Sammon koulu ja päiväkoti Tampereella

Kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle valmistunut Sammon koulu ja päiväkoti Tampereen Kalevassa on ilmeeltään arvokas mutta myös avoin julkinen rakennus. Rakennus on mitoitettu 750 oppilaalle ja 120 päiväkotilapselle. Iso osa rakennusta ja sen toimintaa on toisen kerroksen liikuntasali, jolla on runsaasti myös iltakäyttöä.

Sammon koulu- ja päiväkotirakennus sijaitsee Kaupinkadun, Väinämöisen­kadun ja Hälläpyöränkadun kulmauk­sessa lähellä Kalevan kirkkoa. Tontin pohjoispuoli rajoittuu Kiovanpuistoon, jonka toisella puolella on Sammon koulun Teiskontien toimipiste.

Hankkeen projektipäällikkö Tuukka Tuominen Tampereen Tilapalvelut Oy:stä kertoo, että aikaisemmin uudisrakennuksen paikalla olivat 1970-luvulla valmistuneet ja myöhemmin laajennetut rakennukset. Niissä todettujen sisäilmaongelmien vuoksi toiminnot siirrettiin toisaalle vuonna 2017. Tarveselvityksen pohjalta päädyttiin vanhojen rakennusten purkamiseen ja uuden rakentamiseen.

Kaksikerroksisen rakennuksen bruttoala on 11 693 neliömetriä. Tampereen Tila­palvelujen rakennuttaman hankkeen kustannukset ovat noin 28 miljoonaa euroa.

Opetustilat on mitoitettu 750 oppilaalle, josta esiopetuksen osuus on kolme ryhmää eli noin 75 oppilasta. Päiväkoti on suunniteltu kuudelle ryhmälle eli noin 120 lapselle. Henkilökuntaa on yhteensä noin 110 henkilöä.

Rakennustyöt sujuivat aikataulussa

Hankkeen pääurakoisijana toimi Rakennusliike J. Malm Oy ja projektipäällikkönä yrityksen toimitusjohtaja Mikko Suopanki.

– Rakentaminen alkoi parhaimpaan talviaikaan tammikuussa 2021. Tasainen tontti oli maarakennuksen kannalta selkeä, ja paalutustöihin päästiin ajallaan. Rakennus on perustettu teräsbetonipaaluille.

– Työmaalla erityistä huomiota vaati sijainti lähellä toimivaa koulua. Logistiikan suunnitteluun vaikutti myös rakennus­paikka tiiviisti rakennetussa ympäristössä kolmen katualueen reunustamana. Itse tontti ei ole rakennuksen kokoon nähden kovin iso, joten se piti hyödyntää tehokkaasti reunojaan myöten. Lisäksi puustoa tuli vaalia, että lehmukset saatiin säilymään elinvoimaisina, Suopanki kertoo.

Rakennuksen kantavat rakenteet ovat teräs­betonia lukuun ottamatta liikuntasalia, jossa on teräsrunko. Toteutuksessa noudatettiin kosteudenhallinnan Kuivaketju 10 -järjestelmää. Runkovaiheen jälkeen rakentaminen eteni sääsuojan alla. Hankkeen työmaavahvuus oli parhaimmillaan noin 90 henkilöä, keskimäärin työvoimaa oli noin 50 henkilöä.

– Uudisrakennus on hieno ja paikkaansa sopiva. Onnistunut ja näyttävä julkisivu antaa julkiselle rakennukselle arvoisensa ilmeen. Vaikka kyseessä on iso kokonaisuus, on sisätilat jaettu selkeästi ja niissä on helppo liikkua. Erityismaininnan ansaitsee kohteeseen hankittu taide, joka luonto- ja eläin­aiheineen tuo kokonaisuuteen lisämaustetta, Mikko Suopanki toteaa.

Rakennuksen luovutus tilaajalle oli joulukuussa 2022.

Arvokkuutta ja keveyttä

Hankkeen arkkitehtisuunnitelmat on laatinut Arkkitehdit von Boehm-Renell Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Eero Renell ja projektiarkkitehtina Hannu Jebens. Hankesuunnitteluvaiheesta ja rakennuksen luonnossuunnittelusta vastasi arkkitehti Airi Vesala.

