Lappi houkuttelee turisteja vuosi vuodelta enemmän, mihin myös alueen lentoasemien on kyettävä vastaamaan. Äskettäin valmistunut Rovaniemen lentoaseman laajennus nosti kentän tuntikapasiteetin kolmesta viiteen koneeseen. Laajennusosan suunnittelussa kunnioitettiin vuonna 1992 valmistuneen terminaalin ilmettä.
Lapin vetovoima näkyy vuosi vuodelta kasvavina matkustajamäärinä. Vuonna 2017 Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 19 prosenttia ja viime vuonna 11 prosenttia. Kuluvan vuoden arvio kasvusta on kuutisen prosenttia. Viime vuonna lentoasemaa käytti noin 640 000 matkustajaa, mikä tekee Rovaniemen lentoasemasta Suomen kolmanneksi vilkkaimman.
Rovaniemen lentoaseman laajennus toteutettiin tiukalla aikataululla, mutta se valmistui marraskuussa juuri ennen vuoden 2019 joulu- ja talvisesongin alkamista. Uudistuneen lentoaseman toimintoja on otettu käyttöön useassa eri vaiheessa. Esimerkiksi laajennusosan saapuvan liikenteen matkustaja liikenneosa ja matkatavarajärjestelmä käynnistettiin jo toukokuussa 2019. Lentoasema oli toiminnassa koko rakentamisen ajan.
– Laajennus toi lentoasemalle lisää tilaa 5000 neliötä. Matkustusta helpottavat uudet passintarkastus-, lähtöselvitys- ja turvatarkastuslinjat sekä lähtöportit ja laajennettu matkatavarajärjestelmä. Lähteville matkustajille näkyvät ensimmäisenä check-in -pisteet, joita aikaisemmin oli kahdeksan, nyt 14. Lentokentän asfalttialueeseen ei tämän saneerauksen yhteydessä tehty muutoksia, Finavia Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Olli Väyrynen sanoo.
Laajennuksen myötä tilat kasvoivat 6000 neliöstä 11 000 neliöön, ja myös pysäköintipaikkoja rakennettiin lisää. Lentoaseman tuntikapasiteetti kasvoi aikaisemmasta kolmesta koneesta viiteen. Väyrysen mukaan nyt tehtyjen ratkaisujen tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja vähentää koneiden myöhästymisiä.
– Rovaniemellä on panostettu erityisesti matkustajien mukavuuteen rakentamalla korkeita ja valoisia tiloja, jotka ovat matkustajalle miellyttäviä myös kaikkein ruuhkaisimpina aikoina.
Lentoaseman ahtaus on näkynyt viime vuosina selvästi, sillä vilkkaimpina päivinä maaliikennekerroksen jonot ovat ulottuneet ulos saakka. Ravintolakaan ei ruuhka-aikoina ole kyennyt palvelemaan kunnolla kaikkia asiakkaita, mikä on merkinnyt menetettyjä euroja.
– Nyt lentoaseman palvelut ovat kunnossa, kun esimerkiksi ravintolatilojen määrä on nelinkertaistunut. Uudessa SSP Finlandin ylläpitämässä ravintola Ahkiossa on aikaisempaa ravintolaa laajempi tuotevalikoima esimerkiksi lämpimien ruokien osalta. Täysin uusi toimija lentoasemalla on Napapiirin Lahja Oy:n ylläpitämä matkamuistomyymälä, Väyrynen kertoo.
Yli 50 miljoonan euron kehitysohjelma
Olli Väyrysen mukaan Rovaniemelle on perinteisesti saapunut joulu- ja talvisesonkina runsaasti charter-lentoja eri puolilta Eurooppaa, mutta kiinnostus Lappia kohtaan maailmalla on viime vuosina laajentunut. Esimerkiksi Turkish Airlines aloittaa joulukuussa suorat reittilennot Istanbulista Rovaniemelle. Myös kiinalaisturistit ovat kiinnostuneita Lapista, ja Israelista tehdään suoria lentoja Rovaniemelle.
