Viimeisimmät julkaisut

Rajatorpan koulussa kaikki tilat ovat oppimista varten

Vantaan Vapaalassa sijaitseva Rajatorpan koulu otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa. Se on Vantaan kaupungin ensimmäinen koulurakennus, jonka suunnittelun pohjana oli uusi opetussuunnitelma.

Seinän tasaista pintaa on elävöitetty koristemuurauksella, jossa yhtä tiiltä on tuotu pinnasta ulospäin. Rakennus on paikalla muurattu. Oppilaat ovat ottaneet katoksen pylväät omakseen ja leikkivät niiden välissä ”tolppahippaa”.

Lämpimän sävyinen tiilirakennus ottaa saapujan ystävällisesti vastaan, tulipa hän mistä suunnasta tahansa. Pihanpuoleista julkisivua rytmittävät viistot, erikorkuiset katokset, joita betonipylväät kannattelevat. Katosten alle jää suojaisaa tilaa sadepäivän leikeille.

Uudisrakennus on helppo erottaa pientalovaltaisesta ympäristöstä. Rakennuksen takana kohoavalla mäellä on kerrostaloja. Suuren piha-alueen tuntumassa, uutta koulua vastapäätä, on Ilpolan museokoulu, joka peruskorjattiin hankkeen yhteydessä. Suojellun, vuonna 1948 rakennetun koulun vieressä on niin ikään suojeltu, punatiilinen sähkömuuntaja.

Uuden koulun muotoon ja sijoitukseen vaikuttivat muun muassa museokoulu, muuntaja ja vanha Rajatorpan koulu, kertoo arkkitehti Hilla Rudanko Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy:stä.

Julkisivun tiilenruskea toistuu esimerkiksi tekstiilimatoissa. Kalusteet ovat muunneltavia, kestäviä ja huollettavia, mutta myös leikkisiä ja mielikuvituksellisia.

– Uusi koulu sijoitettiin tontille siten, että oppilaat voivat kulkea turvallisesti vanhaan kouluun samalla kun uutta rakennettiin. Väistötiloja ei siis tarvittu, ja mikä parasta, oppilaat saivat seurata ”meidän koulun” rakentumista vaihe vaiheelta. Oppilaiden osallistamisella oli kaiken kaikkiaan iso rooli tässä projektissa.

Kohteen pääsuunnittelijana toimi arkki­tehti Juha Salmenperä Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy:stä. Kaksi arkkitehtitoimistoa muodosti hankkeessa työyhteenliittymän.

Kaksi koulua samassa paketissa

Rajatorpan koulu ja Hämeenkylän yhtenäiskoulu Vantaan Varistossa kuuluivat samaan hankkeeseen, jonka Vantaan kaupunki kilpailutti vuonna 2017. Allianssiurakan toteuttajaksi valikoitui NCC Suomi Oy ja suunnittelijoiden työyhteenliittymä. 

– Yhteisessä allianssissa oli kaksi erillistä työmaaorganisaatiota. Kun Rajatorppaa rakennettiin, Hämeenkylää suunniteltiin. Työt aloitettiin pienemmästä kohteesta, ja sieltä saatuja kokemuksia voitiin hyödyntää isommassa Hämeenkylän kohteessa, kertoo molempia urakoita vetänyt työpäällikkö Jaakko Hakala NCC Suomesta. 

Opettajainhuoneen kalustus ja väritys on tarkoituksella hillittyä ja rauhallista.

Rajatorpan kaksikerroksisen koulun pinta-ala on 3500 bruttoneliötä. Rakentaminen aloitettiin keväällä 2018, ja rakennus valmistui vuoden 2019 lopussa. Oppilaat tulivat kouluun tammi­kuussa 2020. Pihatyöt sekä pihapiirissä olevan Ilpolan museokoulun korjaustyöt valmistuivat kesällä 2020. 

Uudisrakennuksessa opiskelevat eskarilaiset, luokka-asteet 1–2 sekä 5–6. Luokka-­asteet 3–4 opiskelevat Ilpolan museokoulussa. 

Hämeenkylän yhtenäiskoulun rakennushanke on esitelty lehtemme edellisessä numerossa (PU 5/2020).

