Teema ei ole valittu tai teema on poistettu.
Teksti: Kari Erkkilä Kuvat: Jari Peltoranta
Rajamäen keskustaan noussut uusi funkishenkinen uimahallilaajennus on äkkiseltään hämmästyttävän suuri rakennus alle kahdeksantuhannen hengen taajamassa. Hallin koon selittää se, että Rajamäki on yksi Nurmijärven kunnan taajamista, tosin vasta kolmanneksi suurin. Nurmijärvellä on kaikkiaan yli 40 000 asukasta ja Rajamäen halli on kunnan ainoa uimahalli.
Saumaton laajennus
Vuonna 1974 valmistunut Rajamäen vanha uimahalli alkoi olla sekä ahdas että korjauksen tarpeessa. Vuonna 2012 hallissa oli vuosittain noin 175 000 asiakaskäyntiä ja määrän laskettiin kasvavan noin sadalla tuhannella vuodessa lähitulevaisuudessa. Hallia päätettiin laajentaa alkuperäistä hallia hieman suuremmalla uudisosalla ja saneerata vanha puoli niin, että uusi ja vanha puoli muodostavat toimivan ja saumattoman kokonaisuuden. Vierailija ei havaitse sisään tullessaan mitään merkkiä siitä, että hallikokonaisuudessa on vanha rakennusosa pohjana.
Uimahallin laajennus sisältää uuden 8-rataisen 25 metrin altaan, hyppyaltaan ja kylmävesialtaan sekä kahdessa tasossa toimivan uuden kuntosalin. Vanha 25 metrin allas muutettiin lasten altaaksi ja opetuskäyttöön. Vanha terapia-allas uudistettiin.
Vanha 25 metrin allas jaettiin kahtia. Pohjalle jätettiin vanhat kaakelit ja altaiden pohja korotettiin polystyreenisolumuovilla ja sen päälle valettiin molempiin altaisiin uusi laatta, jolla altaan pohjaa nostettiin lastenallaskäyttöön sopivaksi. Päällimmäisenä pintana on pvc-matto.
Kaikki puku-, pesu- ja saunatilat rakennettiin uudelleen esteettömiksi yhteen tasoon. Peruskorjausosalla kaikki pinnat, lukuun ottamatta vanhaa vesikattorakennetta sekä runkorakenteita, uusittiin ja monitoimi/ryhmäliikuntatilojen määrää lisättiin.
Energiatehokkuus syntyi kokonaisuudesta
Alkuperäisenä suunnittelutavoitteena oli Suomen ekologisin ja palveluiltaan personoiduin uimahalli. Aivan ekologisinta ei uudesta hallikokonaisuudesta tullut, koska hankkeen budjettia jouduttiin kiristämään suunnittelun kuluessa kolmella miljoonalla eurolla. Alkuperäisestä suunnitelmasta karsittiin muun muassa maalämpö, aurinkopaneelit ja harmaiden suihkuvesien lämmön talteenotto.
Ilman näitäkin saatiin hallikokonaisuuden energiankulutusta tiukennettua reippaasti ja edelleen voidaan puhua Suomen energiatehokkaimmasta uimahallista. Hallin pinta-ala kasvoi 2,2-kertaiseksi, mutta hallin tarvitseman ostoenergian määrän lasketaan kasvavan vain kymmenen prosenttia. Halli saa lämpöenergiansa paikallisen lämpöyhtiön bioenergialla tuotetusta kaukolämmöstä.
Energiatehokkuuteen pyrittiin talotekniikan automaatioratkaisuilla ja tehokkailla laitteilla sekä nykyaikaisella allassuodatusjärjestelmällä. Näin saavutettiin huomattavaa energiansäästöä lähtötilanteeseen nähden. Myös rakennuksen rakenteet on toteutettu energiaa säästävällä tavalla.
– Tässä ei ollut yhtä erityistä investointia, vaan tulos syntyi kokonaisuudesta. Ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla sekä rakennusautomaatiolla oli päärooli energiansäästössä, toteaa hankkeen rakennuttajakonsulttina toiminut Juuso Hämäläinen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.
– Täällä on uimahalliolosuhteisiin tarkoitetut hyvät talotekniikkalaitteet. Emme hankkineet aivan alan kalleinta ykköslaitteistoa, mutta lähes yhtä laadukkaan toiseksi parhaan vaihtoehdon, joka on käytännössä hyvin lähellä alan kärkitoimittajan laitteita, Rajamäen uimahalli Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahonen kertoo.
Laajennusosan altaiden vesi käsitellään tehokkaan kalvosuodatukseen perustuvan ultrasuodatusjärjestelmän kautta. Se säästää sekä vettä että sähköä. Kustannussyistä vanhalla saneerauspuolella vedenkäsittely hoidetaan perinteisillä painehiekkasuodattimilla. Pumput ja automatiikka ovat uusia saneerauspuolellakin.
Hankkeen kokonaistietomallinnus tärkeässä roolissa
– Vanhan hallin korjausaste oli varsin korkea, koska vanha tekniikka piti uusia. Vanhan osan altaista säästettiin kuitenkin mikä voitiin. Uudisrakennus oli paaluperusteinen ja ison hallin rakennevaatimukset täyttävä. Uimahallirakennus asetti erityiset vaatimukset sekä suunnittelulle, että rakenteille. Ei niinkään kuormitusten takia, vaan olosuhdekestävyyden takia. Rakennusfysikaalinen osaaminen oli keskeisenä tekijänä, kun suunnittelijoita valittiin, Hämäläinen toteaa.
