Projektiuutiset.fi
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2023
      • PU 1 – 2023
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Rakennusalan trendit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteys­tiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Savonlinnan uusi sosiaali- ja terveyskeskus

Savonlinnan uusi sosiaali- ja terveyskeskus

04/05/2022

Savonlinnassa arvioitiin, ettei vanha pääterveysasema enää täytä tämän päivän vaatimuksia, vaikka se korjattaisiin perusteellisesti. Vuonna 2017 päätettiin, että uusi sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan keskussairaalan kylkeen.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterin päättäjillä oli vuoden 2016 tienoilla edessään samanlainen pulma kuin monessa muussakin Suomen kunnassa. Savon­linnan pääterveysasema oli rakennettu 1980-luvun alussa ja sitä oli laajennettu vaiheittain. Monet tekijät saivat päättäjät kuitenkin vakuuttumaan uudisrakentamisen tarpeellisuudesta.

– Savonlinnan kaupungin omistamalla pääterveysasemalla havaittiin monia rakennus­teknisiä ongelmia. Selvitysten pohjalta meille ei syntynyt varmuutta perus­korjauksen onnistumisesta eikä lopullisista kustannuksista, kertoo Sosterin perus­terveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen. 

Sosteri tarjoaa erikoissairaanhoidon, perus­terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Sen jäsenkuntia ovat Savonlinnan lisäksi Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Kuntayhtymä päätyi vuonna 2017 siihen, että uusi sosiaali- ja terveyskeskus rakennetaan Savonlinnan keskussairaalan kylkeen vanhan sairaalan länsipuolelle. 

– Meillä on suhteellisen pieni keskussairaala. Ajattelimme, että sote-keskuksen rakentaminen sairaalan yhteyteen tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tuki- ja logistiikkatoimintoja. Potilaille ratkaisu merkitsee sitä, että erikoissairaanhoidon palvelut ovat samassa rakennuskokonaisuudessa, Karvanen sanoo.

Julkisivuelementeissä on tehtaalla tehty graafinen koivunrunkoprintti. Lisäksi julki­sivussa on monenväristä alumiinirimoitusta.

Ensimmäisen suunnitelman pohjalta tehty tarjouskierros osoitti, että kustannukset ovat vaarassa karata. Siksi rakennuksen toisen version suunnitelmista jätettiin pois kellarikerros, joka olisi kallioisella tontilla vaatinut mittavat louhinnat.

– Suunnittelun aikana uuden sote-­kokonaisuuden tilasuunnitelma edelleen täsmentyi. Vanhojen rakennusten ja uudis­rakennuksen keskelle oli jäämässä noin 600 neliön kokoinen sisäpiha. Päädyimme muuttamaan alueen lämpimäksi lasikatetuksi tilaksi, joka muodostaa eräänlaisen kohtaamispaikan ja risteysalueen keskussairaalan ja uudisrakennuksen väliin.

Sosteri vastaanotti sosiaali- ja terveys­keskuksen uudisrakennuksen huhtikuun alussa, minkä jälkeen alkoi viitisen viikkoa kestävä muuttovaihe. 

Nimensä mukaisesti uudesta keskuksesta löytyy sekä sosiaali- että terveysalan palveluja ja jonkin verran myös erikoissairaanhoidon toimintoja. Keskuksessa on tavanomaisten perusterveydenhuollon vastaanottojen lisäksi muun muassa suun terveydenhuollon, fysiatrian ja kuntoutuksen sekä lasten ja nuorten moniammatillisten palvelujen tiloja. Uudis­rakennuksen laboratorio palvelee myös erikoissairaanhoitoa. 

– Keskuksen kaksi kerrosta on varattu kuntoutuksen ja akuuttigeriatrian palveluille. Toiminta on vahvasti kuntoutuspainotteista. Tiloissa on muun muassa harjoitus­keittiö, jossa voidaan harjoitella kuntoutumista arkeen esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen, Karvanen kertoo.

Vanhojen rakennusten ja uudis­rakennuksen keskelle jäi noin 600 neliön kokoinen sisäpiha, joka muutettiin lämpimäksi lasikatetuksi tilaksi.