Avonaista ja polveilevaa 

Suunnittelijat valitsivat julkisivumateriaaliksi ruskean tiilen, joka heidän mielestään sopi hyvin asuintalojen keskellä olevaan julkiseen rakennukseen. Tiili on kestävä materiaali ja edullinen huoltaa. Seinän tasaista pintaa on elävöitetty koristemuurauksella, jossa yhtä tiiltä on tuotu pinnasta ulospäin. Rakennus on paikalla muurattu.

Pääsisäänkäynti on suojainen: ulkoseinä on sen kohdalla vedetty sisään, ja lisäsuojaa antaa yläpuolella oleva katos. Ovista tullaan suoraan suureen eteiseen, johon jätetään kengät ja päällysvaatteet. Rajatorpan noin 400 oppilaan koulu on kengätön koulu.

Opin portaat toimivat myös katsomona, kun näyttämöllä tapahtuu.

Lasiovet johdattavat eteisestä koulun sydämeen eli tapahtumatilaan, keskusaulaan, ruokalaan – avaralla, koko rakennuksen korkuisella tilalla on monta nimeä ja käyttöä. Betonipintaiset seinät on maalattu muuten valkoisiksi, mutta yhtä seinää peittää katu- ja muraalitaiteilija Maikki Rantalan värikäs maalaus. Muraalista löytyvät koulun maskotit, joiden hahmot taiteilija ideoi ja työsti yhdessä oppilaiden kanssa.

Aulan puisiin ruokapöytiin mahtuu kerralla noin 120 lasta aterioimaan. Pöytiä on sijoitettu myös näyttämölle, jonka toinen puoli avautuu ruokalan takana olevaan liikuntasaliin.

Ensimmäiseen kerrokseen, rakennuksen reunoille, on sijoitettu taito- ja taideainekortteli, jossa opiskellaan kuvaamataitoa sekä tekstiili- ja teknistä työtä. Pohjakerroksesta löytyy liikuntasalin lisäksi pukuhuoneet ja musiikkiluokat.

Aulan vaikuttavin elementti on leveät opin portaat, jotka nousevat tilan keskeltä toisen kerroksen tasanteelle. Portaat toimivat samalla katsomona näyttämölle. Keskus­aulan oikeaa puolta kiertävältä parvelta on käynti sekä opettajainhuoneeseen että oppimis­tiloihin eli soluihin.

Rajatorpassa puhutaan oppisoluparista, sillä soluja on kaksi. Yhdessä solussa voi kokoontua koko luokka-aste. Kahden solun välissä on ”hiljainen huone”, jota voidaan käyttää esimerkiksi erityisopetukseen. 

Solut ovat avonaisia, polveilevia ja joustavia tiloja, joita on helppo muunnella sermien, verhojen ja irtokalusteiden avulla erikokoisten ryhmien tarpeisiin ja erilaisiin oppimistilanteisiin. Pöytien ja tuolien alla on pyörät, tai kalusteet ovat niin keveitä, että niitä on vaivatonta siirrellä. 

Solussa on perinteisen luokkahuoneen näköinen tila pöytineen ja tuoleineen ja opetustauluineen, mutta sieltä löytyy myös pehmustettu tila, mökki, jonne voi vetäytyä lukemaan. Irtokalusteista voi soluun rakentaa vaikka ympyränmuotoisen, suojaisen tilan pientä ryhmää varten. 

Ensimmäiseen kerrokseen, rakennuksen reunoille, on sijoitettu taito- ja taideainekortteli, jossa opiskellaan kuvaamataitoa sekä tekstiili- ja teknistä työtä. 

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Toimintakulttuurin muutos

Rajatorpan koulun rehtori Anne Dernjatin on iloinen siitä, että käyttäjät saivat olla mukana tilojen suunnittelussa alusta asti. 

– Meille oli tärkeää, että tilat tukevat uutta opetussuunnitelmaa ja sen mukanaan tuomaa toimintakulttuurin muutosta. Opettajille muutos tarkoittaa yhteisopettajuutta ja yhdessä suunnittelua, oppilailta uusi opetussuunnitelma vaatii aktiivisuutta ja itsenäisyyttä.

Dernjatinin mukaan uuden koulun tilat antavat mahdollisuuden muodostaa erilaisia opetusryhmiä, ja opettaja voi opettaa useaa ryhmää samanaikaisesti. 