Rovaniemen lentokentän laajennus on osa Finavian Lapin lentoasemien 55 miljoonan euron kehitysohjelmaa, josta Rovaniemen osuus on 25, Kittilän 20 ja Ivalon 10 miljoonaa euroa. Kittilän lentokentän laajennus valmistui jo marraskuussa 2018. Rovaniemen 25 miljoonan euron investoinnista kalusteiden ja tekniikan osuus on noin neljäsosa.
– Näkemyksemme mukaan Lapin-matkailun kehitys jatkuu suotuisana pitkässä juoksussa, vaikka talouden taantumat voivat kasvua häiritä hetkellisesti. Lapista on onnistuttu brändäämään niin hyvä matkailutuote, että kysyntää riittää, Väyrynen toteaa.
Terminaalin kolmas laajennus
Rovaniemen vanha terminaalirakennus on valmistunut vuonna 1992, ja sitä on laajennettu vuonna 2000.
– Meillä oli laajennuksen suunnittelussa rima korkealla, sillä alkuperäisen lentoaseman suunnittelijat palkittiin Vuoden teräsrakenne -palkinnolla vuonna 1992. Kaikissa materiaaliratkaisuissa oli otettava huomioon myös tiukka aikataulu, arkkitehdit Kimmo Mansisto ja Ari Ronkainen UKI Arkkitehdit Oy:stä kertovat. Mansisto toimi kohteen pääsuunnittelijana.
Suunnittelussa oli keskeistä laajennusosan luonteva liittyminen olemassa olevaan terminaaliin. Toimintojen järjestely terminaalissa määräytyi sen perusteella, miten matkustajavirrat liikkuvat tiloissa. Arkkitehtisuunnittelussa kuunneltiin monia sidos- ja käyttäjäryhmiä kuten Finavian johtoa, lentoaseman henkilökuntaa sekä Tullin ja Rajavartiolaitoksen edustajia.
– Laajennusosan kattoa nostettiin hieman vanhaa terminaalia korkeammalle riittävän luonnonvalon, tilojen toimivuuden ja kattokallistuksen vaatimusten vuoksi. Suunnittelulle oman haasteensa toi se, että lentoasema oli täydessä toiminnassa koko toteutusvaiheen ajan. Onneksi tiukan aikataulun kohteessakin suunnitelmia voitiin täydentää toteutusvaiheen aikana, Mansisto kertoo.
Aikaisempaa huomattavasti tehokkaamman matkatavarajärjestelmän tilojen toteuttaminen vaati vanhassa terminaaliosassa uudistuksia, joiden yhteydessä oli tehtävä muutoksia myös kantaviin rakenteisiin. Suunnittelussa tärkeä työkalu oli 3D-malli, jonka avulla matkatavarakuljettimien reittejä suunniteltiin.
– Kokonaisuutena laajennusosan suunnittelu mukailee vanhan terminaalin arkkitehtuuria, vaikka runkorakenteet, pintamateriaalit ja värit poikkeavatkin toisistaan.
Laajennusosan huomaa nousevana porrastuksena katossa, sillä uusi osa on muutaman metrin vanhaa korkeampi. Lasiseinä näyttää kuitenkin yhtenäiseltä platan puolelta katsottuna, Ari Ronkainen kertoo.
Lappi-teemat nousevat laajennusosan saapuvan liikenteen aulassa esille: valaistu revontuliaiheinen seinä sekä joulupukki- ja tonttu figuurit luovat vahvoja mielikuvia.
– Rovaniemen lentokenttäterminaalin suunnittelun yhteydessä kävi hyvin ilmi, miten erityisluonteista matkustajaterminaalien suunnittelu on. Suunnittelimme yhtä aikaa Rovaniemen kanssa myös Ivalon lentoaseman laajennuksen, Mansisto kertoo.
Talotekniikka päivitettiin
Laajennuksen toteutuksessa oli tiukka aikataulu. Maansiirtotyöt aloitettiin kesällä 2018, ja alusta lähtien tavoitteena oli, että lentoaseman laajennus on täydessä käytössä vuoden 2019 joulukuuhun mennessä. Sweco on vastannut aseman rakenne- ja sähkösuunnittelusta.