Tontti Saimaan vesistön rannalla

Arkkitehti Susanna Kalkkinen Arkkitehti­ryhmä Reino Koivula Oy:stä luonnehtii rakennuksen sijaintia Saimaan vesistön rannalla oivalliseksi suunnittelijan näkökulmasta. Ympäröivän luonnon lisäksi loppu­tulokseen vaikuttivat tulevien käyttäjien toiveet.

– Upeaa maisemaa on hyödynnetty näköalaikkunoilla, ja luonnonvalo tulee upeasti sisälle rakennukseen, Kalkkinen kertoo.

Arkkitehtisuunnittelun keskeinen lähtö­kohta oli, että keskussairaala ja sote-keskus muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Rakennusten väliin jää talvi­puutarhamainen atriumpiha, joka on yhteisessä käytössä. Uudisrakennus on muodoltaan kiilamainen ja kapenee järven suuntaan. 

Uudisrakennus on muodoltaan kiilamainen ja kapenee järven suuntaan. Kiilamaisen muodon taustalla ovat tontin asettamat reunaehdot, mutta se osoittautui toimivaksi myös tilasuunnittelun näkökulmasta.

– Kiilamaisen muodon taustalla ovat tontin asettamat reunaehdot, mutta se osoittautui toimivaksi myös tilasuunnittelun näkökulmasta.

Materiaalit on valittu kestävyyden ja laadun näkökulmasta. Kovaa kulutuskestävyyttä vaativien tilojen design-lattioissa on epoksipinnoite, jossa on graafisia kuvioita. Rakennuksen seinissä ja katoissa on runsaasti puuviilupintaista rimoitusta, joka palo­turvallisuussyistä on rungoltaan palamatonta kipsiä. 

– Konseptisuunnittelun lähtökohtana oli ympäröivä luonto. Värimaailma on luonnosta: metsästä, vedestä ja kasveista. Rakennuksen jokaisella kerroksella on oma tunnusvärinsä. Ympäröivä luonto tulee sisään suurista, maisemaan avautuvista ikkunoista.

Suunnittelussa on ollut mukana koko joukko arkkitehteja ja muita suunnittelijoita. Arkkitehti Mikko Sinervo on suunnitellut rakennuksen seinille, oviin ja kattoon graafisia piirroksia. Niiden aiheet ovat peräisin omistajakuntien historiasta ja erityispiirteistä. Kuvioissa esiintyy muun muassa Olavinlinna ja saimaannorppa.

– Esimerkiksi kuntoutusosaston potilas­huoneissa graafiset piirrokset ovat esillä wc-pesuhuoneiden ovissa. Ajatuksena on, että luontoteemat edistävät kuntoutumista, Kalkkinen toteaa.

Maisemaa on hyödynnetty näköalaikkunoilla, joista luonnonvalo tulee runsaana sisälle rakennukseen.

Ulkoseinissä on näkyvissä kolme eri teemaa. Julkisivuelementeissä on tehtaalla tehty graafinen koivunrunkoprintti. Lisäksi julki­sivussa on monenväristä alumiinirimoitusta, joka on kiinnitetty betonielementtiin rankajärjestelmän avulla. Julkisivuja rytmittävät koko rakennusta halkovat yhtenäiset ikkunakentät.

– Kokonaisuutena rakennus erottuu keskussairaalasta itsenäisenä kokonaisuutena, mutta toisaalta sopeutuu hyvin olemassa olevaan rakennusmassaan. Rakennuskokonaisuus näyttää kuulemma hyvältä myös järveltä käsin, Kalkkinen kertoo.

Itse keskussairaalan on suunnitellut 1950-luvulla Martti Välikangas, ja se on valmistunut vuonna 1955.

Louhintaa sairaalan seinän takana

Hankkeessa päädyttiin jaettuun urakaan, jossa pääurakasta on vastannut joensuulainen Rakennustoimisto K. Tervo Oy. Työt tontilla päästiin aloittamaan maaliskuussa 2020.

– Rakennuspaikka on kalliopohjainen rinnetontti, joka viettää Saimaan vesistöön. Ennen perustustöiden alkua paikalla tehtiin mittavat louhinnat: kalliota lähti pois noin 6600 kuutiometriä. Toimivan rakennuksen vieressä louhintatöitä oli tehtävä aika pienillä latauksilla, tuotantojohtaja Martti Piiroinen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:stä toteaa.