– Yksi arkkitehtisuunnittelua määrittäneistä lähtökohdista on Sammon koulun toimiminen sekä uudisrakennuksessa että Teiskontien toimipisteessä, joiden väliä oppilaat kulkevat. Tämä lisättynä runsaalla iltakäytöllä viitoitti sen, että rakennuksen tulee olla monelta suunnalta lähestyttävissä, Eero Renell kertoo. 

Koulu- ja päiväkotirakennukselle asetti korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteet sen sijainti alueelle, jonka hallitsevana maamerkkinä on Kalevan kirkko.

– Uudisrakennuksen ilmeeseen haluttiin keveyttä ja läpinäkyvyyttä. Merkittäväksi ratkaisuksi nousi noin 1200 neliön suuruisen liikuntasalin sijoittaminen toiseen kerrokseen. Salin alapuolella olevien tilojen ikkunat avautuvat katujen suuntaan ja elävöittävät ympäristöä.

Liikuntasali erottuu massasta muuta rakennusta korkeampana. Vesikatto on samassa linjassa ympäröivien kerrostalojen kanssa.

Alumiinisauvajulkisivu antaa julkiselle rakennuksella arvokkaan ja rauhallisen ilmeen. Harmaasta ja vaaleasta julkisivusta erottuu ikkunakenttien levytys, minkä ansiosta aukot hahmottuvat rakennusmassasta isompina kuin ne ovat. 

Pääsisäänkäynti on liikuntasalin alapuolella rakennuksen eteläisellä sivulla. Talon pohjois­puolella ovat päiväkotilasten leikki­piha ja koululaisten välituntipiha, jotka rajoittuvat Kiovanpuistoon.

Pääaula kokoaa

Koulu- ja päiväkotirakennuksen sydän on kahden kerroksen korkuinen avara pää­aula ja ruokasali. Toiseen kerrokseen johtavat opinportaat toimivat myös katsomona. Väli­tuntipihan puoleinen korkea lasiseinä antaa pääaulaan runsaasti valoa.

Pääaulan ympärille ryhmittyvät rakennuksen siipiosat eli niin kutsutut nopat. 

– Luokkatilat ovat käyttöjoustavat, joten niitä voidaan yhdistää ja sulkea siirreltävin seinäratkaisuin. Niin ikään aulat ovat käytettävissä opetustiloina. Luokkien läheisyydessä on myös pienryhmätiloja, Eero Renell kertoo.

Toisen kerroksen opetustilojen vieressä ovat henkilökunnan työ- ja taukotilat sekä oppilashuollon tilat.

Rakennuksen idänpuoleisessa siivessä ovat päiväkodin sekä alku- ja esiopetuksen tilat kahdessa kerroksessa.

Taitoaineiden ja aineopetuksen tiloihin on kulku pääsisäänkäynnin eteisestä ja aulasta. Yläkoululaisten käytössä ovat kotitalouden, kuvataiteen ja tekstiilityön luokat sekä teknisen työn tilat. Käsityöluokkien vieressä ovat fysiikan ja kemian, maantiedon ja biologian tilat.

Pääaulaan ovat siirtoseinin avattavissa tanssi- ja jumppasali, jonka vieressä on musiikkiluokka. Ensimmäisessä kerroksessa on jakelukeittiö sekä omat ruokalinjastot koululaisille ja päiväkotilapsille. Nämä ovat erotettavissa muusta tilasta lasiseinin. Keittiöstä vastaa Pirkanmaan Voimia Oy, joka on myös hankkinut keittiölaitteet.

Uudisrakennuksen liikuntasali on projekti­päällikkö Tuukka Tuomisen mukaan huippu Tampereenkin mittakaavassa. Kansallisen tason lento- ja koripallomitat täyttävä sali on verhoilla jaettavissa kolmeen osaan. Talon liikuntatiloilla on runsaasti iltakäyttöä.

Koska liikuntasali sijoittuu toiseen kerrokseen, poikkeaa sen välipohjarakenne tavan­omaisesta. Lattiassa on jousivaimennus, joten askeleet ja muu töminä eivät kuulu alapuolella oleviin tiloihin. Pintalattiana on joustoparketti.

Liikuntasaliin liittyvät puku- ja pesu­tilat sekä välinevarasto. Katsomoparvi on ullakkokerroksessa.

Lasipintaa ja rohkeita värejä

Sisätilojen laajat lasiseinät tuovat paitsi läpinäkyvyyttä myös valvottavuutta. Isossa koulu­rakennuksessa akustiikka on saanut erityistä huomiota. Akustoivaa pintaa on sekä seinissä että katoissa. Opetustilojen lattioilla on tekstiilimatto.