– Puhumme Rajatorpassa luottamuksen kehästä, jossa jokainen voi löytää itselleen parhaiten sopivan tavan  ja tilan  oppia. Oppitunnin alussa opettaja antaa ohjeet, ja oppilaat ovat lähellä opettajaa. Ohjeiden jälkeen oppilas voi pysyä opettajan lähellä tai siirtyä kauemmas opiskelemaan parin kanssa tai itsenäisesti. Sopiva paikka voi löytyä parvelta, mökistä tai opin portailta.

– Nyt kun koulun toiminta on alkanut, opettelemme ja opimme koko ajan lisää siitä, mihin ja miten tiloja voi käyttää. Voi sanoa, että Rajatorpassa kaikki tilat ovat oppimista varten.

Uuden suunnittelua

– Rajatorpan koulu oli ensimmäinen uutta oppimiskäsitystä tukeva koulu Vantaalla. Siksi tutkimme tarkkaan oppisoluparia ja sen toimivuutta, Rudanko ja Salmenperä kertovat.

Suunnittelijat pohtivat muun muassa tilojen eteisjärjestelyjä, tavaroiden sijoittamista ja äänen kulkemista. Rajatorpan ratkaisua ei ole tarkoitus sellaisenaan monistaa seuraavissa kouluhankkeissa, mutta prosessin aikana syntyneitä oivalluksia on mahdollista soveltaa jatkossa. Rajatorpassa syntyi muun muassa idea hiljaisesta huoneesta kahden solun välillä. 

Rudanko toteaa, että uusien tilojen käyttö vaatii paljon henkilökunnalta, sillä avointa tilaa on voitava käyttää yhdessä, lomittain ja limittäin. 

Irtokalusteilla on tärkeä rooli opetuksen ja tilojen järjestämisessä. Siksi opettajat otettiin mukaan valitsemaan kalusteita, kertoo sisustus­suunnittelusta vastannut sisustus­arkkitehti Laura Suominen Haptik Oy:stä

– Valitsimme kouluun kalusteita, jotka toimivat ketterästi keskenään, ovat muunneltavia, kestäviä ja huollettavia. Koska kyseessä on kuitenkin koulu, lasten paikka, etsimme myös kalusteita, joissa on mukana leikkisyyttä ja mielikuvitusta.

Värikkäät kalusteet ja tekstiilimatot tuovat pehmeyttä betonisten, harmaiden ja valkoisten pintojen keskelle. 

Koulun tilat antavat mahdollisuuden muodostaa erilaisia opetusryhmiä, ja opettaja voi opettaa useaa ryhmää samanaikaisesti. Jokainen voi löytää itselleen parhaiten sopivan tavan ja tilan oppia. Oppitunnin alussa opettaja antaa ohjeet, ja oppilaat ovat lähellä opettajaa. Ohjeiden jälkeen oppilas voi pysyä opettajan lähellä tai siirtyä kauemmas opiskelemaan parin kanssa tai itsenäisesti.

Toimiva allianssi

Vantaan kaupungin rakentamisen projektipäällikkö Ari Kiiskinen on tyytyväinen allianssiurakan kulkuun sekä Rajatorpassa että Hämeenkylässä. Kaikki osapuolet toimivat hänen mukaansa pyyteettömästi yhteisen hankkeen parhaaksi. 

Yllättävä ongelma ja sen ratkaisu hankkeen kuluessa yhdistivät porukkaa.

– Kun vanhaa koulua purettiin, huomattiin, että lähellä sijainneet vanhat opettajainasunnot olivat samassa putkilinjassa koulun kanssa. Jouduimme rakentamaan asuntoihin uudet linjat. Yhdessä pohtiminen ja sopivan ratkaisun löytyminen antoi kaikille uskoa siihen, että kaikesta selvitään.

Kahdesta peräkkäisestä hankkeesta oli hyötyä suunnittelijalle, sillä eri osapuolten näkökulmien omaksuminen vie aina aikaa, Rudanko toteaa.

– Vaikka kyseessä olivat erilaiset koulut ja erilaiset ratkaisut, vallitsi molemmissa hankkeissa luottamuksellinen ilmapiiri. Kaikilla oli sama tavoite tuottaa laatua ja pitää samalla kiinni budjetista.

Rudanko tuo esiin sen, että tilaaja ja käyttäjä olivat organisoituneet hyvissä ajoin ja osasivat selkeästi kertoa toiveistaan. Käyttäjä­yhteistyön avainhenkilöksi hän mainitsee projektipäällikkö Eero Väätäisen Vantaan perusopetuksen kehittämispalveluista. Väätäisen idea oli myös katutaiteilijan kutsuminen mukaan projektiin.

