Pudasjärven Hyvän Olon Keskuksen hiilijalanjälki näkyväksi
Pudasjärven hirsisessä Hyvän Olon keskuksessa pilotoidaan ympäristöministeriön uutta rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää. Hiilijalanjälkilaskenta tarjoaa tietoa kohteen ilmastovaikutuksista koko sen elinkaaren ajalta.
YIT vastaa Hyvän Olon Keskuksen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kohteen ylläpidosta 20 vuoden ajan.
Hyvän olon keskus, havainnekuva
”Meille on erittäin mielenkiintoista päästä mukaan kehittämään kansallista laskentamenetelmää, syventämään ymmärrystämme sekä saada viimeisintä tietoa kohteestamme. YIT on mukana Hyvän Olon Keskuksen koko elinkaaressa ja olemmekin erittäin kiinnostuneita löytämään vaikutusmahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä hyödyntämään hiilijalanjälkilaskennan tuloksia myös uusien kohteidemme suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa.”, kertoo Pohjois-Suomen talonrakentamisen aluejohtaja Marko Palonen YIT:ltä.
”Pudasjärvi on edelläkävijä suomalaisessa julkisen sektorin hirsirakentamisessa. Tähän kuvaan sopii siten erinomaisesti myös hiilijalanjäljen arviointimenetelmän pilotointi. Osallistuminen tähän mennessä suurimmalla rakennuskohteellamme on monessa suhteessa hieno ja tärkeä asia”, sanoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
Ympäristöministeriön kehittämän rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten yhtenäistä laskemista.
Ympäristöministeriö valitsi 15 pilottikohdetta, joille myönnettiin taloudellinen tuki hiilijalanjälkilaskentaa ja raportointia varten. Kohteina on sekä julkisia että yksityisiä rakennushankkeita ympäri Suomea. Myös Pudasjärven Hyvän Olon Keskukselle myönnettiin tukea pilotointia varten.
Pudasjärven Hyvän Olon Keskus käsittää tilat terveydenhuollon, kuntoutustoiminnan, sosiaalitoimen, kulttuuritoimen, kirjaston ja nuorisotoimen tarpeisiin. Lisäksi kiinteistössä sijaitsee kolme liiketilaa. Hanke on suunniteltu koko elinkaarta silmällä pitäen ja se toteutetaan pääasiassa hirsirakenteisena.
”Hirsirakentaminen on ekologinen valinta pitkän käyttöikänsä vuoksi ja se sopii ekologisuutensa ansiosta hyvin julkisiin tiloihin. Lisäksi elinkaarimallin avulla pystymme kokonaisvaltaisesti huolehtimaan kohteen käytettävyydestä ja toimintojen vaatimasta palvelutasosta ympäristöystävällisesti”, kertoo elinkaarihankkeista vastaava johtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä.
Hankkeen rakentaminen aloitettiin elokuussa 2019, ja uudet tilat on määrä ottaa käyttöön syyskuussa 2021.
