Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Inarissa Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan 16 miljoonaa euroa maksaneen perusparannus- ja laajennushankeen.
Peruskorjauksen ja laajennuksen myötä Siida on saanut teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimukset täyttävät museo- ja luontokeskustilat.
Siidan uusi kokoelmalaajennus tarjoaa Kansallismuseon palauttamalle saamelaiskokoelmalle sen arvoiset puitteet.
– Kokoelmasiivessä on nyt vajaa tuhat neliömetriä museoalan vaatimukset täyttävää nykyaikaista säilytystilaa. Tilojen lämpö ja kosteus pystytään uudella tekniikalla pitämään tasaisina ja museoesineille sopivina, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Miikka Teppo.
Rakennushankkeessa uudistettiin myös henkilöstön työtilat, laajennettiin aulatilaa ja toteutettiin taloteknisiä uudistuksia.
Saamelaismuseo Siida ja Ylä-Lapin luontokeskus valmistui vuonna 1998 Juutuanjoen varteen. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Juhani Pallasmaa. Senaatti-kiinteistöjen hallintaan Siida siirtyi vuonna 2000.
Siida-rakennus edustaa Senaatin mukaan merkittävää modernia arkkitehtuuria ja on yksi Senaatin vastuusuojelukohteista. Se tarkoittaa, että rakennusta hoidetaan ja korjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin virallisestikin suojeltuja rakennuksia.
– Tässä rakennushankkeessa suunnittelijat ja rakentajat tekivät tiivistä yhteistyötä Museoviraston kanssa, jotta alkuperäisen rakennuksen suojelun arvoiset piirteet pystyttiin säilyttämään muutosten yhteydessä. Yhtä tärkeää oli toteuttaa museon käyttäjien kauan toivomat uudistukset, joilla parannettiin museon ja luontokeskuksen vierailijoiden asiakaskokemusta ja saatiin museon toiminnalle tarkoituksenmukaiset tilat, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Mikko Järvinen.
Rakennushankkeen kustannukset olivat 16 miljoonaa euroa. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi sekä laajennushankkeessa että perusparannuksessa Arkkitehdit Soini & Horto Oy (nykyään ARCO Architecture Company), pääsuunnittelijana Henrik Simelius. Laajennusosan pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Rekonen Oy ja perusparannuksen pääurakoitsijana Sakela Rakennus Oy.