Potilas­huoneissa on arkkitehti Mikko Sinervon suunnittelemat graafiset, luontoteemaiset piirrokset wc-pesuhuoneiden ovissa. Piirroksia on myös muualla rakennuksen seinissä, ovissa ja katoissa.

Muutenkin rakennuspaikka toimivan sairaalan vieressä oli haasteellinen, mistä kertoo esimerkiksi se, että keskussairaalan ambulanssiliikenne kulki läpi työmaa-alueen. Myös elementtien nostot ja logistiikka vaativat urakoitsijalta huolellista suunnittelua.

Rakennus nostettiin ylös kahdessa lohkossa, jotta sisätöitä saatiin vaiheistettua. 

– Aikataulussa pysyttiin kuitenkin hyvin. Vain taloteknisten järjestelmien toimintakokeet viivästyivät hieman koronatilanteen vuoksi. Toukokuussa teemme vielä jonkin verran rakennuksen ulkopuolisia töitä, Piiroinen kertoo.

Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Tilajakoa voidaan muuttaa helposti

Rakennuksen anturit ja pohjalaatta sekä väestönsuoja on valettu paikallaan. Muuten sote-keskus on toteutettu tavanomaisten teräsbetonirakentamisen ratkaisujen avulla. Rakennuksen anturat ovat samassa tasossa keskussairaalan kanssa. 

– Rakennuksessa on pilari-palkkirunko. Jäykistävinä rakenteina toimivat kaksi elementeistä rakennettua porraskuilua sekä osa väliseinistä, kertoo Granlund Saimaan rakennesuunnittelija Tero Koikkalainen. 

Kerroksissa on runsaasti kevyitä väli­seiniä, mikä mahdollistaa muunneltavuuden käyttötarkoitusten muuttuessa. Myös taloteknisten ratkaisujen sijoittelu tukee muuntojoustavuutta.

Sama runkorakenne jäykistävine ratkaisuineen jatkuu ylimpään eli seitsemänteen kerrokseen saakka. Ylin kerros on pinta-alaltaan hieman muita kerroksia pienempi. Sinne on sijoitettu ilmanvaihdon konehuone, teknisiä tiloja sekä koulutus- ja kokoustila. Vesikaton materiaalina on bitumikermi.

Joka kerroksella on oma tunnusvärinsä. Kovaa kulutuskestävyyttä vaativien tilojen design-lattioissa on epoksipinnoite.

Rakennuksen alin kerros on nimetty 00-kerrokseksi, mutta sieltä on sisäänkäynti rakennukseen. 

Kerrosten numeroinnissa haluttiin, että numerointilogiikkaa on sama kuin keskussairaalassa. 

Tontin yläosassa maanpinta on voitu jättää tukimuurin avulla korkeammalle kuin itse rakennuksen ympärillä.  

– Rakennuksen kiilamainen muoto aiheutti jonkin verran normaalista poikkeavia leikkauskulmia liitoksiin, Koikkalainen sanoo. 

Kerrokset ovat tämän päivän rakennus­vaatimusten vuoksi korkeampia kuin viereisessä keskussairaalassa. Tämän vuoksi aivan jokaisesta kerroksesta ei ole ollut mahdollista tehdä kulkua sairaalan puolelle. 

Oman haasteensa rakennesuunnittelulle toi 600-neliöisen sisäpihan muuttaminen sote-keskuksen ja keskussairaalan väliseksi katetuksi lämpimäksi tilaksi.

– Sisäpihan kantavat rakenteet on toteutettu teräspilareilla ja -palkeilla. Lasikate on aallon muotoinen ja aaltojen pohjilla on kou­rut sulamisvesien johtamiseksi pois. Sisäpihan lasikatettu tila on muiden rakennusten ympäröimä, minkä vuoksi suunnittelussa piti huomioida tavanomaista suuremmat lumi­kinoskuormat, Tero Koikkalainen sanoo.

Rakennuspaikka on kalliopohjainen rinnetontti, joka viettää Saimaan vesistöön. Ennen perustustöiden alkua tontilta louhittiin pois kalliota noin 6600 kuutiometriä.

Katkeamaton varavoima turvaa potilaiden hoidon

Yhden kerroksen pudottaminen suunnitelmasta pois toi haasteita sähkö-, tele ja turvallisuussuunnittelusta vastanneelle Rejlers Finland Oy:lle.

