Teksti: Kaisu Ravantti Kuvat: Mikael Lindén
Espoolainen Rastaalan koulu toimii kolmessa rakennuksessa, joista vuonna 1969 valmistuneeseen Ylätaloon kaivattiin sekä lisätilaa että peruskorjausta.
Rastaalan koulu on kampuskokonaisuus, joka muodostuu kahdesta 1950- ja yhdestä 1960-luvun rakennuksesta. Kokonaisuuden mitoitusoppilasmäärä on 572, josta uudistuneeseen Ylätaloon sijoitettiin tilat 3-6 luokille, esiopetukselle, hallinnolle, oppilashuollolle, ruokailulle ja liikunnalle.
Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy ja AFKS Arkkitehdit Oy. Rakennusurakoitsijaksi kohteeseen valittiin Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy.
Priorisointi työkaluna
Rakennuttaja-arkkitehti Juha Hovinen Espoon kaupungilta kertoo, että Tilakeskuksella on tällä hetkellä omistuksessaan ja huolehdittavanaan toistasataa koulurakennusta, ja uusia kouluja valmistuu vuosittain.
‑ Koulujen peruskorjaushankkeet on priorisoitu viimeksi 2007. Priorisointi on käyttökelpoinen työkalu korjaustarpeiden arvioinneissa: sen avulla peruskorjausten tarve voidaan selvittää puolueettomasti.
Priorisointityöryhmä koostuu Espoon kaupungin Tilakeskuksen, Sivistystoimen suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen tila- ja aluesuunnittelun, Espoo Catering -liikelaitoksen sekä Kiinteistönhoito-liikelaitoksen asiantuntijoista.
‑ Peruskorjaukset asetetaan pisteytyksen avulla kiireellisyysjärjestykseen. Arviointikohtia ovat esimerkiksi elinkaari, kulttuurihistorialliset tekijät, rakenteiden kunto, kiinteistötekniikka, opetustilojen toiminnalliset tekijät sekä energiatalous.
‑ Viimeisimmällä peruskorjauslistalla oli puolet kaupungin koulukiinteistöistä. Peruskorjauksen kohteeksi pääsee kerrallaan niin monta kohdetta kuin kaupungin budjetti kulloinkin sallii.
Yhteisöllisten tilojen tärkeys
Rastaalan koulun 1950-luvulta peräisin olevat rakennukset oli peruskorjattu 1990-luvun lopulla, mutta nyt oli Ylätalon vuoro, kertoo rakennuttaja-arkkitehti Juha Hovinen.
‑ Tavoitteena oli saada aikaan kokonaisuus, jonka toiminnallinen ja tekninen elinkaari olisi sama kuin vastaavaan tarkoitukseen rakennettavalla uudisrakennuksella olisi.
Espoon hajanaisessa kaupunkirakenteessa koulukiinteistöt toimivat myös yhteisöllisyyden sydäminä, moderneina kylätaloina, Hovinen perustelee.
‑ Tilat toteutetaan siten, että koulun ulkopuoliset käyttäjät voivat toimia itsenäisesti, ja valvoa tiloja käyttönsä aikana. Tätä ajatusta tukee myös vyöhykkeisiin jaettu, tarpeenmukainen ilmanvaihto.
‑ Esimerkiksi liikuntatilat voidaan sulkea muusta kiinteistöstä omaksi toiminta-alueekseen ilta- ja viikonloppukäytön ajaksi, kun sisäänkäyntien sijainti suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti.
Rastaalan koulun lopputulokseen rakennuttaja-arkkitehti on erittäin tyytyväinen.
‑ Laajennuksen myötä kokonaisuus täydentyi rehellisellä oman aikamme arkkitehtuurilla. Uudet, toimivat tilat yhtenäistävät koulukampuksen. Kohteen korjausasteeksi tuli 80 %, mutta kannatti korjata vanhaa, ja uudistaa piha myös kokonaan, arvioi Juha Hovinen Espoon kaupungin Tilakeskuksesta.
Aikansa koulu
Arkkitehtuuritoimisto Erkki Pasasen suunnittelema koulurakennus oli tyypillinen aikansa ratkaisu. Rakennuksen keskellä oli korkea liikuntasali, ja sen ympärillä kahdessa kerroksessa käytävät. Luokkahuoneet ja muut tilat oli sijoitettu näiden käytävien varrelle rakennuksen ulkoseinän puolelle. Kerroskorkeus oli vaatimaton, ja välipohjat oli kannatettu jykevillä palkeilla.
Laajennuksessa ja peruskorjauksessa pidettiin tärkeänä rakennuksen erityispiirteiden ja tilallisten ominaisuuksien säilymistä. Esteettömyyden toteuttaminen vanhassa koulun osassa vaatikin kekseliäisyyttä.
‑ Uuden ilmanvaihdon vaatimia kanavia olisi ollut mahdotonta sovittaa rakennukseen sen ahtauden takia, toteaa Juha Hovinen.
‑ Alusta asti oli selvää, että vesikatolle pitää tehdä iso konehuone, ja että suurimmat kanavat täytyy johtaa muuta reittiä kuin sisätilojen läpi. Suunnittelijat sovittivat pitkien kanavien pääreitit vesikaton päälle, josta kuiluja pudotettiin alas luokkatilojen nurkissa.
