ROTI 2023: Muutos vaatii uutta osaamista ja tutkimusta
Rakennetun omaisuuden tilaa arvioiva, joka toinen vuosi koottava ROTI-raportti on julkaistu. Tämän vuoden raportissa verrataan nykytilaa vuoteen 2021. Kestävän kehityksen vaatimus pakottaa alaa muuttumaan, ja siihen tarvitaan osaamista ja uutta tietoa.
Raportin päärahoittajia ovat Väylävirasto, Ympäristöministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus. Muina rahoittajina on 21 alan järjestöä. Raportti kootaan RIL ry:n johdolla, ja tänä vuonna hankejohtajana toimi RIL ry:n toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas. Byggfakta-konserniin kuuluva Forecon Oy on toimittanut tilasto- ja tutkimustietoa raporttia varten.
Tähtikunnas muistuttaa, että rakennetussa ympäristössä on 83 %:n osuus kansallisvarallisuudesta, 20 % työllisyydestä, 35 % energiankulutuksesta, 17 % bruttokansantuotteesta ja 61 % investoinneista.
Raportissa kerrotaan asiantuntijoiden ajatukset rakennuksien, liikenneverkkojen, yhdyskuntatekniikan, alan koulutuksen ja kehityksen sekä arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen tilasta nyt.
Verrattuna vuoteen 2021 rakennuksia koskevat nuolet osoittavat alaspäin. Asuntorakentaminen on ollut erityisen vilkasta viime vuosina, mutta kerrostalojen korjausvelka kasvaa nopeasti. Korjausvelka on se rahamäärä, joka tarvitaan rakennuksen kuntotason nostamiseksi 75 prosenttiin uuden rakennuksen tasoon verrattuna.
– Kerrostaloissa muun kuin talotekniikan korjaaminen on ollut vähäistä, Tähtikunnas toteaa.
Uudet toimitilat ovat laadukkaita ja hyvin toimivia, mutta toimitilojen ongelmana on runsas tyhjien toimitilojen määrä.
Tuotanto- ja julkisten rakennusten tilanne on samankaltainen: uudet rakennukset ovat energiatehokkaita ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä, mutta vanhojen kiinteistöjen kunnossapito on riittämätöntä.
Rakennusten ryhmän ainoa ylöspäin osoittava nuoli on pientalojen ryhmässä: pandemian aikana on satsattu paljon pientalojen energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin.
Rakennusten tilaa selvittäneen työryhmän mukaan alalle on saatava systeeminen muutos, ja siitä syntyy koulutus-, kehitys- ja tutkimustarpeita. Lisäksi tyhjien tilojen kiinteistökehitys on mahdollistettava joustavammalla säätelyllä.
Liikenneverkkojen tilaa selvittäneen ryhmän mukaan vesiväylät, satamat, rataverkko ja kaupunkien raideverkot ovat nyt paremmassa kunnossa kuin ennen. Kansainvälisen liikenteen lentokentät ovat myös hyvässä kunnossa, mutta maantieverkoston korjausvelka on kasvanut entistä nopeammin, kun tiestön ylläpitoa on rajoitettu kustannustason nopean nousun vuoksi.
Yhdyskuntatekniikan asiantuntijat toteavat, että jätehuolto, kiertotalous sekä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostot ovat hyvällä mallilla, mutta vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointien tarve kasvaa edelleen. Sähköverkkojen toimitusvarmuus on lisääntynyt, mutta huolena on jakeluverkkoyhtiöiden ilmoitukset investointien vähentämisestä.
Rakennetun ympäristön koulutusta, kehitystä ja tutkimusta selvittänyt ryhmä toteaa, että koulutuksen saavutettavuus on parantunut etäopetuksen myötä, mutta opiskelijoiden sitoutuneisuus on vähentynyt ja opettajista on pula. Lisäksi huolena on, että matemaattisesti lahjakkaita opiskelijoita ei riitä kaikille aloille. Kira-alan tutkimusrahoitus on ollut pitkään vaatimatonta eikä muutosta näy, vaikka EU:n elpymisvälineestä on ollut hetkellistä apua. Kestävän kehityksen mukaisiin kokeiluihin on tarjolla rahoitusta aiempaa enemmän.
Arkkitehtuurin, muotoilun, suunnittelun ja taiteen tuntijat toteavat tilannekatsauksessaan, että suunnittelu on halpaa, huonojen ratkaisujen toteuttaminen ei. Arkkitehtuurin ja suunnittelun toimiala on kehittynyt, mutta toimiympäristö ja vaatimukset ovat kehittyneet nopeammin. Toimiala tarvitsee enemmän tutkimusta ja kehitystä pysyäkseen mukana muutoksessa. Lisäksi muotoilun ja taiteen merkitys rakentamishankkeissa pitää tunnistaa aiempaa paremmin.
ROTI-raportin vastaanottanut ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen toteaa raportin olevan tärkeä analyysi rakennetun ympäristön tilasta ja kehittämistarpeista.
– Rakentamisessa on ollut merkittävää kehitystä energiatehokkuudessa, mutta rakentamisen vähähiilisyydessä ei olla juuri edistytty. On arvioitu, että alalla on mahdollisuus vähentää hiilipäästöjään useita kymmeniä prosentteja, Lehtonen sanoo.
Lehtosen mukaan rakennetun ympäristön aloilla on selvä tarve osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen, ja siksi on panostettava tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