– Käytännössä ratkaisu merkitsi suurelta osin tietomallinnuksen tekemistä uudelleen, kertoo projektipäällikkö Tapio Kilpimaa. 

Energiatehokkuuden näkökulmasta sähkötekniset ratkaisut vastaavat pitkälti tämän päivän vakiintunutta tekniikkaa. Valaistus on toteutettu led-pohjaisesti ja suurissa osassa tiloissa on päivänvalohimmennys. 

– Suunnitteluvaiheessa käytiin keskustelua myös aurinkopaneeleista. Niille olisi kuitenkin jäänyt katolta sen verran vähän vapaata tilaa, että totesimme hyödyn liian vähäiseksi investointiin nähden, Kilpimaa sanoo. 

Kilpimaan mukaan terveydenhuollon rakennuksiin tulee väistämättä runsaasti tekniikkaa, koska suunnittelussa on otettava esimerkiksi suun terveydenhuollon, laboratorion ja vastaanottotilojen erilaiset tarpeet. 

– Rakennuksesta löytyy runsaasti ict-tekniikkaa: langattomat potilaskutsu­järjestelmät, langaton verkko sekä gsm- ja virve-verkko. Joitakin järjestelmiä, kuten rakennusautomaatio, on integroitu keskussairaalan kanssa, mutta rakennus on suurelta osin taloteknisesti itsenäinen kokonaisuus.

Uusinta tekniikkaa kohteessa edustaa katkeamaton varavoima. Tämä merkitsee sitä, että sähkökatkon sattuessa tietojärjestelmät eivät kaadu, vaikka varsinaista ups-järjestelmää ei ole käytössä. Tämä tekee sähkö­verkosta turvallisen, eikä hoitotyöhön tule katkotilanteissa keskeytyksiä.

– Kun suunnitelmia supistettiin, varavoimajärjestelmää ei enää saatu mahtumaan rakennukseen. Se sijoitettiin erilliseen konttiin tontin reunalle. Sote-keskuksessa on myös tulevaa hyvinvointialuetta palveleva ict-­konesali, Kilpimaa kertoo.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Petteri Kivimäki

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Deletelle uusi talous- ja rahoitusjohtaja

    Delete-konsernin uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi (Group CFO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty KTM Ville…

  • Helvarille uusi toimitusjohtaja

    Helvarin hallitus on nimittänyt Helvar Oy Ab:n uudeksi toimitusjohtajaksi Adel Hattabin 1.9.2017 alkaen

  • TOASin uusi toimitusjohtaja

    Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin hallitus on valinnut uudeksi toimitusjohtajaksi tamperelaisen DI, eMBA Kirsi Kosken. Kirsi Koski…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2 - 2022, PU 2022 Avainsanoilla: Arkkitehti­ryhmä Reino Koivula Oy, Arkkitehtisuunnittelu, atriumpiha, bitumikermi, Enonkoski, erikoissairaanhoito, Ilmanvaihto, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, julkisivuelementit, keskussairaala, koivunrunkoprintti, kokoustila, koulutustila, kuntoutusosasto, Laboratorio, Louhinta, Martti Piiroinen, Martti Välikangas, materiaalit, Mikko Sinervo, perus­terveydenhuolto, Petteri Kivimäki, Potilashuone, Rantasalmi, Rejlers Finland Oy, runkorakenne, sähkösuunnittelu, Savonlinna, Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan sosiaali- ja terveyskeskus, sosiaalihuolto, sosiaalikeskus, sote-keskus, Sulkava, Susanna Kalkkinen, Tapio Kilpimaa, telesuunnittelu, Tero Koikkalainen, terveysasema, Terveyskeskus, Timo Sillanpää, turvallisuussuunnittelu, Uudisrakennus, Veikko Karvanen, vesikatto, ympäristöterveydenhuolto

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Lari Mallius Hartela Länsi-Suomen toimitusjohtajaksi

Tommi Miettinen Granlundin hallitukseen

Elisa Hasila Assemblinin talouspäälliköksi

Lisää nimitysuutisia

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Carbonaiden hiilinegatiivinen betoni kiinnostaa sijoittajia
  • RTK-Palvelut mukaan rakennuttamiseen ja projektinjohtoon
  • Kerabit Katto urakoi Gesterbyn koulukeskuksen katon
  • Kemppi
  • Cargotec vuokralle NCC:n We Landiin

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy