• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Pudasjärven hirsinen Pirtti: Sote ja kulttuuri saman katon alle

Pudasjärven hirsinen Pirtti: Sote ja kulttuuri saman katon alle

24/11/2021

Pudasjärven kaupunkikuva täydentyi jälleen uudella hirsirakennuksella, kun Hyvän olon keskus Pirtti avasi ovensa lokakuun alussa. Rakennukseen siirtyi suuri osa Pudasjärven sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalveluista. Kuusamontielle näyttävästi avautuva Pirtti on toteutettu elinkaarimallilla, ja sen kiinteistöleasing-rahoituksesta vastaa Kuntarahoitus Oyj.

Kaukolämpöön liitetyn Pirtin julkisivussa hallitseva sävy on tumman­harmaa, mutta sakaroiden sisäpihoilla okrankeltainen julkisivu ohjaa kohti sisäänkäyntejä.

Suomen hirsipääkaupunkina tunnetun Pudasjärven kaupunkikuvaa täydentää lokakuussa avattu Hyvän olon keskus Pirtti, jossa hirrellä ja puulla on keskeinen rooli rakennusmateriaalina. Samaan aikaan Pudasjärvelle valmistui kaksi 4-kerroksista hirrestä rakennettua asuinkerrostaloa. 

Paikkakunnan aikaisemmin valmistuneita hirsirakentamisen maamerkkejä ovat 54-paikkainen ikäihmisten palvelukoti Hirsi­kartano sekä 800 oppilaan koulukampus.

– Kiinnostus hirsirakentamiseen lähtee siitä, että julkisissa rakennuksissa on ollut runsaasti sisäilmaongelmia ja jopa 1980-luvulla rakennettuja betonielementtitaloja on jouduttu purkamaan epäonnistuneen rakentamisen vuoksi. Olemme lähteneet etsimään hirsirakentamisesta ratkaisuja siihen, että julkisten rakennusten elinkaari olisi pidempi kuin 30–40 vuotta. Lisäksi puu on ekologinen valinta, kertoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen.

Pirtin 2- ja 3-kerroksisissa osissa on käytetty seka­rakennetta, jossa välipohjat on toteutettu ontelolaatoilla ja jäykistäviä rakenteita ovat teräsbetonipilarit ja liittopalkit. Betoni­rakenteet jäävät pääosin hirsi- ja puurakenteiden alle.

Pirtille löytyi sopiva tontti, kun 1950-luvulla rakennettu Kurenalan koulu purettiin pois muutama vuosi sitten. Rakennus nousi valtatie 20:n ja kaupungin keskustan uuden sisäänajoväylän risteykseen eräänlaiseksi kaupungin portiksi. 

Noin 9300 bruttoneliömetrin kokoinen Pirtti tarjoaa tilat sosiaali-, terveys- ja kulttuuri­alan toimijoille, joiden aikaisemmat tilat olivat puutteelliset ja käyttöikänsä päässä. Elinkaarimallilla toteutetun rakennuksen kiinteistöleasing-rahoittajana on Kunta­rahoitus Oyj.

– Tämä on varmasti yksi Suomen monipuolisimmista kunnallisista palvelukeskittymistä. Monipuolisuudesta kertoo sekin, että rakennuksessa työskentelee noin 150 eri alojen ammattilaista, kertoo rakennushankkeessa tilaajan palkkaamana projektikoordinaattorina työskennellyt Kaija Kuiri.

Kulttuuripalveluista Pirtistä löytyvät kirjasto, kansalaisopiston toimisto, näyttelytila Taidekamari ja 300-paikkainen auditorio eli Kurkisali.

Kuirin luettelo Pirtin palveluista onkin hengästyttävän pitkä: terveysaseman puolelta löytyvät kiireettömät vastaanotot, päivystys, 30-paikkainen hoito-osasto (entinen vuodeosasto), laboratorio, röntgen, dialyysi­hoito, kuntoutuspalvelut ja hammashoito. Niin ikään sosiaalitoimi ja perhepalvelut sekä mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut ja Kelan palvelupiste siirtyivät Pirttiin, kuten myös nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö. Kirjasto toimii kahdessa kerroksessa. Lisäksi Pirtistä löytyvät kansalaisopiston toimisto sekä kulttuuripalvelut, näyttelytila Taidekamari ja 300-paikkainen auditorio eli Kurkisali.

