Viimeisimmät julkaisut

Rahkasammal- ja turve-eristeillä selluvillaa ja kutterinlastua suuremmat ympäristövaikutukset

Rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n, Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen metsäkeskuksen Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeessa.

Kuva: Luke

Uudet rahkasammalesta ja turpeesta valmistetut eristetuotteet sopivat tutkimushankkeessa mukana olleiden mielestä selluvillan ja kutterinlastun ohella hyvin rakentamiseen. Rahkasammal- ja turve-eristeiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin selvästi selluvillaa ja kutterinlastua suuremmat, mutta prosessia kehittämällä niitä on mahdollista pienentää.

Hankkeessa tutkittiin irtomateriaaleina kutterilastua, selluvillaa, rahkasammalta ja turvetta sekä levytuotteina kahta Vapon koetuotannossa valmistettua tuotetta, joista toinen oli puhdasta turvetta ja toinen turpeen ja rahkasammalen sekoitetta.

– Eristävyydeltään parhaat materiaalit olivat rahkasammal, selluvilla ja turve-rahkasammallevy, mutta kaikki materiaalit osoittautuivat mittauksissa eristävyysominaisuuksiltaan käyttökelpoisiksi, kertoo Luken tutkija Marja Jallinoja.

Kutterinlastu ja selluvilla ovat jo markkinoilla vakiintuneita eristemateriaaleja. Turvetta ja rahkasammalta on Suomessa irtomateriaalina käytetty eristeinä perinteisessä puurakentamisessa, mutta niistä ei valmisteta kaupallisia tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoitteesta valmistetut levyeristeet ovat täysin uusia, vasta kehitysvaiheessa olevia tuotteita.

Liiketoiminnallisia ominaisuuksia ja kaupallistamisen mahdollisuuksia selvitettiin haastattelemalla alan asiantuntijoita.  Omakohtaisia kokemuksia näiden materiaalien käytöstä kysyttiin erityisesti hirsirakennuksia käsin veistäviltä, Suomen hirsitaito ry:n jäsenyrityksiltä. Yrittäjät suhtautuivat luonnonmateriaaleihin myönteisesti; vastanneista kaikki olivat valmiita käyttämään luonnonmateriaaleja tekemissään rakennuksissa.

Eristeiden ympäristövaikutukset laskettiin elinkaarimenetelmää käyttäen raaka-aineen hankinnasta tehtaan portille. Laskenta tehtiin per eristeneliö, jonka lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K, eli ympäristöministeriön asetuksessa määritetty ulkoseinän lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo. Laskennasta vastasi Luke.

Selvästi pienin fossiilinen ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki ja primäärienergiankulutus oli selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien tuotteiden raaka-aine on kuivaa, ja niiden prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa. Raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista ja kutterinlastu on höylätyn sahatavaran valmistuksen sivutuote.

Suurimmat ympäristövaikutukset olivat levyeristeillä. Niiden valmistus on energiaintensiivistä, etenkin tutkimuksen tuotantomittakaavassa, jossa prosessia ei ollut vielä energiankäytön suhteen optimoitu. Valtaosa fossiilisesta ilmastovaikutuksesta syntyi energialähteenä käytetystä nestekaasusta. Energiankulutus oli selvästi suurempaa kuin muilla eristeillä.

Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat huomattavasti pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Näiden tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävä osa muodostuu
raaka-aineen tuotantoalueella.

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>