Viimeisimmät julkaisut

ROTI 2021: Rakennettu ympäristömme on edelleen tyydyttävällä tasolla

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2021 -raportissa arvioidaan rakennetun ympäristön tilaa viidessä ryhmässä: rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide. Näiden viiden arvosanan keskiarvo on tänä vuonna 7,65, kun se kaksi vuotta sitten oli 7,5. Huonoimmat tilassa on tutkimuksen rahoitus ja resurssit, kiitettävälle tasolle ylsivät sähkö- ja kaukolämpöverkosto sekä lentokentät.

ROTI-raportin mukaan olemassa olevat rakennukset eivät aina ole siellä, missä niitä tarvitaan. Suurissa kaupungeissa on tyhjää toimitilaa ja samalla pula asunnoista. Vastaus on ketterä kaavoitus, jotta päästään vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin. Kuvassa puretaan liike- ja toimistotiloja Helsingin Pitäjänmäellä. Niiden sijalle rakennetaan pääasiassa asuntoja. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Rakennusten nykytila saa arvosanaksi 7,5 (2019: 7-). Tuotantorakennuksissa ympäristöarvot on otettu hyvin huomioon, osa rakennuksista on jopa energiaomavaraisia. Toisaalta joukkoon mahtuu huonosti ylläpidettyjä, rapistuvia rakennuksia. Julkisista rakennuksista uudet koulut ja päiväkodit ovat toimivia ja vähähiilisiä, mutta vanhoja rakennuksia ylläpidetään huonosti. Uusien toimitilojen suunnittelu on hyvää ja tilat toimivia. Vanhoja toimistorakennuksia on kuitenkin paljon tyhjillään.  Uusissa syvärunkoisissa kerros- ja rivitaloissa luonnonvalon hyödyntäminen on vähentynyt ja niitä on vaikea muokata tilatarpeen muutosten mukaan. Vanhojen kerros- ja rivitalojen korjausvaje kasvaa, ja rakennusten arvojen alueellinen eriytyminen jatkuu.

Liikenneverkkojen tilan arvosana on nyt 8- (2019: 7-). Lentokentät ovat lähes kiitettävässä kunnossa, mutta niiden käyttöaste on koronasyistä alhainen. Myös vesiväylät ja markkinaehtoisesti toimivat satamat ovat kunnossa. Rataverkko on teitä paremmassa kunnossa, mutta ratojen tavaraliikenteelle tärkeisiin osuuksiin tarvitaan lisää investointeja. Maanteiden ylläpidosta puuttuu pitkäjänteisyyttä. Kasvavissa kaupungeissa tiet ovat melko hyvässä kunnossa, mutta pienemmissä kunnissa tiet voivat olla merkittävästi huonokuntoisempia, eikä tiestön tulevaisuuden tarpeisiin ole varauduttu riittävästi.

Yhdyskuntatekniikan kokonaisarvosana on 8,5 (2019: 9-). Sähkö-, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot saavat arvosanaksi 9. Sähkön toimitusvarmuus on parantunut tehtyjen verkkoinvestointien myötä. Tulevaisuutta varten tarvitaan lisää investointeja älyverkkoratkaisuihin sekä riittävän vahvaan sähköverkkoon. Kaukolämpöverkot ovat yleisesti hyvässä kunnossa eikä korjausvelkaa ole syntynyt. Kiertotalousvaatimuksista tulee painetta jätehuollolle. Yhdyskuntajätettä hyödynnetään erittäin hyvin energiana, mutta esimerkiksi rakennusjätteen hyödyntäminen ei ole kunnossa. Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve kasvaa. Kansallisen vesihuoltouudistuksen alkaminen on lupaus verkostojen paremmasta kunnosta jatkossa.

Rakennettuun ympäristöön liittyvä koulutus ja tutkimus saa arvosanan 6,5 (2019: 6,5). Tutkimuksen rahoitus ja resurssit ovat surkeassa tilanteessa. Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamiseen tarvitaan näyttöjä osaamisesta, mikä kiinteistö- ja rakennusalalla ei kaikilta osin toteudu. Ala on saanut uusia professuureja, mutta rahoituksen puute haittaa kehitystä. Tutkimuksen hyödyntäminen on kuitenkin tyydyttävällä tasolla, silti yhteistyötä tutkijoiden, yritysten ja lainsäätäjien kesken on edelleen parannettava.  Alan ammattikoulutuksen riittävä rahoitus arveluttaa, kun oppivelvollisuutta pidennetään. Koulutuksen sisältöä on parantanut yhteistyö alan yritysten kanssa. Lisääntynyt verkko-opetus ei riitä, tarvitaan myös vuorovaikutteista lähiopetusta. Positiivista on, että alalle korkeakouluista valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin. Osa ammattikoululaisista tarvitsee nykyistä enemmän tukea motivaation säilyttämiseen.

Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide on Suomessa 8:n tasolla (2019: 9-). Suunnittelussa ja arkkitehtuurissa otetaan jo hyvin huomioon alan monialaisuus ja kestävä kehitys. Muotoilua ja taidetta pitäisi liittää aiempaa enemmän osaksi rakennusprojekteja.

Ensimmäinen ROTI tehtiin vuonna 2007, ja sen jälkeen raportti on koottu joka toinen vuosi. Raportin päärahoittajat ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Taiteen edistämiskeskus ja Väylävirasto. Muina rahoittajina ovat Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Rakennetun ympäristön tilaa arvioi 120 asiantuntijaa kiinteistö- ja rakennusalalta. Hankkeen päävastuullinen toteuttaja on RIL ry, ja hankejohtajana toimi tänä vuonna RIL ry:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>