– Yhdellä käynnillä voi hoitaa monia asioita ja istahtaa hetken kahviossa. Pirtti on paitsi palvelukeskus myös kaupunkilaisten oma olohuone, Kuiri toteaa.

Myös taide näkyy vahvasti Pirtissä. Kirjastosalin yllä korkeassa tilassa asiakkaita tarkkailee pudasjärveläislähtöisen taiteilijan Martti Aihan teos Keinu. Ulkona pääoven edessä kävijöitä on vastaanottamassa monimetrinen teräksinen Kaarna, joka on Taiteilijaryhmä Neonin käsialaa. Rimmintien puoleisella ulko­seinustalla ohikulkijat voivat ihailla Tülay Schakirin Pahka-valotaideteosta.

Pirtille löytyi sopiva tontti, kun 1950-luvulla rakennettu Kurenalan koulu purettiin pois muutama vuosi sitten. Rakennus nousi valtatie 20:n ja kaupungin keskustan uuden sisäänajoväylän risteykseen kaupungin portiksi.

YIT vastaa 20 vuoden elinkaaripalveluista

Hyvän olon keskuksen maanrakennustyöt aloitettiin elokuussa 2019. 

– Tontti ei ollut helpoimmasta päästä, sillä sen toiselta laidalta oli louhittava kalliota noin 10 000 kuutiota, toisessa reunassa puolestaan piti tehdä mittavia massanvaihtoja. Perustuksissa on hyödynnetty sekä paikallavalua että sokkelielementtejä. Kellarikerrosta rakennuksessa ei ole lainkaan, kertoo suunnittelusta ja rakentamisesta vastanneen YIT Suomi Oy:n projektipäällikkö Janne Kittilä.

Kohde on toteutettu elinkaarihankkeena, jossa YIT:n elinkaaripalveluilla on ylläpitovastuu seuraavan 20 vuoden ajan. Vastuuseen sisältyy laajasti erilaisia palveluja kuten tilojen siivous, piha-alueiden hoito sekä kiinteistön talotekniikan seuranta ja ylläpito.

– Elinkaarihanke on tuonut kohteen toteuttamiseen omat erityispiirteensä. Esimerkiksi pintamateriaaleissa ja rakenne­ratkaisuissa on kiinnitetty erityistä huomiota kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. 20 vuotta on pitkä vastuuaika, joten huolellinen suunnittelu alkuvaiheessa on pois ylläpitokustannuksista, Kittilä kertoo.

Elinkaarihankkeen 20-vuotisen ylläpitovastuun myötä esimerkiksi pintamateriaaleissa ja rakenne­ratkaisuissa on kiinnitetty erityistä huomiota kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen.

Kittilä huomauttaa, että hirsirakentaminen on ympäristön kannalta hyvä valinta.

– Vertailulaskelma osoitti, että rakennuksen hiilijalanjälki on pienempi kuin vastaavan teräsbetonisen rakennuksen.

Miten hirsirakentaminen sitten soveltuu kohteeseen, jossa on monenlaisia toimintoja? Vastaava rakennesuunnittelija Jouni Siika-aho WSP Finland Oy:stä myöntää, että kohde oli haastava nimenomaan toiminnallisen monimuotoisuuden vuoksi.

– Tavoitteena oli hyödyntää rakentamisessa mahdollisimman paljon hirttä. Paloturvallisuussyistä päädyimme siihen, että potilashuoneita sisältävä osa eli hoito-osasto toteutetaan yksikerroksisena. Hoito-osasto on erotettu palomuurilla muista tiloista, ja hirsi toimii kantavana rakenteena, Siika-aho kertoo. Kohteen suunnittelu­ryhmässä oli mukana Paloässät paloteknisenä suunnittelijana.

Pirtin muut osat ovat kaksikerroksisia. Rakennusmassan keskellä on korkeampi osa, jonka kolmannessa kerroksessa on teknisiä tiloja.

– Korkeammissa osissa on käytetty seka­rakennetta, jossa välipohjat on toteutettu ontelolaatoilla ja jäykistäviä rakenteita ovat teräsbetonipilarit ja liittopalkit. Betoni­rakenteet jäävät pääosin hirsi- ja puurakenteiden alle. Näillä ratkaisuilla on saavutettu pitkäikäinen ja turvallinen rakennus, Siika-aho sanoo.

