Viimeisimmät julkaisut

Ruotsinkielinen koulukeskus ympäristön ehdoilla

Loviisan uusi ruotsinkielinen yläkoulu, Lovisavikens skola, asettuu luontevasti rooliinsa kaupunkikuvan eheyttäjänä Loviisan vanhan kaupungin liepeillä. Kaksikerroksisen puurakennuksen kantava runko on toteutettu pääosin CLT-elementeillä. Uuden koulun vieressä on peruskorjattava ruotsinkielinen lukio, jonka vanhin osa on 1900-luvun alusta.

Koulukeskus on Loviisan ytimessä. Etualalla uusi yläkoulu ja taaempana peruskorjattava lukio, jonka vanhin osa on 1900-luvun alusta ja laajennus 1950-luvulta.

Joulukuussa Loviisassa valmistuu keskustaan Loviisanlahden tuntumaan uusi Lovisavikens skola -yläkoulu paikalta puretun vanhan koulun tilalle. Viereisellä tontilla on käynnistynyt Lovisa Gymnasiumin peruskorjaushanke. Loviisassa on viime aikoina korjattu ja rakennettu kouluja myös Koskenkylässä ja Harjurinteessä.

Loviisan kaupungin tilapalvelupäällikkö Antti Kinnunen toteaa, että kun Harjunrinteen koulun vanhan osan korjaukset vuoden 2020 lopulla valmistuvat, Loviisan kaikista koulurakennuksista on uusia tai saneerattuja pinta-alalla mitaten yli kaksi kolmannesta.

– Silloin voidaan todeta, että aika iso satsaus on tehty koulurakennuksiin muutaman vuoden aikana, Kinnunen toteaa.

Uusi yläkoulu, Lovisavikens skola, sai reilun 10 000 neliön tontin, kun aiempi yläkoulun ja lukion yhteistontti jaettiin kahdeksi.

Uusien koulurakennusten materiaalivalintoja punnittiin tarkasti.

– Halusimme näistä kouluista sellaiset, joissa on puuta mahdollisimman paljon. Innoittajina olivat useat muualla saadut puukoulukokemukset. Kun kaupungin päättäjät vielä kävivät tutustumassa Pudasjärven koulukampukseen, he totesivat, että tämä on malli, johon halutaan mennä ja jota kokeillaan, Kinnunen kertoo. Koskenkylän maaseutukoulun materiaaliksi valittiin hirsi, ja Lovisavikens skola sai CLT:n.

Kinnusen mukaan uusien koulujen rahoituksessa lähdettiin kokeilemaan leasing-periaatetta elinkaarimallin sijasta. Loviisan kaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus maksaa jatkossa koulujen rahoituskustannukset, ja näin vältetään iso laina. Peruskorjaukset sen sijaan hoidetaan omarahoitteisesti.

Rakennuksen keskellä on laaja itseopiskelu- ja ruokalatilan yhdistelmä, josta korkeat ikkunat avaavat panoraaman Loviisanlahdelle.

Selkeää ja täydentävää

Uuden ruotsinkielisen Lovisavikens skola -yläkoulun suunnittelu on ollut näytön paikka arkkitehdille, onhan lähiympäristössä kulttuurisesti arvokas vanhakaupunki ja viereisellä tontilla ruotsinkielinen lukio, jonka vanhin osa on yli satavuotias ja laajennus 1950-luvulta.

– Olen tavoitellut korkeatasoista, tasapainoista ja selkeää muotoa, joka täydentää ja eheyttää ympäristöä pyrkimättä olemaan dominantti, arkkitehti ja pääsuunnittelija Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä kertoo.

Rakennuksessa on epäsymmetrinen aumakatto, ja suoralinjaisissa julkisivuissa on pystypanelointia ja julkisivulevyä. Väreinä ovat okra, harmahtavan ruskea ja vihertävän harmaa.

Kaksikerroksisen ja massoittelultaan U-muotoisen rakennuksen atrium-tyyppinen sisäpiha avautuu mantereen puolelle. Tontti ei rajoittanut rakennuksen muotoa, mutta merenpinta vaikutti korkeusasemaan. Suuren tulvan varalta päädyttiin 3,2 metrin korkeuteen, vaikka 2,8 metriä olisi täyttänyt määräykset.

