Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

RAKLI: Rakentaminen pääkaupunkiseudulla jatkuu vilkkaana

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

”Vuosi ei ole ollut yhtä poikkeuksellinen kiinteistö- ja rakentamisalalla kuin useilla muilla sektorilla. Noin 40 % RAKLIn marraskuiseen koronapulssikyselyyn vastanneista kuitenkin kertoi, että korona on vaikuttanut haitallisesti rakennusinvestointeihin. Tähän merkittävänä syynä on käytännön haasteet hankkeiden läpiviennissä, esimerkiksi asuntokohteiden saneerauksissa. Ensi vuoden osalta 70 % vastaajista arvioi investointiohjelmansa toteutuvan suunnitellusti, joten ammattimaisilla kiinteistönomistajilla riittää investointihalukkuutta tulevina vuosina. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei taloustilanne oleellisesti heikkene ja saatavilla on investointikelpoisia tontteja. Elvytyksen näkökulmasta alalla on keskeinen rooli ja investoinnit onkin suunnattava työllisyyttä ja vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin, kuten energiatehokkuutta parantaviin saneerauksiin”, kertoo RAKLIn johtaja Mikko Somersalmi

EU-alueen talouskasvun ennakoidaan vähenevän 6–8 % kuluvana vuonna. Ensi vuoden tuoreet talousennusteet EU-alueelle näyttävät kasvua 5–6 %. Suomen BKT:n odotetaan laskevan tänä vuonna 4–5 %, mutta ensi vuodelle kasvua ennustetaan 2,5–3,5 %.

Alkuvuoden 2020 suurten kauppojen ansiosta toimistot prime-sijainnilla ylläpitävät asemaansa sijoitusmarkkinoiden suurimpana sektorina. Asuntojen osuus kuluvan vuoden toisen ja kolmannen vuosineljänneksen kauppavolyymistä nousi peräti 40 %. Myös yhteiskuntakiinteistöjen suosio on noussut tasaisesti viime vuosina, ja kuluvan vuoden tammi-lokakuun kauppavolyymistä niiden osuus nousi 23 %:iin.  

Toimitilavuokramarkkinoilla koronakriisi kasvattaa epävarmuutta etenkin toimisto- ja liiketilojen kysynnässä. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa molempien sektoreiden vuokrakehitysodotukset olivat negatiiviset ja vajaakäyttöön odotetaan nousua.  

Koronan tuomat vaikutukset vaihtelevat sektoreittain: liike- ja hotellitilat ovat RAKLI:n mukaan kriisissä välittömästi pahiten kärsiviä sektoreita. Liiketiloihin ennakoidaan pysyvämpääkin muutosta, kun verkkokaupan kasvu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos vähentävät liiketilakysyntää. Toimistotiloissa kysynnän ennakoidaan jatkossa painottuvan entistä laadukkaampiin, turvallisempiin ja houkuttelevampiin tiloihin. Kriisi kasvattaa myös vuokralaisten joustotarpeita, mikä vaikuttaa vuokrasopimusehtoihin ja vuokranantajan riskeihin.  

Vuokra-asuntojen kysyntä säilyy RAKLI:n mukaan suurimmissa kaupungeissa vahvana, ja vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. Vuokra-asuntokysynnässä näkyy koronakriisin myötä hienoista siirtymää suurempiin asuntoihin ja matalamman hintatason alueille, kun etätyö kasvattaa tilatarvetta ja vähentää päivittäistä työmatkaliikkumista. 

Rakentamisen määrän ennakoidaan Suomessa kasvavan 1–1,5 % tänä vuonna.  Uudistalonrakentamisen lievän laskun tasoittaa maa- ja vesirakentamisen vahva kasvu. Korjausrakentamisen ennakoidaan pysyvän ennallaan.  

Erityisesti toimitilarakentamisen aloituksia oli paljon viime vuoden lopussa ja edelleen talvella ennen kriisin puhkeamista, mikä on pitänyt korkealla tasolla tämän vuoden rakentamisen kokonaismäärää. Myös kerrostalorakentaminen on ollut vilkasta. Kerrostalojen aloitusmäärä lähti laskuun vuoden 2018 lopussa, mutta kerrostalorakentamisen määrä on edelleenkin korkealla.  

Ensi vuonna rakentamisen ennakoidaan supistuvan 5–7 %. Asuntojen ja toimitilojen rakentamisen on ennakoitu vähenevän 10 %.  

Rakentamisen kehitys on pääkaupunkiseudulla sekä kuluvana että ensi vuonna koko maan kehitystä myönteisempää. Pääkaupunkiseudulla asuinrakentamisen määrä on pysynyt korkealla eikä syksyn myönteisen asuntokysynnän ja aloituskehityksen takia vähenemistä ennakoida myöskään vuodelle 2021. 

Yksityinen toimitilarakentaminen on kasvussa ja julkisten rakennusten rakentaminen on vilkasta.  Ensi vuosi näyttää RAKLI:n mukaan lupaavalta, sillä pääkaupunkiseudulla on runsaasti kuluvan vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa käynnistettäväksi suunniteltuja rakennushankkeita. Rakennuslupia on myönnetty viime kuukausina paljon liike-, toimisto- ja liikenteen rakennuksille.  

Sekä kotimaiset että ulkomaiset suuret asuntosijoittajat jatkavat investointeja pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla. Pääkaupunkiseudulla oli lokakuun lopussa tarjolla 35 % vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Rakennusteollisuus RT:n marraskuun 2020 asuntotuotantokysely kertoo, että rakentajat suunnittelevat käynnistävänsä tänä vuonna Helsingin seutukunnassa 6300 ja ensi vuonna 8300 vapaarahoitteista asuntoa. 

Suurin osa kuluvana ja ensi vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuvista asunnoista on vuokra-asuntoja. Niitä rakennuttavat ammattimaiset asuntosijoittajat, rahastot ja toimijat sekä yksityiset kuluttajat, jotka ostavat gryndiasunnon tai -asuntoja vuokrakäyttöön. 

RAKLIn viime suhdanneraportissa ennakoitu toimitilahankkeiden käynnistymisten lykkääminen on toteutunut vain osittain koronan aiheuttaman epävarmuuden takia. Potentiaalisia hankkeita on paljon ja niitä on uskallettu aloittaa kuluneen kesän jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnat kasvattavat ensi vuoden budjettiehdotuksissa investointeja julkisiin rakennuksiin.  

Korjausrakentamisen määrän ennakoidaan pysyvän ennallaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2020 ja kasvavan hieman vuonna 2021.

Infrarakentamisen kasvuksi ennakoidaan koko maassa tänä vuonna 6 %. Ensi vuonna hankkeita on käynnistymässä vähän, mutta RAKLI:n mukaan lähivuosien elvytys- ja MAL-hankkeet kääntävät maa- ja vesirakentamisen kasvuun. Rakentamisen mahdolliset elvytystoimet liittyvät pääosin infrahankkeiden rahoitukseen.