Rakennuksen hirsiosat on toimittanut pudasjärveläinen Kontiotuote. Rakentamisessa on hyödynnetty painumatonta hirttä, jossa hirren rakenteessa olevat pystypuu­lamellit estävät perinteiselle hirrelle tyypillisen painumisen. 

– Hirsitoimittaja valmisti hirret määrämittaan tehtaalla, ja ne tulivat työmaalle numeroituina. Rakentaminen oli tämän ansiosta yllättävän nopeaa, kertoo YIT:n Janne Kittilä.

Terveysaseman puolelta löytyvät kiireettömät vastaanotot, päivystys, 30-paikkainen hoito-osasto, laboratorio, röntgen, dialyysi­hoito, kuntoutuspalvelut ja hammashoito.

Puuta, luonnon sävyjä ja taidetta

Kookas rakennus sijoittuu runsaan kahden hehtaarin tontille. Viheralueiden osuus rajoittuu lähinnä tontin reunalla oleviin suoja­vyöhykkeisiin. Tehokkaan suunnittelun ansiosta tontille on saatu sovitettua noin 150 pysäköintipaikkaa, joista 50 on tarkoitettu asiakaskäyttöön.

– Maltillinen kerrosluku oli tietoinen valinta jo suunnittelun alkuvaiheessa, kertoo arkkitehti Laura Sorri Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:stä. 

Sorrin mukaan keskeinen haaste suunnittelussa oli tilojen sijoittelu siten, että fyysisestä läheisyydestä syntyy toimijoille mahdollisimman paljon synergiaetuja. Suunnittelun eri vaiheissa kuultiinkin paljon tulevien käyttäjien toiveita. Rakennus on muodoltaan sakaramainen, mikä jäsentää eri toimintojen sijaintia.

– Ajatuksena on, että rakennus palvelee monenlaisia asiakasryhmiä, ja eri tilojen toiminnot tukevat toisiaan. Yhden katon alla voi hoitaa monenlaisia asioita samalla käynnillä. Esimerkiksi kirjastossa näkyvät terveyspalvelujen ajanvarauksen näytöt, joten odotusaikaa voi viettää viihtyisästi kirjaston tiloissa. Sisätilat ovat yhteydessä toisiinsa: hoito-osastolta pääsee kirjastoon, mikä varmasti palvelee hyvin esimerkiksi kuntoutuvia potilaita.

Rakennuksen pääsisäänkäynti avautuu kirjastoon ja kulttuuritiloihin, joiden yhteydessä on kahvila. Kirjaston tila on korkeimmillaan noin 12 metriä, ja siitä avautuu korkea lyhtymäinen ikkunaseinä Oulu–Kuusamo -valtatien suuntaan. Sisääntuloaulassa sijaitsevan portaikon alaosa on suunniteltu tarkoituksella leveäksi, jotta se palvelee aulan kahvilassa järjestettävien pop-up-tapahtumien aikana istumapaikkoina.

Julkisivussa hallitseva sävy on tumman­harmaa, mutta sakaroiden sisäpihoilla okrankeltainen julkisivu ohjaa sisäänkäyntejä kohti. 

– Sisätilojen värimaailmassa korostuvat puun ja luonnon sävyt. Värivalinnoilla on myös erotettu eri toimintoja. Esimerkiksi hoito-osastolla hallitseva sävy on metsän­vihreä, jonka nähdään edistävän kuntoutumista, Sorri kertoo.

Puu hallitsee yleisvaikutelmaa niin ulkona kuin sisällä. Sisätiloissa seinissä on käytetty puurimaa ja sisäkatoissa sementtipohjaista puukuitulevyä vaimentamaan ääntä. Myös lattian kumilaatat vähentävät hälyääniä. Kovempaa kulutusta vaativien tilojen lattiat on tehty akryylibetoni- tai uretaanimassasta.

Rakennuksen pääsisäänkäynti avautuu kirjastoon ja kulttuuritiloihin, joiden yhteydessä on kahvila. Kirjaston tila on korkeimmillaan noin 12 metriä. Aulassa sijaitsevan portaikon leveä alaosa palvelee tapahtumien istumapaikkoina.
Tutustu Suomen rakennushankkeisiin RPT SMART

Erikoistilat huomioon talotekniikassa

Talotekniikan suunnittelua määritti rakennuksen monisakarainen muoto sekä erilaiset toiminnalliset tarpeet lämmitykselle, viilennykselle ja ilmanvaihdolle. 

– Keskellä rakennusmassaa on muita rakennuksen osia korkeampi ja kapeampi keskusosa, johon on sijoitettu kaksi ilmanvaihdon kone­huonetta kahteen eri kerrokseen. Lisäksi sairaalakaasuja varten on oma tekninen tilansa. Vaikka rakennus on moniulotteinen, konehuoneiden sijoittelu kokonaisuuden keskiosaan mahdollisti talotekniikan kanavoinnit eri suuntiin kohtuullisen helposti, kertoo LVIA-suunnittelun vetäjä Markku Kaakinen LVI-insinööritoimisto Plan-Air Oy:stä.

Energiankulutusta optimoidaan tarkalla lämpötilan, hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden seurannalla. Rakennusautomaation hyödyntäminen mahdollistaa oikeat sisäilma­olosuhteet eri tiloihin.

– Esimerkiksi näyttelytilassa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Tarkan anturoinnin ja automaation ansiosta näyttelytilan kosteus- ja lämpötilaolosuhteet voidaan säätää esillä olevien teosten vaatimusten mukaisesti, Kaakinen sanoo.

Erilaisten käyttötarkoituksen vuoksi monille tiloille on omat ilmanvaihtokoneensa, joita on kaikkiaan 12. Talvisinkin monissa tiloissa, kuten terveysaseman instrumenttihuollossa, tarvitaan jäähdytystä. 

– Talvella jäähdytysverkoston viilennys toteutetaan ilmanvaihtokoneiden esilämmitys­pattereilla, jolloin rakennuksen hukkalämpöä voidaan hyödyntää ilmanvaihdon lämmityksessä. Kesällä tilojen viilennys hoidetaan vedenjäähdyttimillä, Kaakinen kertoo.

Rakennuksen lämmitysmuotona on kauko­lämpö. Alimmissa kerroksissa lämmönjako tapahtuu lattialämmityksen avulla, toisessa kerroksessa perinteisillä lämpö­pattereilla. Korkeiden ikkunoiden kohdalla on lisäksi puhallinkonvektorit. 

– Raaka-aineet kiertävät Pudasjärvellä mielenkiintoisesti, sillä kaukolämmön tuotannossa käytetään rakennuksen hirret toimittaneen Kontiotuotteen tuotannossa syntyvää energiapuuta, Markku Kaakinen kertoo.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Timo Heikkala 

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Valvontakonsulteille uusi Sote ja päiväkodit -yksikkö

    Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:n mukaan sen asiakastarpeet ovat kasvaneet rakennuttamis- ja valvontapalveluista erikoistuneisiin asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.…

  • Pudasjärven uudet kerrostalot hirren ja betonin hybridejä

    Pudasjärvelle valmistuu syksyllä 2021 kaksi hybridikerrostaloa. Pudasjärven Hirsihovin rakennusten kantava runko on betonia, ulkovaippa ja…

  • Team Finland saman katon alle Ruoholahteen

    Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä,…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2021, PU 5 - 2021 Avainsanoilla: akryylibetonimassa, elinkaarihanke, elinkaarimalli, Energiankulutus, hammashoito, hirsirakennus, Hyvän olon keskus Pirtti, Ilmanvaihtokone, Janne Kittilä, Jouni Siika-aho, Kaija Kuiri, kauko­lämpö, Kirjasto, Kontiotuote, koulukampus, kulttuuritila, Kuntarahoitus Oyj, Kurenalan koulu, Kurkisali, Laboratorio, Laura Sorri, Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, LVI-insinööritoimisto Plan-Air Oy, Markku Kaakinen, Martti Aiha, Paloässät, paloturvallisuus, Pudasjärvi, Sisääntuloaula, sote, Sote-palvelut, talotekniikka, terveysasema, Timo Heikkala, Timo Sillanpää, Tomi Timonen, Tülay Schakir, uretaanimassa, WSP Finland Oy, YIT Suomi Oy

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Jari Kivistö Rockfonin ja Parafonin myyntipäälliköksi

A-Insinöörien Mikko Tarrille ja Saija Varjoselle uudet johtajapestit

Matti Hirvonen Assemblinin LV-yksikönpäälliköksi

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Kuhankosken vesivoimalaitos on valmis
  • Konwell ostaa Fingas Oy:n liiketoiminnan
  • Tutkimus: Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua
  • Senaatti säästi energiaa 1,8 miljoonan euron edestä parissa kuukaudessa
  • Teräselementti rakentaa Toijala Worksin uudet tilat

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy