Rakennetun omaisuutemme tilasta kertova ROTI-raportti on tärkeää luettavaa. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton johdolla on koottu tilannekatsaus, jonka takana on 160 rakennusten, liikenneverkkojen, yhdyskuntatekniikan, koulutuksen ja tutkimuksen, digitaalisuuden ja arkkitehtuurin asiantuntijaa.
ROTI-raportin soisi kuluvan kaikkien päättäjien käsissä, jotta huomio ja yhteiset varamme kohdistuisivat juuri sinne minne pitääkin. RIL:n Helena Soimakallio toteaa, että raportin tärkein numero on seitsemän. Kaikesta rakentamisen huonoon laatuun liittyvästä kalabaliikista huolimatta tilanne on tyydyttävä, osin jopa kiitettävä, eikä vitosia saa kuin koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus.
Esimerkit rakentamisen huonosta laadusta kuuluvat julkisuuteen. Niiden rinnalla pitäisi olla esimerkkejä onnistumisista, joita on enemmän kuin epäonnistumisia. On huolella toteutettuja, kauniita ja energiatehokkaita uudisrakennuksia, onnistuneita peruskorjauksia, toimivia liikenneverkon ratkaisuja, hyvässä kunnossa olevaa yhdyskuntatekniikkaa sekä Suomen vientiä vauhdittavia rakennus- ja kiinteistöalan innovaatioita.
Mitä tulee mieleen Helsingin Pihlajamäen rakennuskannasta? Toivottavasti paljon positiivista, kun kyseessä on 1960-luvun alussa rakennettu elementtirakennusten lähiö, josta ei ole koskaan kuulunut merkittäviä rakentamisen huonoon laatuun liittyviä uutisia. On myös helppo luetella 1990-luvun toimistorakennuksia, joissa ei ole koskaan ollut kosteustai sisäilmaongelmia. Ja tässäkin Projektiuutisten numerossa esitellään uudiskohteita, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on oltu osaavia ja kunnianhimoisia.
Rakentamisen laadun huonoille esimerkeille ei löydy yhtä syytä tai syyllistä. Mutta aika monille niistä löytyy yhteinen ratkaisu: lisää aikaa. Aikaa suunnitella loppuun asti, aikaa toteuttaa huolellisesti, aikaa valvoa kunnolla, aikaa ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti.
Yksi asia, joka ei enää tarvitse aikaa, on ryhtyminen rakennetun omaisuuden korjausvelan hoitoon. ROTI-raportin mukaan se velka on rakennetun omaisuutemme kannalta suurin ongelma yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan vaatimattoman tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa. Rakennuskannan korjausvelka on kymmeniä miljardeja euroja. Lisäksi syntyy muutosvelkaa, kun rakennus ei rakenteiltaan ja järjestelmiltään vastaa enää nykytarpeita.
VTT:n arvioiden mukaan korjausvelan hoitoon tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 16 miljardin euron investointi. Se toisi tullessaan 34 miljardin euron taloudelliset hyödyt ja 39 000 uutta työpaikkaa. ROTI-raportin soisi todellakin kuluvan kaikkien päättäjien käsissä.
Jaana Ahti-Virtanen
päätoimittaja
