Puotilan ala-aste: Kompakti ja energiapihi elinkaarikoulu
Puotilan uusi elinkaarimallilla rakennettu ala-aste on Helsingin kaupungin energiatehokkaimpia kouluja. Koulun rakensi Lujatalo Oy, joka vastaa koulun ylläpidosta seuraavat 20 vuotta. Uusi koulu on tehty kestävillä ja helppohoitoisilla ratkaisuilla. Se on myös tilankäytöltään tehokas – hukkatiloja ei koulussa juuri ole.
Puotilan entinen huonokuntoinen ala-aste purettiin kesällä 2020 ja tilalle rakennettiin modernit ja monikäyttöiset opetustilat 530 oppilaalle ja 70 esikoululaiselle. Uuden rakennuksen suunnittelussa ja koulun toiminnassa korostuvat energiatehokkuus ja hiilijalanjäljen minimointi. Loppukäyttäjien näkemyksiä kuunneltiin suunnittelun aikana työpajoissa.
– Koulurakennus on upea. Koulu suunniteltiin tulevaisuuden tarpeisiin, joten meistä aiemmin luokkahuonerakennuksissa toimineista tuntuu, että meitä olisi voitu kuulla enemmänkin. Saimme kuitenkin olla mukana suunnitteluvaiheessa ja jonkin verran vaikuttaa yksityiskohtiin, esimerkiksi kalustevalintoihin. Kuulluiksi tulivat henkilöstö, lapset ja huoltajatkin. Nyt käyttöönoton jälkeen on alkanut toiminnan kehittäminen ja rakennuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Katsotaan, mihin kaikkeen tilaratkaisut taipuvat, Puotilan ala-asteen rehtori Tuomo Tommola toteaa.
Hanke toteutettiin elinkaarimallilla. Yhteistyökumppani löytyi kilpailullisella neuvottelumenettelyllä.
– Elinkaarihankkeet ovat Helsingin kaupungille uusi toimintamuoto, ja tämä on järjestyksessä toinen elinkaarihankkeemme. Viiden alkuperäisen osallistujan kanssa erikseen käytyjen, suunnitteluohjausta sisältävien neuvotteluiden jälkeen kolme tarjoajaa viidestä jätti tarjouksensa. Tarjoukset pisteytettiin käyttäen valintaperusteena parasta hinta-laatusuhdetta, kumpikin painoarvolla 50 prosenttia. Tarjouskilpailun voitti Lujatalo Oy, jolle arkkitehtisuunnitelmat teki Verstas Arkkitehdit Oy, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan projektinjohtaja Ari Hulkkonen kertoo.
Helsingin kaupunki omistaa koulurakennuksen, mutta Lujatalo vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi kiinteistön olosuhteista, toiminnallisuudesta ja käytettävyydestä sekä puhtaanapidosta, huollosta ja kunnossapidosta 20 vuotta valmistumisen jälkeen.
– Suunnitelmien kehittäminen erikseen osallistujien kanssa vaihe vaiheelta neuvottelumenettelyn yhteydessä osoittautui hedelmälliseksi tavaksi saada tilaajaa ja käyttäjää parhaiten palvelevat luonnossuunnitelmat aikaiseksi, Hulkkonen toteaa.
Kolmionmuotoinen rakennus tilavalla tontilla
– Tontti on muodoltaan ihan poikkeuksellisen hyvä, koska se on kaavoitettu koululle jo 1960-luvulla. Isolle tontille saatiin lapsille hyvä ja monipuolinen piha. Rakennus on sijoitettu tontin koilliskulmaan, jossa on Puotilan Metrotori ja Itäväylä. Näin pihatoiminnat saatiin tontin suojaiselle ja aurinkoiselle lounaispuolelle, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Riina Palva Verstas Arkkitehdit Oy:stä toteaa.
Itäväylän puolella kolmionmuotoisen rakennuksen massoittelu on yksinkertainen ja pelkistetty. Siellä rakennuksella on Palvan mukaan julkisen rakennuksen olemus, eli mittakaava on vähän suurempi kuin pihan puolella, jossa rakennuksen muoto on polveileva.
– Katto laskee pihan puolelle, mikä tuo pihan puolen lähemmäksi lasten mittakaavaa. Pihajulkisivun polveileva muoto luo lisää julkisivupintaa ja ikkunaa auringon puolelle ja tuo näin myös lisää luonnonvaloa sisälle. Samalla sisä- ja ulkotilat liittyvät paremmin toisiinsa, Palva sanoo.
Ulkopuolen sivuilla julkisivupintana on puhtaaksi muurattu tiili, joka on kestävä ja huolloton materiaali. Paikoin aukotuksissa on myös puuverhoilua. Pihan puolen julkisivut ovat kauttaaltaan puuverhoiltuja. Pitkän räystäslinjan muodostama syvä katos hillitsee auringon lämpökuormaa ja estää sisätilojen ylikuumenemista. Samalla se toimii puuverhoilun säänsuojana.
Pohjavesi on tontilla melko pinnassa, ja metrotunneli on vieressä. Siksi metroaseman puoleinen rakennusnurkka jouduttiin tekemään porapaaluilla, ettei metrotunneliin tai asemalle tullut tärinöitä, joita seurattiin metrotunneliin asetetuilla antureilla.
