Euroconstructin kesäkuun 2018 ennusteen mukaan Euroopan rakentaminen kasvaa kuluvana vuonna 2,7 prosenttia. Kasvuvauhti hidastuu selvästi viime vuodesta (3,9 %), jolloin rakentamisen kasvu oli varsin nopeaa. Kasvu jatkuu, mutta hidastuu edelleen ensi ja seuraavana vuonna, eikä rakentaminen enää toimi Euroopan talousveturina. Euroopan rakentamisen kasvu on laaja-alaista. Kasvua on kaikissa pääsektoreissa, asuin-, toimitila- ja infrarakentamisessa ja lisäksi kaikkien näiden sektoreiden sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Uudisasuinrakentamisen rooli rakentamisen kasvun veturina vähenee ja kasvun painopiste siirtyy infrarakentamiseen.
Euroopan rakentamisessa on tapahtunut suuria vaihteluja kuluneen 10 vuoden aikana. Finanssikriisin jälkeen rakentaminen väheni 5 vuoden ajan ja kääntyi kasvuun vuonna 2014. Tänä vuonna on viides perättäinen kasvuvuosi. Kun kasvun ennakoidaan jatkuvan myös vuosina 2019 ja 2020, on alalle luvassa 7 vuoden kasvuputki. Nousu vuoden 2013 pohjatasolta on kuitenkin ollut hidasta ja rakentamisen määrä on EUROCONSTRUCT alueella vuonna 2020 edelleen 14 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2007.
Jos huomioidaan muutaman Euroopan maan epäterveen korkea rakentamisen taso ennen finanssikriisiä ja hyvin voimakas romahdus, rakentamisen määrän voidaan todeta saavuttavan vuoden 2007 tason tänä vuonna. Yhdysvalloissa on tapahtunut sama ilmiö, monivuotinen romahdus ja pitkä kasvukausi. Siellä rakentaminen kääntyi kasvuun vuonna 2011, mutta on saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän vuoden 2006 huipputason vasta lähivuosina.
Maakohtaiset erot näkymissä ovat kuitenkin suuret
Kuluvana ja kahtena seuraavana vuonna rakentaminen kasvaa nopeimmin Unkarissa, Puolassa, Irlannissa ja Portugalissa. Unkarissa kasvu on lähes 12 %/a ja muissa 7–8 %/a. Rakentamisen kasvu pysähtyy nollatasolle Suomessa, Saksassa, Ruotsissa. Itäisen Euroopan (CEE-4) -maissa kasvu on nopeaa. Ennakoitu keskimääräinen kasvu on 7,5 %/a, kun se läntisen Euroopan (EC-15) maissa on 1,7 %/a.
Pohjoismaiden rakentaminen on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Sekä vuonna 2016 ja 2017 kasvu oli 5 prosentin luokkaa, kun lukemat Euroopassa olivat 2,5 ja 3,9 prosenttia. Tänä vuonna pohjoismaiden rakentamisen kasvu hidastuu reiluun 3 prosenttiin ja vuonna 2020 kasvu on enää puolen prosentin vauhdissa.
Pohjoismaissa tapahtuva hiljeneminen on peräisin Ruotsista ja Suomesta. Näissä maissa vuosien 2018-2020 keskimääräinen kasvu on nollatasolla. Kasvu on nopeinta Norjassa (3,4 %/a) ja myös Tanskassa jatkuu hyvä kasvu (2,5 %/a).
Rakentamisen pääsektoreiden kasvu Pohjoismaissa jatkuu vuosina 2018 – 2020 uusien toimitilojen rakentamisessa, infrarakentamisessa sekä korjausrakentamisessa.
Näistä parhaat näkymät ovat infrarakentamisessa. Se kasvaa todella kovaa Norjassa ja reippaasti myös Ruotsissa. Tanskan kasvu on keskimäärin nollatasolla ja Suomessa mennään näillä näkymin miinuksen puolelle.
Toimitilarakentaminen Pohjoismaissa on vauhdissa vielä tänä ja ensi vuonna, mutta menee miinukselle vuonna 2020. Teollisuusrakentaminen pysyy kasvussa lähivuodet, mutta muiden toimitilojen rakentaminen on keskimäärin miinuksella monien kasvuvuosien jälkeen. Julkisten palvelurakennusten näkymät ovat paremmat kuin yksityisten. Rakentaminen kasvaa lähivuodet. Kasvua on erityisesti sairaaloiden ja hoitoalan rakennusten määrässä.
Korjausrakentamisen vaihtelut ovat vähäisiä verrattuna uudisrakentamiseen. Kasvu jatkuu vuoteen 2020 1,5-2 prosentin vuositasolla. Parhaat näkymät ovat Tanskassa ja heikoimmat Ruotsissa, Forecon toteaa.
Pohjoismaat Euroopan kärjessä uusien asuntojen rakentamisessa
Pohjoismaissa aloitettiin 108 000 asuntoa vuonna 2014 ja määrä nousi tasolle 180 000 asuntoa viime vuonna (yhteensä + 67 %). Suomi, Ruotsi ja Norja ovatkin eniten uusia asuntoja rakentavia maita koko Euroopassa mitattuna asuntokappaleita per 1000 asukasta. Muita aktiivisia ovat Itävalta, Sveitsi ja Irlanti.
Viime vuosi oli huippuvuosi ja tämän vuoden aloitusennuste putoaa yli 20 000 asunnolla viime vuodesta. Tanskan ennuste on ainoana plussalla koko kuluvan vuosikymmenen. Ruotsin ja Norjan aloitusennusteet tälle vuodelle ovat noin -15 prosenttia ja Suomen lähes yhtä paljon. Suomen ja Ruotsin ennusteet ovat miinuksella myös ensi ja seuraavana vuonna. Norja ennakoi aloitusten kääntyvän uudelleen kasvuun vuonna 2020.
Aloitusennusteita on pienennetty Norjassa ja Ruotsissa reippaasti viime vuoden lopulta. Euroconstructin marraskuun ennuste ennakoi asuntoaloitusten vähenevän pohjoismaissa 6 prosenttia tänä vuonna ja nyt miinus on lähes 12 prosenttia. Aloitusten nousu ja lasku ovat peräisin pääosin kerrostaloasunnoista. Omakotitalojen aloitukset ovat kasvaneet myös, mutta tasaisemmin. Huippuvuosi on tänä vuonna ja aloitusten ennakoidaan vähenevän ensi ja seuraavana vuonna. Norjassa ja Ruotsissa vaihtelut ovat omakotirakentamisessakin suurimmat, niin myös alamäki ensi ja seuraavana vuonna. Suomessa ja Tanskassa kehitys on niihin nähden tasaista.