Välituntipihojen uusimisen haastavuus tuli 20 metrin korkeuserosta tontin korkeimman ja matalimman maastokohdan välillä. Rinteeseen saatiin sijoitettua uusi leikkialue yhdistämään pihan eri tasoja.
‑ Ennen jäsentymättömät piha-alueet saatiin järjestettyä uudelleen niin, että saatto- ja huoltoliikenne, paikoitus ja välituntipihan käyttö eivät sekoitu keskenään.
Uuden sovittamista vanhaan
Arkkitehtisuunnittelijana Rastaalan koulun laajennuksessa ja peruskorjauksessa ollut Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy ja AFKS arkkitehdit Oy jakoi työvoimansa hankkeen eri vaiheisiin.
Suunnitteluvaiheessa pääsuunnittelijana oli arkkitehti Jyrki Iso-Aho A-konsultit Oy:stä, ja työmaavaiheessa arkkitehti Jari Frondelius AFKS Arkkitehdit Oy:stä. Projektiarkkitehtina toimi Tommi Kantanen AFKS Arkkitehdit Oy:stä.
Rakennuspaikan jyrkkä rinne oli tähän saakka jakanut koulun aluetta kahtia sekä toiminnallisesti että visuaalisesti. Suunnittelijat onnistuivat hyvin tavoitteessaan yhtenäistää koulukampus laajennuksen avulla, samoin kuin uudisosan sovittamisessa 1960-luvun arkkitehtuuriin.
Laajennus suuntautuu Alataloa kohti, ja kurottaa umpeen eroa koulurakennusten välillä. Koulun pihojen uudistaminen helpotti rinteessä liikkumista, ja samalla monipuolisti lasten välituntiaktiviteetteja.
Vanhassa rakennuksessa on nyt kahden alkuperäisen kerroksen lisäksi uusi iv-konehuone kolmantena kerroksena. Laajennusosassa on kolme kerrosta, jotka rinteeseen sijoitettuina eivät kilpaile korkeudessa alkuperäisen rakennuksen kanssa.
Salitiloille käyttöä
Entisen liikuntasalin paikalle toteutettu uusi ruokasali toimii myös juhlasalina. Siirtoseinien ansiosta juhlasaliin voidaan yhdistää viereinen monitoimiaula lisätilan saamiseksi. Salin kiinteä näyttämö onkin ahkerassa käytössä musiikkiluokkien sisältävässä koulussa.
Salin erikoisuutena on sen molemmilla sivuilla seuraavan kerroksen tasolla olevat aitiot. Tarvittaessa aitioita voidaan käyttää ryhmätyötilana. Toisen aition alapuolella sijaitsevat salia palvelevat saniteettitilat, ja salin toisella sivulla aition alapuolelta löytyy pienoiskeittiö.
Rastaalan koulun entisen keittiön tilalle suunniteltiin kirjasto ja atk-luokka, jotka yhdessä monitoimiaulan kanssa muodostavat tiedonhankinnan tilat oppilaiden käyttöön.
Uusi liikuntasali suunniteltiin laajennusosaan. Liikuntasali on rinteessä, suurimmaksi osaksi maan alla, ja saa luonnonvaloa kattoikkunoiden kautta.
Liikuntasalin yläpuolella on liikennöity pihakansi, joka muodosti kohteessa suurimman rakennesuunnittelullisen haasteen, arvioi diplomi-insinööri Sami Lampinen WSP Finland Oy:stä.
‑ Liikuntasalin jänneväli on 15 metriä. Pihakannen palkisto tuli mitoittaa myös pelastuslaitoksen tukijalkavoimalle.
‑ Esteettömyyden vaatiman uuden hissin vuoksi poistettiin kantavia seiniä, ja rakenteita kannateltiin uusilla vekselipalkeilla. Myös kattoa piti varmistaa uusilla teräspalkeilla, sillä vanhan vesikaton laatan teräkset olivat paljaana näkyvissä, kun toja-levyt purettiin katolta, muistelee Lampinen.
Suunnitteluorganisaation yhteistyö ja rakennuttajan taholta annettu ohjaus toimivat Rastaalan koulun projektissa mallikelpoisesti. Pääurakoitsijana toimineen Rakennusyhtiö Hartela Oy:n vastaava mestari Juha Puhakka ja työpäällikkö Pertti Mannari vastasivat rakentamisessa haasteeseen.
Rastaalan koulu, Espoo, peruskorjaus ja laajennus
Pinta-ala peruskorjaus 3 935 brm²
laajennusosa 2 105 brm²Tilavuus peruskorjaus 21 900 m³
laajennus 12 000 m³Rakennusaika 4/09‑8/10
Rakennuskustannukset noin 12 milj. euroa (alv 0 %)
Rakennuttaja
Espoon Kaupunki, TilakeskusArkkitehtuurisuunnittelu
Työyhteenliittymä A-konsultit Oy ja AFKS Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelija suunnitteluvaiheessa arkkitehti Jyrki Iso-Aho, työmaavaiheessa arkkitehti Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä, projektiarkkitehtina Tommi KantanenRakennesuunnittelu
WSP Finland OyRakennusurakoitsija
Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy
