ratkaisu. Myös kaikki kiinteistön ikkunat uusittiin. Kadunpuoleiset ikkunat vaihdettiin dB-ikkunoiksi. Kuudennessa kerroksessa käyttötarkoituksen muututtua sauna- ja kokoustiloista hotellihuoneiksi ulkoseinät lämpöeristettiin ja verhoiltiin uudelleen konesaumatulla vaaleanharmaalla pellillä, Haroma jatkaa.

Käytännöllistä, kestävää ja esteetöntä

Oman sisäänkäynnin myötä myös hotellin aulatilat pääsevät oikeuksiinsa. Hotellin vastaanottotila on näyttävä ilmestys. Aulaa koristaa Atelier Olin suunnittelema Allegro Assai -valaisin.

– Esteettisyyden ja käytännöllisyyden kohtaaminen kuvaa hyvin tätä tilaa. Aula koostuu vastaanottotilan lisäksi muun muassa ravintolasta, Scandic Shopista, lounge-tilasta sekä korotetulla alueella olevasta baarin ja lounge-tilan jatkeesta, joka voi säädettävien pöytien ansioista muokkautua ravintolatilaksi. Lisäksi buffet-aamiaisia ja -lounaita varten huomioimme tilan suunnittelussa erilaisia piilotettuja lisäpaikkaratkaisuja, jotka voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön, kun hotelli on täynnä, sisustusarkkitehti Carola Rytsölä kuvailee.

Materiaalivalinnoissa suosittiin kestäviä, ekologisia ratkaisuita.

– Hotellihuoneissa ja kokoushuoneissa on parkettilattiat, hotellikäytävillä tekstiilimatot, ravintolatiloissa ja aulatiloissa kuivapuristettu keraaminen laatta ja kylpyhuoneet ja wc-tilat ovat kokonaan laatoitetut. Hotellihuoneiden ja -käytävien seinät on maalattu ja osittain verhoiltu viilupintaisilla sisustuslevyillä samoin kuin kokoustilojen seinäpinnat. Hotellihuoneiden katot ovat pääosin maalattuja, käytävillä on tummanharmaa avattava Gyptone Trap -alakatto, Haroma kuvailee materiaalivalintoja.

– Kaikki materiaalit ovat ekologisia ja ympäristöystävällisiä materiaaleja ja suurin osa valaistuksesta on toteutettu led-valoin, myös tunnelma- ja sisustusvalaistus, Rytsölä jatkaa.

Scandic halusi hotelliin ranskalaishenkisen ravintolan.

– Toiveena oli pariisilaishenkisen bistro, ja meidän tehtävänämme oli muokata se Turkuun ja rakennuksen historiaan sopivaksi. Ravintola avautuu heti vastaanottotiskin takana, Rytsölä kertoo.

Kohteeseen valittiin aikaa kestävä värimaailma.

– Käytimme neutraaleja värejä kuten mustaa, beigenkultaa, nutriaa, hopeaa, sinistä ja tietysti Scandicin punaista, sisustusarkkitehti Rytsölä kuvailee.

Esteettömyys oli hotellin suunnittelussa yksi merkittävä seikka. Hotelli on varusteltu luiskilla, automaattisilla ovilla, madalletulla vastaanottotiskillä ja neljällä esteettömille tarkoitetuilla hotellihuoneilla.

– Keskityimme esteettömissä huoneissamme siihen, että kaikki palvelut varmasti toimivat. Näissä huoneissa on muun muassa motorisoidut sängyt, tarkoitukseen suunnitellut kylpyhuoneet, välioven takana olevat avustajanhuoneet ja pienetkin asiat on huomioitu, kuten puhelimet heti sängyn viereen ja madalletut naulakot, Henriksson kuvailee.

Lopputulos ja erityisesti huoneet yllättivät hotellinjohtajan positiivisesti.

– Tästä tuli parempi kuin uskalsimme edes odottaa. Myös saamamme asiakaspalaute osoittaa tämän. Ja hotellimme saama ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsen-merkki kertoo niistä arvoista, joiden mukaan toimimme, hotellinjohtaja Henriksson kiittelee.