Materiaalivalinnat ovat tärkeässä osassa uimahallin aggressiivisissa sisätilaolosuhteissa, joissa kosteus, kuumuus ja kloori rasittavat rakenteita.
– Uimahalliprojekti on aina haasteellinen tehdä. Uima-altaat ja ensimmäisen kerroksen lattiat ovat paikallavalettuja teräsbetonirakenteita. Paikallavalubetonirakenteet olivat vaativia, samoin vanhan ja uuden osan yhdistäminen oli vaativaa, kertoo projektinjohtourakoitsijana toimineen Fira Oy:n vastaava työnjohtaja Valtteri Karlsson.
— Pohjavesi on korkealla hallin kohdalla ja sitä jouduttiin alentamaan paikallisesti koko alapohjan kattavalla salaojituksella, kohteen rakennesuunnittelijana toiminut Risto Kallunki Wise Group Finland Oy:stä kertoo.
Hanke on toteutettu tietomallihankkeena. Ennen urakoitsijan valintaa uimahalli mallinnettiin allastekniikkaa myöten, jotta voitiin olla varmoja että tekniikka saadaan sovitettua kellariin. Vanha perusosa laserkeilattiin, koska haluttiin varmistua siitä, että 1974 valmistunut halli oli tehty kuvien mukaan. Kaikilta osin näin ei ollut, joten laserkeilaus tarkensi mallinnusta. Koko hankkeen yhteensovitus hoidettiin tietomallipohjaisesti. Tietomallipohjainen suunnittelu nopeutti sovitusta vanhalla sekä uudella puolella.
Uudisrakennus on pääosin teräsbetonielementtirakenteinen paitsi teräsrakenteinen hallin katto. Uimahallin 25 metrin kilpa- ja kuntoaltaan kattorakenteena ovat teräsristikot, jotka on jätetty näkyville. Teräsristikot mahdollistivat 29 metrin jännevälin sekä ulkopuolisen katoksen kuuden metrin syvyisen katoksen kannatuksen ulokkeena. Ristikoiden kokonaispituus on 36,5 metriä ulokkeineen.
– Allasalueen yläpohjarakenteet on jäykistetty teräsrakenteisilla vaakaristikoilla ja pystysiteillä pilarilinjalla, sekä yläpohjarakenteessa käytetyillä liimapuupalkeilla, Kallunki kertoo.
– Laajennuspuolella ulkoseinät ovat teräsmuottipintaisia, valkobetonisia sandwichelementtejä. Saneerauspuolen ulkoseinät on lisäeristetty ja julkisivuna on ulkonäöltään samanlainen kuorielementti, kohteen projektiarkkitehtina toiminut Ilari Airikkala Arkkitehtitoimisto LPV Oy:stä kertoo.
Toimivat lattiapinnat akryylibetonista
Lähes koko uimahallin lattiapintana on laattapintojen sijasta akryylibetonimassa, joka on perinteisesti ollut käytössä lähinnä teollisuushalleissa. Akryylimassa toimii erinomaisesti myös uimahallin ja aulatilojen lattiapintana, mikä on helppo todeta Rajamäelläkin. Kaakelilattioita ei rakennuksessa ole kuin saunatiloissa.
– Hallin lattiapinta on herättänyt kovasti ihmetystä ja sille naureskeltiinkin pari vuotta sitten, kun esitin ajatuksen uimahallipäivillä. Tällä ratkaisulla on tarkoitus ehkäistä uimahallin lattioiden liukkauden ja saumojen puhtaanapidon ongelmat. Euroopasta on tästä materiaalista hyviä kokemuksia. Varsinkin Saksassa ja Hollannissa on käytetty paljon tätä pinnoitetta. Meitä kiinnostaa se, että lattia on turvallinen ja helppo pitää puhtaana. LIsäksi akryylibetoni on puolta halvempi materiaali kuin kaakelit, Ahonen sanoo.
– Akryylipinnan väri oli urakoitsijan kannalta haastava, koska tummassa värissä kaikki epätasaisuudet näkyvät hyvin. Akryylimassan työstäminen toimi hyvin ja se toi säästöjäkin, koska akryylibetonipinnan tekeminen on huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa kuin isojen lattiapintojen laatoittaminen, Karlsson kertoo.
Lisäksi akryylibetonin pintakarheutta voidaan muokata jälkeenpäinkin, jos se tuntuu tarpeelliselta.
Läpinäkyvyyttä
Rakennuksen eri toimintojen välille on luotu mahdollisimman paljon näköyhteyksiä; kuntosalitiloista on näkymiä allastiloihin, samoin ryhmäliikuntatiloista. Näkymillä on tavoiteltu viihtyvyyttä, toiminnallisen kokonaisuuden välittymistä käyttäjille ja eri käyttäjäryhmien vuorovaikutuksen lisäämistä.
Kaikkinensa voi todeta, että hallista on tullut viihtyisä ja kaikesta päätellen myös toimiva, mikä oli yksi keskeisistä tavoitteista.