Rajatorpan koulun oppilaat otettiin allianssissa mukaan koulun rakentamiseen. Sen lisäksi, että he voivat seurata uuden koulun nousua aivan vierestä ja osallistua työmaa-aidan koristeluun, he saivat NCC:n Hakalan ehdotuksesta vierailla työmaalla. Arkki­tehdit ottivat lapset mukaan suunnitteluun pitämällä heille työpajoja, joissa selvitettiin muun muassa oppilaiden kouluuntulo­reittejä. VR-lasien avulla oppilaat saivat esimakua siitä, miltä uudet tilat tulisivat näyttämään. Lisäksi oppilaat osallistuivat koulun sisäpintojen värityksen suunnitteluun. 

Ennen vanhan koulun purkamista oppilaat jättivät sille jäähyväiset tekemällä seiniin graffiteja murentajista ja nakertajista, Dernjatin kertoo.

Uutta koulua vastapäätä on Ilpolan museokoulu, joka peruskorjattiin hankkeen yhteydessä. Suojeltu koulurakennus valmistui vuonna 1948.

Vanhan koulun purku oli ympäristöteko

Rajatorpan vanha, 1960-luvulla rakennettu koulu voitiin purkaa turvallisesti keväällä 2020, kun oppilaat olivat koronaepidemian takia etäopetuksessa, Hakala ja Kiiskinen kertovat.

Purkutyössä syntynyt betonimurska voitiin käyttää hyödyksi paikan päällä, sillä puhdistetulla murskeella täytettiin pihalle syntynyt kuoppa.

– Koska betoni voitiin käyttää hyväksi, sitä ei tarvinnut kuljettaa pois. Kuljetukset olisivat kasvattaneet hankkeen hiilijalan­jälkeä. Nyt siltä vältyttiin, Hakala ja Kiiskinen iloitsevat.

Energiaoptimointia

Sekä Rajatorpan että Hämeenkylän koulujen LVI-suunnittelusta vastasi suunnittelu­päällikkö Vikke Niskanen Granlund Oy:stä. Kaksi koulua sisältäneestä hankkeesta oli hyötyä, sillä Rajatorpassa tehtyjä ratkaisuja oli mahdollista siirtää myöhemmin Hämeen­kylän kohteeseen.

Molemmissa kohteissa tavoitteena oli hyvä energiatehokkuus. Rajatorpassa tehtiin Niskasen mukaan kattavaa energiaoptimointia eli haettiin parhaita energiankulutukseen vaikuttava ratkaisuja.

Tämä toteutui esimerkiksi lämmön­talteenotossa, joka on ratkaistu molemmissa kouluissa samoin: ilmanvaihto on keittiön rasvanpoistoa myöten lämmöntalteenoton piirissä. Lisäksi simuloinneilla selvitettiin elinkaaren kannalta kustannusoptimaaliset järjestelmäratkaisut ja -mitoitukset.

Vaikka Rajatorpan koulu on pienempi kuin Hämeenkylän kohde, on siellä lähes sama määrä ilmanvaihtokoneita, Niskanen kertoo. Koneita tarvitaan, sillä kompaktissa rakennuksessa on paljon erilaista toimintaa ja monia erilaisia tiloja kuten solut, liikuntasali, pukuhuoneet, suuri valmistuskeittiö sekä taide- ja taitoaineiden kortteli. 

– Muun muassa keskusaula oli teknisesti haastava ilmanvaihdon suhteen, koska se on korkea tila, jossa on suuret lasiseinät. Tilan käyttöaste vaihtelee, ja siellä olevat henkilömäärät muuttuvat jatkuvasti. Ilmanvaihdon tulee pysyä perässä.

Myös solupari oli tilana vaativa, sillä isossa tilassa on monenlaista toimintaa, ja oppilaat ja opettajat siirtyvät oppitunnin aikana paikasta toiseen. Ratkaisu löytyi, kun solu jaettiin toiminallisiin lohkoihin, ja ilmanvaihto säädettiin kunkin lohkon käytön mukaisesti. 

Vantaan linjausten mukaan Rajatorpassa käytetään aurinkoenergiaa uusiutuvana energian­lähteenä. Tilat ja käyttövesi lämpenevät kaukolämmöllä.

Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>