Teksti: Matti Valli | Kuvat: Ari Korkala
Kauppakeskuksen päärakennus on nimeltään yksinkertaisesti Ratina. Sen ja koko alueen maamerkkinä toimii keskuksen periskooppimainen 45 metriä korkea yläosa, jonne on rakennettu ravintola ja josta avautuu näkymä yli Ratinan suvannon.
Ratinan vieressä on kolme pienempää rakennusta. Ranta-Ratinalla tarkoitetaan vanhaa funkkistyylistä Autotuonnin rakennusta ja sen laajennusosaa, jotka on yhdistetty toisiinsa valoisalla lasisella aukiolla. Kolmas on kiinteistö nimeltään Ratinan Kulma. Sekin on funkkistyylinen ja vanhalta nimeltään Vuoltsu.
Keskuksen toteutus perustuu suunnittelukilpailuun, jonka voittajaksi vuonna 2005 valittiin Spondan ja Arkkitehtuuritoimisto B & M:n laatima ehdotus.
– Rakennussuunnittelu toteutettiin kaavamuutosten jälkeen vuonna 2008. Finanssikriisi jäädytti kuitenkin rakentamishalut, joten rakentamaan päästiin vasta pari kolme vuotta sitten, Ratinan ja Ranta-Ratinan pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Jussi Murole kertoo.
Taustaseinä stadionille
Arkkitehti Jussi Murole luonnehtii kansallismaisemassa toteutettua hanketta äärimmäisen merkittäväksi ja lopputulosta onnistuneeksi.
– Ratinan korkeat tiilipintaiset osat liittävät sen Tammerkosken kansallismaisemaan samalla kehystäen Ratinan stadionia ja ympäröiviä funkkiskortteleita. Maisemallisesti kappakeskus muodostaa stadionin itäpäätyyn rauhallisen taustaseinän, Murole sanoo.
Logistisesti tontti on haasteellinen. Kauppakeskuksesta on pääsy katutilaan kolmesta eri kerroksesta. Jalankulkuyhteydet toimivat kaikista suunnista. Keskuksen ja Ratinan stadionin väliin on rakennettu jalankulkuväylä ja kevyen liikenteen alikulkutunneli.
– Kauppakeskusten tilojen tärkein ominaisuus on muunneltavuus, mutta tärkeintä on kaupunkikuvallisen ilmeen kestävyys. Kaupan murroksessakin tämänkaltaiset keskukset tulevat säilymään, sillä mikään verkkokauppa ei pysty korvaamaan niiden tarjoamaa elämyksellisyyttä. Viihtyvyys on tärkeä osa nykyajan kauppakeskusta, Murole sanoo.
Muuntojoustavuus tavoitteena
Ratinassa on kolme maanpäällistä kerrosta, ja niiden alla kaksi maanalaista kerrosta, joihin on rakennettu pysäköintitilaa runsaalle 1200 autolle. Osa pysäköintipaikoista vuokrataan Spondan vuokralaisille sopimuspysäköintiin. Kauppakeskus työllistää noin tuhat henkeä; erilaisia liikkeitä on 140.
Vuokrattavaa tilaa on 54 000 neliötä ja lämmitettäviä neliöitä huoltokäytävineen ja pysäköintitiloineen 120 000 neliötä.
Spondan projektipäällikkö Rauno Kulmala kertoo, että toteutussuunnitteluvaiheessa konseptia muutettiin niin, että yhden keskusaulan sijaan tehtiin kaksi galleria-aulaa ja keskiosaan toteutettiin liiketiloja.
– Tällöin saatiin asiakaskierto mielenkiintoisemmaksi ja liiketilojen syvyys rakennuksen itäpuolella pieneni. Vuokralaisten konseptit ja omat sisustussuunnittelijat määrittelevät liiketilojen ilmeen. Julkisivulasien ja shopfront-lasien teippauksista sovitaan vuokralaisten kanssa, jotta valoisuus ja läpinäkyvyys säilyvät koko kauppakeskuksessa, Kulmala sanoo.
Muuntojoustavuus on saavutettu rungon ja pilareiden mitoituksen optimoinnilla. Rungon ruutujako on 8,1 x 16,2 metriä, ja liiketilojen oviaukkojen koko on pääosin 3,6 metriä, joka soveltuu 900 millimetrin shopfront-ikkunalasijakoon.
Erinomainen saavutettavuus
Rauno Kulmalan mukaan keskuksen saavutettavuus on asiakkaiden kannalta merkittävä asia. Hänestä on suoranainen ihme, että tämänkokoisen kaupungin ydinkeskustaan on voitu rakentaa tämänkaltainen kauppakeskuskokonaisuus ja sen alle yli 1200 pysäköintipaikkaa. Paikalle pääsee jalkaisin, omalla autoilla tai julkisilla, ja tulevaisuudessa varmasti myös ratikallakin.
Pysäköintitiloja operoi Finnpark. Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila näkee Ratinan pysäköintihallin tuovan kaivattua parannusta myös Tampereen keskustan pysäköintitarjontaan ja alueen saavutettavuuteen.
– Ratinan alueella pysäköintipaikoista on ollut pulaa jo ennen kauppakeskuksen valmistumista, joten paikoille varmasti riittää kysyntää. Erityisesti stadionin ja Ratinan rannan tapahtumien aikana paikat ovat olleet kiven alla. Keskustan saavutettavuus paranee erityisesti nyt etelästä päin tullessa, kun auton voi jättää Ratinaan ja kävelysiltaa pääsee Keskustorin suuntaan, Marttila sanoo.
Ratinassa otetaan käyttöön ensimmäisten pysäköintitalojen joukossa Moovy-parkkipalvelu, jota käyttävä asiakas ajaa sisään ja ulos pysäköintitiloista puomien avautuessa automaattisesti. Maksu veloitetaan jälkikäteen sovellukseen annetulta maksukortilta.
Tietomallinnus ei ollut kovinkaan kehittynyttä vuonna 2008 rakennussuunnitelmia tehtäessä. Kulmalan mukaan tietomallin puute haittasi jonkin verran tilojen vuokrausta, mutta puutetta helpottamaan luotiin kaupallinen malli.
– Rakennesuunnittelu mallinsi kohteen alusta asti, ja tätä mallia pystyttiin hyödyntämään rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien yhteensovittamisessa.
Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy oli mukana runkourakan työyhteenliittymässä ja pääurakoitsijana sisätyövaiheessa. Kulmalan mukaan saman urakoitsijan kanssa toimiminen antoi työhän joustoa. Runkotyövaiheen luovutukset voitiin joustavasti luovuttaa sisävaiheurakointiin, kun töiden toteutuksesta vastuullinen urakoitsija ei vaihtunut.
Sponda odottaa kauppakeskukseen noin kahdeksaa miljoonaa kävijää vuodessa. Heitä houkutellaan paitsi myymälöillä ja palveluilla myös ravintoloilla ja eksoottisilla ruokavalikoimilla.
Ruokatarjonnan mielenkiintoisin kohde lienee Periscope-ravintola, jolla on Periskoopiksi nimetyssä uudessa rakennuksessa kaksi kerrosta ja kattoterassi. Neliöitä on sisällä 500 ja terassilla 290. Osa terassista lämmitetään.
Periscopen ravintoloitsijaksi valittiin huippukokki Arto Rastas. Hän uskoo, että Periskoopista tulee Tampereen uusi maamerkki.
Hyrkkönen urakoi alusta loppuun
Rakennusurakoitsija Aki Hyrkkönen Oy:lle kauppakeskuksen päärakennuksen ja Autotuonnin kiinteistön urakointi oli kolmivaiheinen työ. Liikkeelle lähdettiin maanrakennus- ja perustusurakasta, joka tehtiin aliurakkana Kreate Oy:lle. Hyrkkösen vastuulla olivat Vuolteenkadun alle toteutetut betonirakenteet eli kaksi pysäköintitasoa ja huoltopiha.
Seuraava vaihe eli runko- ja julkisivuurakka tehtiin työyhteenliittymänä Alasen Rakennus Oy:n ja Lamminsivu Oy:n kanssa.
– Työt aloitettiin huhtikuussa 2016. Runko on Peikko Oy:n toimittama teräsrunko, jossa on betonitäytteiset teräspilarit. Palkit ovat pääosin Delta- ja VQ-palkkeja. Laatat ovat pääosin ontelolaattoja, mutta paikoin rakenteen jäykistämiseksi ja suurimpien kuormitusten alueille tehtiin paikallavaluholveja, Aki Hyrkkönen Oy:n toimitusjohtaja Aki Hyrkkönen kertoo. Runkovaiheessa työvoimaa oli mukana 150–200 henkeä.
Kolmannen vaiheen eli sisätyöurakan Hyrkkönen tarjosi oman yrityksen nimissä.
Liiketiloja on muokattu vuokralaisten tarpeisiin sopiviksi aina loppumetreille saakka. Viimeistelytöissä pyörii noin 300 työntekijää Hyrkköseltä tai alihankkijoilta.
– Työtä on tehty keskellä kaupunkia ja logistiikka on ollut haasteellista. Alkuvaiheessa perustus- ja runkotöitä tehtiin 16 metrin syvyisessä montussa, josta ylös johti kaksi ajoluiskaa. Jokaisen kuorman purulle oli varattava tarkat ajat, Hyrkkönen sanoo.
Jäähdytystä järvivedellä
Kauppakeskuksen yleisten tilojen viilennyksessä ja kylmäkoneiden tuottaman lämmön lauhdutuksessa hyödynnetään viereisen Ratinan suvannon vettä. Ratkaisun avulla säästetään jäädytykseen tarvittavaa energiaa arviolta 50–75 prosenttia.
Jäähdytysjärjestelmän suunnittelusta on vastannut AX-suunnittelun Jani Kianta.
Hän kertoo, että jäähdytysvesi imetään suvannon pohjasta noin viiden metrin syvyydestä lämmönvaihtimille, ja käytetään joko jäähdytyskoneiden lauhduttamiseen tai vapaajäähdytykseen. Jäähdytysenergia jaetaan rakennuksen tiloihin jäähdytyspattereiden tai muun ilmanvaihdon kautta.