– Tiivistäen voi sanoa, että koko terminaalin kapasiteetti kasvoi 60–70 prosenttia, projektipäällikkö Heikki Suoniemi Genpro Solutions Oy:stä toteaa.
Suoniemi kertoo, että koko lentoaseman sähköasema oli uusittava, sillä vanha ei olisi enää riittänyt laajentuneen lentoaseman tarpeisiin. Liitos vanhan terminaalin ja laajennuksen välillä onnistui hyvin, mutta oli rakentajille haasteellinen.
– Vanhan ja uuden välistä oli purettava muun muassa porrashuone ja muita rakenteita. Lentokentälle saapuva matkustaja näkee yhtenäisen terminaalikokonaisuuden, jossa vain katon porrastus ylöspäin kertoo laajennuksesta, Suoniemi sanoo.
Remontin myötä koko aseman ilmanvaihtoa tehostettiin ja asennettiin jäähdytysjärjestelmä. Laajennusta varten asennettiin neljä uutta ilmastointikonetta, joita ohjataan muun muassa epäpuhtausantureiden avulla. Uusien koneiden suurin ilmanvaihtomäärä on lähes 20 000 litraa sekunnissa.
– Konehuoneet sijaitsevat rakennuksen sivulaivassa. Kattoon tehdyn korotuksen ansiosta iv-konehuoneille löytyi sopiva tila. Tulevaisuudessa lentoasema ei enää laajene lounaaseen vaan vanhan terminaalin vastakkaiselle puolelle. Seuraavaakin laajennusta on jo alustavasti mietitty, Suoniemi kertoo.
Puuta, terästä ja betonia
Laajennusosa on materiaalien näkökulmasta hybridiratkaisu, jossa on käytetty terästä, betonia ja puuta.
Ulkoseinissä ja yläpohjassa on käytetty puuelementtejä, mutta kaikki kantavat ja jäykistävät rakenteet ovat terästä ja betonia. Kellarikerroksen ja matkustajatilojen välipohja on tehty ontelolaatoista ja alimmassa kerroksessa on teräsbetonirakenteisia kantavia seiniä.
Julkisivussa on puukoolauksen päällä teräspeltiverhoilu lukuun ottamatta platan eli asematason puoleista seinää, jossa on alumiinirakenteiset 3K-lasielementit ja ovet.
YIT Suomi toimi projektinjohtourakoitsijana lentoaseman laajennuksesta lokakuusta 2018 lähtien. Sitä ennen Finavia oli teettänyt jo maansiirtotyöt alueella ja perustustyöt oli aloitettu.
– Yhteistyö lentoaseman johdon kanssa oli saumatonta, mikä oli välttämätöntä poikkeuksellisen työympäristön vuoksi. Esimerkiksi lentoaseman turvatarkastuksen jälkeiselle puhtaalle puolelle kulkemiseen tarvittiin erityinen lupa, työpäällikkö Esa Ylisuutala YIT Suomi Oy:stä kertoo.
Myös nosturin korkeudessa oli rajoituksia, koska platan alue on lähellä terminaalia. Ajoittain maansiirtotyöt oli keskeytettävä turvallisuusmääräysten vuoksi. Sesonkiaikana Rovaniemelle tulee koneita lähes tauotta, minkä vuoksi tietyissä työvaiheissa oli hyödynnettävä hiljaisempaa kesäkautta.
– Rakennusurakoitsijalle lentoasema on poikkeuksellisen haastava ympäristö paitsi tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksi myös siksi, että rakennustyömaa on sovitettava toiminnassa olevan lentokentän kanssa yhteen, Ylisuutala kertoo.
Rovaniemen lentoaseman laajennus
Tilaaja: Finavia Oyj
Laajuus: 5000 m² (lentoasema laajennuksen jälkeen 11 000 m²)
Toteutusvaihe: 7/2018–11/2019
Kustannukset: 25 miljoonaa euroa
Teksti Timo Sillanpää | Kuvat Juha Kauppinen