– Rakennusperustus on kokonaan paalutettu, kuten pihan melumuuritkin. Paaluanturoiden päällä on sokkelipalkit, alapohja on tuulettuva ja alapohjalaattana on ontelolaatat. Rakennus on pääosin pilari-palkkirakenteinen. Palkit ovat teräksisiä WQ-palkkeja. Ulkoseinät ovat betonikuorielementtejä ja kaikki tasot ontelolaattaa, kohteen vastaava rakennesuunnittelija Jukka Hautajärvi Sitowise Oy:stä kertoo. Lujatalo tilasi koulun koko erikoissuunnittelun Sitowiselta.
Rakennuksen runko on toteutettu hiilijalanjäljeltään kompensoiduista betonielementeistä. Sisällä on akustoivia pintoja ja kodikkuutta luovia puurimapintoja.
Kestävät materiaalit
– Koulun sisätilojen hyötyalatehokkuus on loistava. Kolmiomainen muoto mahdollistaa lyhyet sisäyhteydet, ja käytännössä ainoat ylimääräiset tilat ovat korkean keskusaulan yläkerrassa. Ala-aulan tilat ovat myös opetus- ja ruokailukäytössä. Eli aulatilatkin on otettu hyvin tehokkaasti käyttöön. Ylimääräistä jakavaa tilaa ei ole oikeastaan ollenkaan, Lujatalo Oy:n työpäällikkö Tomi Varonen kertoo.
Aulassa oleva näyttämö avautuu kahteen suuntaan, eli liikuntasalin suuntaan ja keskiaulaan päin, jossa on suuri istumaportaikko katsomona. Ensimmäisen kerroksen tilat mahdollistavat myös aktiivisen asukaskäytön kouluaikojen ulkopuolella, esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja muiden tilaisuuksien järjestämisen. Ensimmäisen kerroksen taide- ja teknisiin tiloihin on panostettu tavallista enemmän osin asukaskäytön tarpeiden vuoksi. Ensimmäisessa kerroksessa on myös esiopetuksen tilat.
Toisessa kerroksessa on neljä opetussolua eli oppimisen korttelia sekä henkilöstön hallintotilat. Oppimisen kortteliin on sijoitettu avoin tila ja pienryhmätiloja. Lisäksi on yhteisöllisiä kohtaamistiloja. Jokaisessa oppimisen korttelissa on oma sisäänkäynti ja yhteys keskusaulan tiloihin. Kolmannessa kerroksessa on pari pienehköä kohtaamistilaa, jotka on otettu hallintokäyttöön.
– Olemme pyrkineet tekemään rakenteista paitsi käytettäviä ja näyttäviä myös helposti ylläpidettäviä ja mahdollisimman huoltovapaita. Arkkitehdin kanssa yhteistyössä olemme pyrkineet löytämään näyttäviä arkkitehtonisia ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan ole erikoisia materiaaleiltaan, Varonen toteaa.
Kaikki käytävälattiapinnat ovat hiottua betonia. Opetustiloissa lattioissa on tekstiililaatta, joka on helposti vaihdettavissa ja paloittain korvattavissa. Kouluun valittiin vain materiaaleja, jotka eivät tuota sisäilmaan haitallisia VOC-päästöjä.
Energiatehokkuus edellä
– Monet asiat päätetään jo tarjousvaiheessa. Tarjousvaihe on arkkitehdille hyvin vaativa, koska siinä pitää tuottaa nopeasti laskentatasoiset luonnossuunnitelmat niin, että ne täyttävät kaikki laadulliset ja tilaajan toiminnalliset tavoitteet sekä toisaalta kustannustavoitteet. Pyrimme hyvin energia- ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun, jonka pitää kuitenkin täyttää hyvän oppimisympäristön vaatimukset, Palva toteaa.
Rakentamisessa käytettiin kosteudenhallinnan Kuivaketju10-toimintamallia. Neljän tähden RTS-ympäristöluokituksen mukaan toteutettu kohde edellyttää hyvän suunnittelun ja kosteudenhallinnan lisäksi kestävän kehityksen energiaratkaisuja.
– Tämä on poikkeuksellisen energiatehokas rakennus, koska olemme myös energiavastuussa. Toteutunut E-luku 47 on 36 prosenttia tavanomaista koulua pienempi. Julkisivujen betonisisäkuorielementeillä päästään yleensä automaattisesti alle yhden ilmavuotolukuihin. Nyt liittymissä ja rakenteiden tiivistyksissä kiinnitettiin ekstrahuomiota vaipan tiiveyteen, minkä ansiosta päästiin hyvään ilmanvuotolukuun ja sitä kautta tehokkaaseen E-lukuun, Varonen kertoo.
Kaukolämpö on rakennuksen pääasiallisena lämmönlähteenä. Yli 20 prosenttia rakennuksen energiatarpeesta tuotetaan kuitenkin uusiutuvilla energiaratkaisuilla: kahdeksan lämpökaivon maalämpökentällä sekä koulun katolla olevalla aurinkovoimalalla, joka on teholtaan noin 100 piikkikilowattia.
– Maalämpökentän koko on optimoitu energiavastuun suhteen. Maalämpö mitoitettiin niin, että kesällä käytössä olevat tilat voidaan jäähdyttää. Kilpailutuksessa käytetty kaukolämmön vertailuhinta oli liian alhainen suhteessa sen todelliseen hintaan. Siksi kilpailutus suosi kaukolämpöä energiamuotona valintavaiheessa. Tosiasiallisilla hinnoilla meillä olisi varmaan tuplakokoinen maalämpökenttä, Tomi Varonen toteaa.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
