Savonlinnan uusi sosiaali- ja terveyskeskus

Savonlinnassa arvioitiin, ettei vanha pääterveysasema enää täytä tämän päivän vaatimuksia, vaikka se korjattaisiin perusteellisesti. Vuonna 2017 päätettiin, että uusi sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan keskussairaalan kylkeen.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterin päättäjillä oli vuoden 2016 tienoilla edessään samanlainen pulma kuin monessa muussakin Suomen kunnassa. Savon­linnan pääterveysasema oli rakennettu 1980-luvun alussa ja sitä oli laajennettu vaiheittain. Monet tekijät saivat päättäjät kuitenkin vakuuttumaan uudisrakentamisen tarpeellisuudesta.

– Savonlinnan kaupungin omistamalla pääterveysasemalla havaittiin monia rakennus­teknisiä ongelmia. Selvitysten pohjalta meille ei syntynyt varmuutta perus­korjauksen onnistumisesta eikä lopullisista kustannuksista, kertoo Sosterin perus­terveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen. 

Sosteri tarjoaa erikoissairaanhoidon, perus­terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Sen jäsenkuntia ovat Savonlinnan lisäksi Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Kuntayhtymä päätyi vuonna 2017 siihen, että uusi sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan Savonlinnan keskussairaalan kylkeen vanhan sairaalan länsipuolelle. 

– Meillä on suhteellisen pieni keskussairaala. Ajattelimme, että sote-keskuksen rakentaminen sairaalan yhteyteen tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tuki- ja logistiikkatoimintoja. Potilaille ratkaisu merkitsee sitä, että erikoissairaanhoidon palvelut ovat samassa rakennuskokonaisuudessa, Karvanen sanoo.

Ensimmäisen suunnitelman pohjalta tehty tarjouskierros osoitti, että kustannukset ovat vaarassa karata. Siksi rakennuksen toisen version suunnitelmista jätettiin pois kellarikerros, joka olisi kallioisella tontilla vaatinut mittavat louhinnat.

– Suunnittelun aikana uuden sote-­kokonaisuuden tilasuunnitelma edelleen täsmentyi. Vanhojen rakennusten ja uudis­rakennuksen keskelle oli jäämässä noin 600 neliön kokoinen sisäpiha. Päädyimme muuttamaan alueen lämpimäksi lasikatetuksi tilaksi, joka muodostaa eräänlaisen kohtaamispaikan ja risteysalueen keskussairaalan ja uudisrakennuksen väliin.

Sosteri vastaanotti sosiaali- ja terveys­keskuksen uudisrakennuksen huhtikuun alussa, minkä jälkeen alkoi viitisen viikkoa kestävä muuttovaihe. 

Nimensä mukaisesti uudesta keskuksesta löytyy sekä sosiaali- että terveysalan palveluja ja jonkin verran myös erikoissairaanhoidon toimintoja. Keskuksessa on tavanomaisten perusterveydenhuollon vastaanottojen lisäksi muun muassa suun terveydenhuollon, fysiatrian ja kuntoutuksen sekä lasten ja nuorten moniammatillisten palvelujen tiloja. Uudis­rakennuksen laboratorio palvelee myös erikoissairaanhoitoa. 

– Keskuksen kaksi kerrosta on varattu kuntoutuksen ja akuuttigeriatrian palveluille. Toiminta on vahvasti kuntoutuspainotteista. Tiloissa on muun muassa harjoitus­keittiö, jossa voidaan harjoitella kuntoutumista arkeen esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen, Karvanen kertoo.

Tontti Saimaan vesistön rannalla

Arkkitehti Susanna Kalkkinen Arkkitehti­ryhmä Reino Koivula Oy:stä luonnehtii rakennuksen sijaintia Saimaan vesistön rannalla oivalliseksi suunnittelijan näkökulmasta. Ympäröivän luonnon lisäksi loppu­tulokseen vaikuttivat tulevien käyttäjien toiveet.

– Upeaa maisemaa on hyödynnetty näköalaikkunoilla, ja luonnonvalo tulee upeasti sisälle rakennukseen, Kalkkinen kertoo.

Arkkitehtisuunnittelun keskeinen lähtö­kohta oli, että keskussairaala ja sote-keskus muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Rakennusten väliin jää talvi­puutarhamainen atriumpiha, joka on yhteisessä käytössä. Uudisrakennus on muodoltaan kiilamainen ja kapenee järven suuntaan. 