Rakennuksen toisesta siivestä löytyvät perusopetustilat ja luonnontieteiden luokat. Toisessa siivessä ovat taitotilat eli tekninen käsityö, tekstiilikäsityö, kotitalous ja opettajien työtiloja. Keskellä on laaja itseopiskelu- ja ruokalatilan yhdistelmä, josta korkeat ikkunat avaavat panoraaman Loviisanlahden välkkyville vesille.

Pihasta on pääsisäänkäynti ruokalaan ja kaksi sivusisäänkäyntiä opetustiloihin sekä yksi taitotiloihin.

Lovisavikens skolanin CLT-seinien ohella runkona palvelee liimapuu-pilaripalkkirakenne. Väli- ja yläpohjat ovat myös puuta. Ruokalatilan yläpohjaosuus on toteutettu kookkailla kotelopalkeilla.

Rakennuksessa on epäsymmetrinen aumakatto, ja suoralinjaisissa julkisivuissa on pystypanelointia ja julkisivulevyä. Väreinä ovat okra, harmahtavan ruskea ja vihertävän harmaa.

Suurin haaste on ollut Juho Ojalan mielestä suunnittelun ajoitus uusien oppimisympäristöjen murrosvaiheeseen. Toteutus perustuu siirtoseiniin ja oppimistoreihin, joiden ympärille opetustilat on ryhmitelty kehämäisesti. Suljetuista luokkahuoneista saadaan siirtoseiniä avaamalla yli 100 neliön laajuisia avo-opetustiloja. Toreja on neljä, yksi taitotiloissa, toinen luonnontieteiden tiloissa ja perusopetustiloissa yksi kummassakin kerroksessa.

Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja lämpöä jaetaan vesikierrolla lattioiden kautta, vain ilmanvaihdon konehuoneissa ja väestönsuojissa on radiaattorit. Tarpeen mukaisesta ilmanvaihdosta vastaa viisi konetta. Tuulettuvan alapohjan ryömintätilan koneellisen ilmanvaihdon ohjaus perustuu kosteus- ja lämpötilamittauksiin.

Rakennus on U-muotoinen. Sen sisäpiha avautuu kaupunkiin päin. Kouluun haluttiin mahdollisimmaan paljon puuta myös sisätiloihin.

Tavoitteena terve talo

Tontilla ei ollut pohjavesiongelmia, ja massan vaihtoa sekä kallion louhintaakin tarvittiin vain vähän. Paalutukselta vältyttiin kokonaan.

Rakennuksen alapohjan rakenteessa ovat salaojakerros, ryömintätila, solupolystyreenieriste, ontelolaatta, askeläänieriste ja betonilaatta. Kaksi väestönsuojaa on toteutettu maanvaraisella betonilaatalla.

Ulkoseinässä on CLT-elementti, runko villa eristeineen, tuulensuojavilla, ristiinkoolaus laudalla ja ulkoverhouspaneeli.

Kuormia kannattelevat seinien CLT-elementtien lisäksi valtaosin seinien viereen sijoitetut liimapuupilarit sekä liimapuupalkit. Ruokalan kohdalla on vältetty välipilaroinnit enimmillään 17-metrisillä kotelopalkeilla.

Lattiapinnoissa on sisäilmasyistä polyuretaanimassa liimattujen muovimattojen sijasta. Pohjat on tasoitettu betonilla, jonka kuivumisaika on sementtipohjaisia laasteja lyhyempi.

Kaikki puurakentaminen ja vesikaton teko on tapahtunut kookkaan sääsuojan peitossa.
– Siinä on ollut omat haasteensa, että isot kuorma-autot nivelpuominostureineen on voitu ajaa sääsuojan sisään rakennuksen sivustoille niin, että 3–4 tonnin rakennus osien nostot ovat onnistuneet, kokonaisurakasta vastanneen Rakennuspartio Oy:n aluejohtaja Kimmo Turkia kertoo.

Koordinointia ja valvontaa on ollut tavallista enemmän Terve talo -kriteerien ja Kuivaketju10 -ohjeistuksen vaatimusten täyttämiseksi.

Työmaalla on ollut 35–40 hengen miehitys, josta noin 30 on Rakennuspartion omaa henkilöstöä. Rakentamisen aikataulu on venähtänyt alkuperäisestä parilla kuukaudella 19 kuukauteen. Syynä on muun muassa betonin pidennetty kuivumisaika.

Uuden rakennuksen lattioissa on muovimaton sijasta polyuretaanipinnoite. Terveen talon saamiseksi betonin kuivuudelle asetettiin rakentamisen määräyksiä tiukempi kuivuusvaatimus, mikä pitkitti aikataulua.