– Perinteisessä mallissa rakennuksen katolle olisi tarvittu paljon melua tuottavat ja paljon sähköä kuluttavat raskaat nesteenjäähdyttimet. Rakenteiden vahvuusvaatimukset olisivat tällöin olleet aivan eri luokkaa. Ratkaisu on myös kaupunkikuvallisesti paljon parempi, Kianta sanoo.
Funkkistaloille uusi elämä
Päärakennuksen vieressä sijaitsevat Ranta-Ratina ja Ratinan Kulma on peruskorjattu funkkistyyliin. Ranta-Ratinan vanha osa on liitetty galleria-aulalla uudisosaan. Se on toteutettu samoilla materiaaleilla ja samassa hengessä kuin funkkistalotkin. Rakennuksiin sijoittuu pääosin liiketiloja, hyvinvointipalveluja sekä ravintolatiloja.
Ratinan Kulman vanhat bensamittarikatokset toimivat kauppakeskuksen sisäänkäyntikatoksina.
Kokonaisuutta täydentävä funkkisrakennus on kaupungin omistama Tampereen linja-autoaseman kiinteistö. Se jää elämään omaa elämäänsä.
Funkkisrakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti Tuomo Siitonen on tyytyväinen lopputulokseen.
– Kolmen funkkisrakennuksen muodostama kaupunkikuvallinen miljöö on säilytetty rikkoontumattomana. Samoin on säilytetty kaupunkikuvan kannalta merkittäviä ja ihmisen mielissä pysyneitä asioita. Yhden aikakauden eli autoistumisen alkuvaiheen merkkirakennukset Tampereella on herätetty henkiin, Siitonen sanoo.
Sponda avaa syksyllä 2018 uuden MOW eli Mothership Of Work -coworking-tilan entisen Autotuonnin funkkiskiinteistöön, josta on suora yhteys Ratinan kauppakeskukseen. Ratinaan avattava MOW on Spondan ensimmäinen kauppakeskukseen sijoittuva coworking-tila.
MOW:n kaksikerroksiseen tilaan rakennetaan avoimia lounge-tiloja, omia työpisteitä sekä neuvottelu- ja tapahtumatiloja. Kaikille tiloja käyttäville on tarjolla palveluja toimistotekniikasta IT-tukeen ja aulapalveluihin.
– Tampereella on paljon pieniä ja suuria yrityksiä, ja MOW on täydellinen kohtauspaikka näille yrityksille. Ratinan MOW:sta tulee huippuyrittäjien hubi kaupungin parhaalla paikalla, jossa on kaikki modernin toimiston valmiit palvelut, Spondan yrityssuunnittelu- ja liiketoimintajohtaja Pia Arrhenius sanoo.
Maakuntamuseon valvonnassa
Funkkisrakennusten saneerauksen aikana tehtiin voimakkaita muutoksia rakennusten runkoon.
Esimerkiksi Kulma-Ratinan kortteli koostuu kolmesta eri aikana toteutetusta rakennuksesta, joiden rakenteet olivat vaurioituneet sodan aikaisissa pommituksissa. Työ ei ollut helppoa suunnittelijalle eikä urakoitsijalle.
– Vanhoja rakenteita jouduttiin purkamaan ja muuttamaan talotekniikan tieltä, jo siitäkin syystä, että liiketiloista saataisiin käyttökelpoisia. Pirkanmaan maakuntamuseo kuitenkin edellytti, että perustilajäsentely ja julkisivu pysyisivät muuttumattomina. Tämä määritteli sen, millaista tilaa sinne voitiin suunnitella, Siitonen kertoo.
Haastavaa saneerausta
Vuosina 1938–1940 rakennettu Vuoltsun kortteli eli nykyisen Ratinan Kulman saneerausurakka lähti liikkeelle joulukuussa 2016. Vuokralaiset pääsevät muuttamaan rakennukseen kesällä 2018.
Rakentamisesta vastannut SSR Länsi-Suomi Oy:n työpäällikkö Jari Jouppila kertoo, että kohde oli vaikea niin suunnittelijalle kuin rakentajallekin. Palkkeja, välipohjia ja anturoita oli vahvistettava uuden käyttötarkoituksen vuoksi.
Töitä on tehty pidennettyinä työpäivinä ja kahdessa vuorossa, jotta aikataulussa pysyttäisiin.
– Kohteen vaativuuden takia oli tärkeää, että saimme työmaalle kokeneen työnjohdon, jolla oli aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisista hankkeista. Vahvistukset olivat vaikeita, kuten myös talotekniikan aukotukset, joiden kulkua ja reittejä on aina sovitettava rakenteisiin, Jouppila sanoo.
Ratinan kauppakeskus, Tampere
Tilaaja: Sponda Oyj
Kustannukset: 250 miljoonaa euroa
Rakennusaika: 5/2015–8/2018
Lämmitettävää tilaa: 120 000 neliötä
