Lukuisten taloyhtiöiden osakkailla on edessään tärkeä päätös, kun putkiremonttien huippuvuodet ovat kohta käsillä. Osakkaiden apuna on isännöinti, jonka asiantuntemus ja kokemus auttavat päätöksenteossa.
Putkiremonttien määrä on voimakkaassa kasvussa, kun 1970- ja 80-lukujen asuinrakennukset ovat tulossa korjausikään kymmenen vuoden sisällä. Näiden korjausikäisten osuus kaikista asuinrakennuksista on peräti 40 prosenttia.
– Putkiremonttien huippua on ennakoitu noin vuoteen 2025, sanoo Isännöintiliiton T&K asiantuntija Pekka Harjunkoski.
Laajimmillaan putkiremontti tarkoittaa kaikkien käyttövesi-, viemäröinti- ja lämmitysjärjestelmien sekä kylpyhuoneiden uusimista. Monesti putkiremontin yhteydessä ajantasaistetaan myös asuntojen sähköt, ilmanvaihto ja tietotekniset ratkaisut. Suppeimmillaan putkiremontiksi kutsutaan jopa pelkkää talon viemäreiden pinnoitusta.
Viime vuosina ovat yleistyneet putkiremontit, joissa käytetään useita eri menetelmiä. Tällöin esimerkiksi vesijohdot uusitaan ja viemäriputket sukitetaan tai pinnoitetaan. Erilaisten menetelmien sopivuus pitää selvittää jokaisen taloyhtiön kohdalla erikseen. Käytetty menetelmä saattaa putkivuototapauksissa vaikuttaa myös vakuutusyhtiöiden maksamiin korvauksiin.
Isännöitsijä toimii neuvonantajana
Putkiremontissa isännöitsijän rooli on koota yhteen ammattilaiset, kuten projektipäällikkö, suunnittelijat, valvojat ja urakoitsijat, sekä valmistella hankkeen rahoitus. Yhdessä hallituksen kanssa isännöitsijä selvittää asukkaiden ja osakkaiden toiveet ja tarpeet.
Lopullisen päätöksen putkiremontista tekee aina yhtiökokous hallituksen esityksestä.
– Putkiremontteja on valmisteltu huolellisesti ennen kuin ne tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi. Osakkaat päättävät, kuinka laajaan remonttiin ryhdytään, Harjunkoski huomauttaa.
Korjausikään tulevissa taloyhtiöissä tarvitaan isännöitsijän ammattitaitoa ja pitkäjänteistä työtä. Ennakoinnin puute käy asunnonomistajille lopulta kalliiksi.