Jugend-helmen peruskorjaus

Uuden yläkoulun vieressä olevan Lovisa Gymnasiumin peruskorjaushanke keskittyy talotekniikan modernisointiin ja koskee sekä 1900-luvun alun rakennusta että 1950-luvun siipeä. Edellisessä 1970-luvun remontissa asennettu talotekniikka ei enää täytä määräyksiä.

Arkkitehti Juho Ojala on lähestynyt suojeltua rakennusta hienovaraisesti. Vaikka suojelu koskee lähinnä ulkoasua, myös sisämiljööt kuten sisääntuloaulan korkea tila säilyvät ennallaan. Ilmakanavat rakennetaan koteloituina luokkatilojen nurkkauksiin ja alakattojen taakse piilottaen.

– Ullakon tuloilmakammioiden säleiköt pitää tehdä kattopinnan yläpuolelle, mutta silti rakennuksen ulkoasu muuttuu vain vähän, Ojala sanoo.

– Periaate on, että kaikki mitä korjauksessa lisätään, voidaan tarvittaessa myöhemmin purkaa siten, että esille saadaan alkuperäinen miljöö.

Koulun esteettömäksi tekevä uusi hissi kuiluineen toteutetaan siipirakennuksen ulkopuolelle.

Uudessa yläkoulussa on tilat 270 oppilaalle. Tarkoitus on saada koululle myös iltakäyttöä, houkuttimena ovat esimerkiksi kädentaidon tilat ja juhlasali.

Laserkeilaus apuna

Lukion peruskorjauksen ja viereisen uuden yläkoulun LVI-suunnittelija Kari Kareinen Insinööritoimisto Jormakka Oy:stä sanoo, että lukiossa eniten tapahtuu ilmanvaihdossa. Ahtaat hormit korvataan isommilla kanavilla, jotta S2-sisäilmaluokan henkilöä kohti edellyttämä ilmamäärä kahdeksan litraa sekunnissa voisi toteutua.

Uusia IV-koneita tulee kuusi, joista neljä IV-konehuoneeseen vanhan rakennuksen ullakolle. Näistä koneista kaksi isompaa palvelee opetustiloja ja kaksi pienempää porrashuoneita. Kaksi muuta uutta IV-konetta sijoitetaan rakennusten kellaritiloihin.

Remontissa poistetaan kaksi pientä tuloilmakonetta vanhan rakennuksen kellarin lämmönjakohuoneessa ja huippuimurit. Vaihtoon menevät myös käyttövesi- ja viemäriputket, lämmitysputket ja -patterit sekä sähköt ja valaistus.

Merenrantasijainnin vuoksi rakennusmääräykset vaativat uuden rakennuksen rakenteiden korkeusasemaksi vähintään 2,8 metriä merenpinnasta, mutta yläkoulussa (keltainen rakennus) korkeusasema on 3,2 metriä. Tulvariskin takia Lovisa Gymnasiumin kolmikerroksisen rakennuksen kellarikerrokseen ei enää tule opetustiloja, vaan kellari varataan peruskorjauksessa tekniseksi tilaksi.

Kari Kareinen luonnehtii suunnittelun lähtökohtia erittäin haasteellisiksi, kun liikkeelle piti lähteä 1800-luvun lopun julkisivukuvista.

– Varsinkin ullakkotilaan tehtävä IV-konehuone vaikutti niin hankalalta tapaukselta, että ainoa tapa oli laserkeilata koko rakennus päästäksemme 3D-mallinnukseen, Kareinen sanoo.

Rakennuspartion Kimmo Turkia muistuttaa, että peruskorjaushankkeeseen sisältyy roima annos rakennusteknistä osuutta, joka vaatii tarkkaa suunnittelua. Tekemistä odottavat uusi hissikuilu ja tekniikkakuilut, reikä työt, roilotukset, tilamuutokset, alakatot ja koteloinnit sekä IV-konehuoneet. Vanhan rakennuksen ikkunat korjataan ja uudemman siiven ikkunat uusitaan.

– Pyrimme siihen, että hanke toteutuu alusta loppuun mallikelpoisesti.

Lovisa Gymnasium on 1900-luvun alun kivirakennus, jonka siipiosa on 1950-luvulta. Kerroksia on kolme, ja lisäksi rakennuksessa on osittain maanpinnan alapuolinen kellari.

Teksti Timo Pääsky | Kuvat Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>