– Kiilamaisen muodon taustalla ovat tontin asettamat reunaehdot, mutta se osoittautui toimivaksi myös tilasuunnittelun näkökulmasta.

Materiaalit on valittu kestävyyden ja laadun näkökulmasta. Kovaa kulutuskestävyyttä vaativien tilojen design-lattioissa on epoksipinnoite, jossa on graafisia kuvioita. Rakennuksen seinissä ja katoissa on runsaasti puuviilupintaista rimoitusta, joka palo­turvallisuussyistä on rungoltaan palamatonta kipsiä. 

– Konseptisuunnittelun lähtökohtana oli ympäröivä luonto. Värimaailma on luonnosta: metsästä, vedestä ja kasveista. Rakennuksen jokaisella kerroksella on oma tunnusvärinsä. Ympäröivä luonto tulee sisään suurista, maisemaan avautuvista ikkunoista.

Suunnittelussa on ollut mukana koko joukko arkkitehteja ja muita suunnittelijoita. Arkkitehti Mikko Sinervo on suunnitellut rakennuksen seinille, oviin ja kattoon graafisia piirroksia. Niiden aiheet ovat peräisin omistajakuntien historiasta ja erityispiirteistä. Kuvioissa esiintyy muun muassa Olavinlinna ja saimaannorppa.

– Esimerkiksi kuntoutusosaston potilas­huoneissa graafiset piirrokset ovat esillä wc-pesuhuoneiden ovissa. Ajatuksena on, että luontoteemat edistävät kuntoutumista, Kalkkinen toteaa.

Ulkoseinissä on näkyvissä kolme eri teemaa. Julkisivuelementeissä on tehtaalla tehty graafinen koivunrunkoprintti. Lisäksi julki­sivussa on monenväristä alumiinirimoitusta, joka on kiinnitetty betonielementtiin rankajärjestelmän avulla. Julkisivuja rytmittävät koko rakennusta halkovat yhtenäiset ikkunakentät.

– Kokonaisuutena rakennus erottuu keskussairaalasta itsenäisenä kokonaisuutena, mutta toisaalta sopeutuu hyvin olemassa olevaan rakennusmassaan. Rakennuskokonaisuus näyttää kuulemma hyvältä myös järveltä käsin, Kalkkinen kertoo.

Itse keskussairaalan on suunnitellut 1950-luvulla Martti Välikangas, ja se on valmistunut vuonna 1955.

Louhintaa sairaalan seinän takana

Hankkeessa päädyttiin jaettuun urakaan, jossa pääurakasta on vastannut joensuulainen Rakennustoimisto K. Tervo Oy. Työt tontilla päästiin aloittamaan maaliskuussa 2020.

– Rakennuspaikka on kalliopohjainen rinnetontti, joka viettää Saimaan vesistöön. Ennen perustustöiden alkua paikalla tehtiin mittavat louhinnat: kalliota lähti pois noin 6600 kuutiometriä. Toimivan rakennuksen vieressä louhintatöitä oli tehtävä aika pienillä latauksilla, tuotantojohtaja Martti Piiroinen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:stä toteaa.

Muutenkin rakennuspaikka toimivan sairaalan vieressä oli haasteellinen, mistä kertoo esimerkiksi se, että keskussairaalan ambulanssiliikenne kulki läpi työmaa-alueen. Myös elementtien nostot ja logistiikka vaativat urakoitsijalta huolellista suunnittelua.

Rakennus nostettiin ylös kahdessa lohkossa, jotta sisätöitä saatiin vaiheistettua. 

– Aikataulussa pysyttiin kuitenkin hyvin. Vain taloteknisten järjestelmien toimintakokeet viivästyivät hieman koronatilanteen vuoksi. Toukokuussa teemme vielä jonkin verran rakennuksen ulkopuolisia töitä, Piiroinen kertoo.

Tilajakoa voidaan muuttaa helposti

Rakennuksen anturit ja pohjalaatta sekä väestönsuoja on valettu paikallaan. Muuten sote-keskus on toteutettu tavanomaisten teräsbetonirakentamisen ratkaisujen avulla. Rakennuksen anturat ovat samassa tasossa keskussairaalan kanssa. 

– Rakennuksessa on pilari-palkkirunko. Jäykistävinä rakenteina toimivat kaksi elementeistä rakennettua porraskuilua sekä osa väliseinistä, kertoo Granlund Saimaan rakennesuunnittelija Tero Koikkalainen. 

