Kivivillasta valmistettavia eristetuotteita tarjoava Rockwool rakentaa Viipurin-tehtaalleen tuotantolinjan, jossa kiveä sulatetaan sähköisellä prosessilla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Suomen markkinoille Rockwool-tuotteet tulevat Viipurin-tehtaan lisäksi pohjoismaisilta tuotantolaitoksilta.
Vuonna 1937 aloittaneella tanskalaisella kivivillavalmistaja Rockwoolilla 2,6 miljardin euron liikevaihto ja 47 tuotantolaitosta eri puolilla maailmaa. Venäjällä tuotantolaitoksia on neljä, yksi niistä Viipurissa, jonka tuotteet suunnataan Suomen ja Venäjän markkinoille.
Rockwool on päättänyt investoida 200 miljoonaa euroa 15 vuotta toimineeseen Viipurin-tehtaaseen. Investoinnilla rakennetaan uusi tuotantolinja, jossa kiven sulatukseen tarvittava 1200 asteen lämpötila tehdään sähköllä. Menetelmä on Rockwoolin kehittämä, ja prosessiin pyritään hankkimaan uusiutuvien energialähteiden sähköä.
Sähkösulaton lisäksi uusi tuotantolinja ottaa raaka-aineekseen kierrätettyä kivivillaa työmaiden hukkapaloista. Kierrätysvillan kuljetus Suomen ja Venäjän rajan yli vaatii vielä neuvotteluja molempien maiden hallinnon kanssa, kertoo toimitusjohtaja Jens Birgersson.
– Ottamalla käyttöön sähköisen sulatustekniikan ja yhdistämällä sen uusiutuvien energialähteiden käyttöön pienennämme tehtaan hiilidioksidipäästöjä 50 prosentilla sekä samalla nostamme tehtaan kierrätysastetta, Birgersson sanoo.
Uusi tuotantolinja valmistuu Birgerssonin mukaan vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
– Suomessa myytävät Rockwoolin tuotteet on lähitulevaisuudessa valmistettu uudella tuotantolinjalla sekä muilla vähähiilipäästöisillä tuotantolinjoilla Pohjoismaissa. Tämä on tärkeä edistysaskel, joka auttaa Suomen rakennusteollisuutta saavuttamaan sille asetetut kestävän rakentamisen tavoitteet. Tuotantokapasiteetin nosto tarkoittaa myös, että kapasiteettimme käsitellä kierrätyskivivillaa Suomen markkinoilta kasvaa merkittävästi. Näin vahvistamme sitoutumistamme kiertotalouteen, Rockwool Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Mäki sanoo.
Mäen mukaan rakennusmateriaaleilla on nyt aiempaa suurempi rooli päästöttömyydessä, kun rakennetun ympäristön energiatehokkuus on parantunut ja energialähteet ovat yhä useammin uusiutuvia. Sama viesti on ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtosella, Helsingin kaupungin projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskisella ja VTT:n Research Scientist D.Sc Tiina Vainio-Kailalla, jotka olivat mukana Rockwoolin investoinnista kertovassa tilaisuudessa Tanskan suurlähetystössä Helsingissä.
– Koska Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta ja sen jälkeen hiilinegatiivisuutta, yksi keskeinen toimenpide on hallita rakennusten koko elinkaareen liittyviä päästöjä. Tähän sisältyvät rakennusmateriaalien valmistus, rakennustyöt, rakennuksen käyttö, remontit sekä lopulta rakennuksen purkaminen ja kierrättäminen, Lehtonen sanoo.
Kaisa-Reeta Koskinen toteaa, että Helsinki aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2030. Energiatehokkuuden eteen on tehty paljon ja lämmöntuotannossa siirrytään kohti hiilettömyyttä, kun Hansaaren voimalaitos suljetaan vuonna 2023 ja Salmisaaren voimalaitos vuonna 2029. Kolmas keskeinen toimenpide on Koskisen mukaan rakennusten hiilijalanjälkien saaminen kuriin, ja siinä rakennusmateriaaleilla on iso merkitys.
Tiina Vainio-Kaila muistuttaa, että rakennushankkeen LCA-elinkaarianalyysi alkaa aina materiaalin hankinnasta. Vainio-Kailan mukaan elinkaarilaskenta ja päästöttömään rakentamiseen tähtäävä tarjouspyyntö ovat vaativia mutta tärkeitä, jos muutosta halutaan saada aikaan.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