Sisustuksessa on Eero Renellin mukaan käytetty rohkeitakin värejä, joilla on luotu oman paikan tuntua talon eri sopukoihin. Ne antavat myös vastapainoa rakennuksen kaupunkikuvallisesti arvokkaalle ja rauhalliselle ilmeelle.

Arkkitehti pitää hanketta onnistuneena.

– Monivuotisessa projektissa yhteistyö tilaajaorganisaation, käyttäjän ja työmaan kanssa on ollut hedelmällistä ja toimivaa, Renell toteaa.  

Energiatehokkaita ratkaisuja

Uudisrakennuksen energiantehokkuusluokka on A ja E-luku 80.

– Lämmitykseen tarvittavan energian tarvetta on vähennetty muun muassa ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyvällä hyötysuhteella, Tuukka Tuominen kertoo. Haastatteluhetkellä ulkoa tuli miinus 6-asteista ilmaa, jonka lämmöntalteenotto lämmitti 16 asteeseen. Loput kolme astetta lämmitetään kaukolämmöllä.

Kolme ilmanvaihtokonehuonetta sijaitsee toisessa kerroksessa, ja niissä on yhteensä 13 konetta. Ilmanjakotapana on sekoittava ilmanjako. Jäähdytys on keittiössä sekä päiväkodin ja esiopetuksen sosiaalitiloissa. Aineopetustilojen vetokaapeilla on omat erillispoistopuhaltimet. 

Tilojen lämmityksen jaosta huolehtivat pääosin patterit, mutta pääaulassa, päiväkoti­siivessä sekä pesu- ja pukuhuonetiloissa on lattialämmitys. Liikuntasalin lämmönjako­tapana on ilmalämmitys.

Sähkönkulutuksen hillitsemiseksi rakennuksessa on led-valaistus ja energiatehokkaat sähkölaitteet. Liikuntasalin vesikatolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat osan sähköntarpeesta.

Oppilasmäärä kasvaa voimakkaasti

Uudisrakennus tulee tarpeeseen, sillä Sammon koulun vuosina 1957 ja 2007 valmistunut Teiskontien toimipiste on käymässä ahtaaksi kasvavalle oppilasmäärälle, joka esikoululaisineen on nyt noin 810.

Kaupungin väestöennusteen mukaan Sammon koulupolun alueella on kymmenen vuoden päästä 6–15 -vuotiaita 420 enemmän kuin vuonna 2018. Kaleva ja vieressä sijaitseva Hakametsä kuuluvat Tampereen voimakkaimmin kehittyviin alueisiin.

Sammon koulun rehtori Maaret Tervosen mukaan uudisrakennus tulee pääasiassa alakoululaisten käyttöön. Yläkoululaisten oppimisympäristöjä ovat ensimmäisen kerroksen taito- ja taideaineiden, fysiikan, kemian, maantiedon ja biologian tilat sekä kotitaloustilat.

– Uusi rakennus otetaan käyttöön kevään aikana ja laajemmin uuden lukuvuoden käynnistyessä elokuussa 2023. Koulussa tulee opiskelemaan aluksi noin 250 Sammon koulun oppilasta. Lisäksi tänne siirtyvät väistöön Kissanmaan koulun oppilaat, kun heidän omassa koulussaan alkaa peruskorjaus, Tervonen kertoo.

Uudisrakennuksen sijainti on Tervosen mukaan mitä parhain ison puistoalueen vieressä ja ratikkalinjojen välissä. Tämä helpottaa oppilaiden kulkemista, koska osa heistä tulee muualta kuin lähialueelta. Yksi Sammon koulun painotuksista on liikunta, johon uudisrakennus tanssi- ja liikuntasaleineen tarjoaa hienot puitteet. 

– Myös oppilaat saivat olla mukana suunnittelussa. Heidän toiveittensa mukaisesti pihalla on muun muassa hämähäkkikeinut, tasapainorata ja maatrampoliini, Maaret Tervonen sanoo.

Taide on vahvasti esillä koulu- ja päiväkoti­rakennuksessa.  Prosenttitaideperiaatteella hankittujen teoksien taideasiantuntijana on toiminut Tampereen taidemuseo, ja teokset ovat osa kaupungin taidekokoelmaa.

Teksti: Irene Murtomäki | Rami Marjamäki