Kerroksissa on runsaasti kevyitä väli­seiniä, mikä mahdollistaa muunneltavuuden käyttötarkoitusten muuttuessa. Myös taloteknisten ratkaisujen sijoittelu tukee muuntojoustavuutta.

Sama runkorakenne jäykistävine ratkaisuineen jatkuu ylimpään eli seitsemänteen kerrokseen saakka. Ylin kerros on pinta-alaltaan hieman muita kerroksia pienempi. Sinne on sijoitettu ilmanvaihdon konehuone, teknisiä tiloja sekä koulutus- ja kokoustila. Vesikaton materiaalina on bitumikermi.

Rakennuksen alin kerros on nimetty 00-kerrokseksi, mutta sieltä on sisäänkäynti rakennukseen. 

Kerrosten numeroinnissa haluttiin, että numerointilogiikkaa on sama kuin keskussairaalassa. 

Tontin yläosassa maanpinta on voitu jättää tukimuurin avulla korkeammalle kuin itse rakennuksen ympärillä.  

– Rakennuksen kiilamainen muoto aiheutti jonkin verran normaalista poikkeavia leikkauskulmia liitoksiin, Koikkalainen sanoo. 

Kerrokset ovat tämän päivän rakennus­vaatimusten vuoksi korkeampia kuin viereisessä keskussairaalassa. Tämän vuoksi aivan jokaisesta kerroksesta ei ole ollut mahdollista tehdä kulkua sairaalan puolelle. 

Oman haasteensa rakennesuunnittelulle toi 600-neliöisen sisäpihan muuttaminen sote-keskuksen ja keskussairaalan väliseksi katetuksi lämpimäksi tilaksi.

– Sisäpihan kantavat rakenteet on toteutettu teräspilareilla ja -palkeilla. Lasikate on aallon muotoinen ja aaltojen pohjilla on kou­rut sulamisvesien johtamiseksi pois. Sisäpihan lasikatettu tila on muiden rakennusten ympäröimä, minkä vuoksi suunnittelussa piti huomioida tavanomaista suuremmat lumi­kinoskuormat, Tero Koikkalainen sanoo.

Katkeamaton varavoima turvaa potilaiden hoidon

Yhden kerroksen pudottaminen suunnitelmasta pois toi haasteita sähkö-, tele ja turvallisuussuunnittelusta vastanneelle Rejlers Finland Oy:lle.

– Käytännössä ratkaisu merkitsi suurelta osin tietomallinnuksen tekemistä uudelleen, kertoo projektipäällikkö Tapio Kilpimaa. 

Energiatehokkuuden näkökulmasta sähkötekniset ratkaisut vastaavat pitkälti tämän päivän vakiintunutta tekniikkaa. Valaistus on toteutettu led-pohjaisesti ja suurissa osassa tiloissa on päivänvalohimmennys. 

– Suunnitteluvaiheessa käytiin keskustelua myös aurinkopaneeleista. Niille olisi kuitenkin jäänyt katolta sen verran vähän vapaata tilaa, että totesimme hyödyn liian vähäiseksi investointiin nähden, Kilpimaa sanoo. 

Kilpimaan mukaan terveydenhuollon rakennuksiin tulee väistämättä runsaasti tekniikkaa, koska suunnittelussa on otettava esimerkiksi suun terveydenhuollon, laboratorion ja vastaanottotilojen erilaiset tarpeet. 

– Rakennuksesta löytyy runsaasti ict-tekniikkaa: langattomat potilaskutsu­järjestelmät, langaton verkko sekä gsm- ja virve-verkko. Joitakin järjestelmiä, kuten rakennusautomaatio, on integroitu keskussairaalan kanssa, mutta rakennus on suurelta osin taloteknisesti itsenäinen kokonaisuus.

Uusinta tekniikkaa kohteessa edustaa katkeamaton varavoima. Tämä merkitsee sitä, että sähkökatkon sattuessa tietojärjestelmät eivät kaadu, vaikka varsinaista ups-järjestelmää ei ole käytössä. Tämä tekee sähkö­verkosta turvallisen, eikä hoitotyöhön tule katkotilanteissa keskeytyksiä.

– Kun suunnitelmia supistettiin, varavoimajärjestelmää ei enää saatu mahtumaan rakennukseen. Se sijoitettiin erilliseen konttiin tontin reunalle. Sote-keskuksessa on myös tulevaa hyvinvointialuetta palveleva ict-­konesali, Kilpimaa kertoo.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Petteri Kivimäki