Porvoon Taidetehdas
Länsirannan kohtaamispaikka
Porvoon Taidetehtaan Avanti-salilla ei ole enää vaaraa vajota saveen. Kuuluisa Suvisoiton konserttisali on korjattu perusteellisesti ja täydennetty uusin hienouksin – niin kuin koko rakennus sen ympäriltä, osin purkaen ja uutta rakentaen. Lopputuloksena on karhean kaunista teollisuusestetiikkaa henkivä taiteen, viihteen ja yritysmaailman moderni kohtauspaikka.
Mutta tässä rakennushankkeessa ei ole ollut kyse ainoastaan Taidetehtaasta vaan myös liki viiden hehtaarin alueesta sen ympärillä. Alue on Porvoonjoen länsirannalla. Kun seisoo jokivarressa Taidetehtaan edessä, voi ihailla kansallismaisemaa: Porvoonjokea, keskiaikaista kirkkoa ja aavistaa vanhan kaupungin idyllin – joen itärannalla.
Porvoon keskusta ja ikoniset tunnusmerkit ovat historiallisesti sijainneet aina joen itäpuolella. Länsipuolella oli muinoin useita tehtaita, ja se oli tärkeätä työssäkäyntialuetta. Taidetehtaan tiloissakin on tehty muun muassa hevosenkenkiä, traktoreita ja vaneria.
Porvoon kaupunki osti tehdaskiinteistön 1986, ja siitä lähtien tilat ovat olleet kulttuurikäytössä. Taidetehdas ja Avanti-sali ovat nousseet suuren yleisön tietoisuuteen Suvisoiton konserttipaikkana, jossa on erinomainen akustiikka. Vailla kokonaisvaltaista peruskorjausta rakennus oli lopulta erittäin kehnossa kunnossa – osin sortumavaarassa.
Kaupunki järjesti vuonna 2007 tarjouskilpailun Taidetehtaan kunnostamisesta ja koko alueen kehittämisestä. Arrak Arkkitehtehdit Oy:n ehdotuksen città nuova (uusi kaupunki) pohjalta tehtyä asemakaavaa toteuttamaan kaupunki valitsi kehittäjäryhmän, johon ovat kuuluneet Arrak Arkkitehdit, Lars Project GmbH ja Rakennusosakeyhtiö Hartela.
Arrak Arkkitehdit pääsuunnittelijanaan arkkitehti SAFA Hannu Kiiskilä on vastannut Taidetehtaan ja alueen arkkitehtisuunnittelusta. Lars Project on vastannut maisemasuunnittelusta, konseptoinnista sekä projektinjohtopalveluista ja vuokrattavien tilojen markkinoinnista ja kolmas kehittäjäosapuoli Hartela kohteen projektinjohdosta, rahoituksesta ja pääurakoinnista.
Mukana hankkeessa on ollut myös Porvoon kaupungin ja Taidetehtaan säätiön edustajana Taidetehtaan toiminnasta vastaavan Porvoo Event Factory Oy:n toimitusjohtaja Susanne Dahlqvist. Käyttäjää on kuultu kaikissa vaiheissa.
Länsiranta liittyy keskustaan
Taidetehtaan ja sen alueen kehittämisessä Porvoo on ottanut viimein ratkaisevan askeleen joen yli länsirannalle. Askel liittää länsirantaan nousevan uuden kaupunginosan eläväksi osaksi Porvoon ydinkeskustaa.
Hartelan tuotantojohtaja Matti-Pekka Jalonen kertoo, että Taidetehtaan vieressä avataan elokuussa kauppakeskus muoti- ja sisustusliikkeineen, kahviloineen ja ravintoloineen. Sen lisäksi nousee erilaisia asuinrakennuksia – pistetaloja, luhtitaloja ja rantavilloja – 400–500 asukkaalle vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäinen pistetaloista valmistuu elokuussa. Aivan Taidetehtaan viereen on suunniteltu hotelli.
Itse Taidetehdas on lukuisten toimintojen keskus, jossa on tarjolla taidetta ja kulttuuria mutta jossa myös järjestetään kokouksia, kongresseja ja tapahtumia. Taidetehtaan siiveksi rakennettu Mediakeskus toimii iltaisin neljän salin elokuvateatterina, ja päivisin se on auditoriokäytössä.
– Funktionalistisen teorian mukaan taide ja kulttuuri sijoitettaisiin jonnekin erilleen, siis ikään kuin erilliseksi saarekkeeksi, mutta me olemme pyrkineet luomaan tiiviin kulttuurisen, kaupallisen ja toiminnallisen kokonaisuuden, joka liittyy kiinteästi Porvoon keskustaan ja täydentää sitä, arkkitehti Hannu Kiiskilä sanoo.
Porvoo on hänen mukaansa muuttamassa profiiliaan idyllisestä puukaupungista aktiiviseksi kongressi- ja tapahtumakaupungiksi. Valtteja historiallisen kiinnostavuuden lisäksi ovat täydentyvä palvelutarjonta ja vain runsaan puolen tunnin matka pääkaupunkiseudulle ja lentoasemalle.
Arkkitehti BDA, maisema-arkkitehti BDLA Ossi Aalto Lars Projectista korostaa myös, että Taidetehdas ympäröivine alueineen täydentää kaupunkikuvaa ja palvelutarjontaa. Keskustan painopiste siirtyy jokivarteen, ja länsiranta muuttuu reuna-alueesta osaksi keskustaa. Uuden keskusta-akselin löytymistä Aalto pitää erittäin merkittävänä 2000-luvun Porvoolle.
– Kehittäjäryhmässä konseptoimme tarkkaan arkkitehtoniset, tekniset, kaupunkikuvalliset ja kaupalliset tavoitteet. Lopputulos on mielestämme oikein hyvä, ja myös kaupunki on ilmaissut tyytyväisyytensä. Taidetehtaasta ja siihen liittyvästä alueesta tulee viipymisen ja viihtymisen paikka kaupunkilaisille ja matkailijoille.
Ossi Aalto ja Lars Project ovat vastanneet hankkeen projektinjohtopalveluista. Tässä tapauksessa se tarkoittaa paljon muutakin kuin vain toteutuksen valvontaa ja seurantaa: juuri suunnittelunohjauksella ja konseptoinnilla on ollut suuri vaikutus kokonaisuuteen.
Turhia konstailematta
Tiiltä, betonia, terästä ja lasia – siinä materiaalit. Tiilenpunaiseen liittyvien teräsosien, -ovien, ikkunoiden, katto- ja räystäspeltien väriksi valittiin tumma hopea. Teollisuustiloja on perinteisesti maalattu valkoisella, ja käytäntöä jatkettiin nytkin. Väri- ja materiaaliskaala on pidetty mahdollisimman pienenä. Kalusteissa ja joissain jakoseinissä on käytetty kirkkaita keltaisia, oransseja ja punaisia piristevärejä.
Ote on turhia konstailematon, tämän päivän teknisiä aineksia hyödyntävä, ja lopputulos sopivasti karhean rouhea niin kuin perinteiseen tehdasmiljööseen sopiikin.
Vanhasta tehdasrakennuksesta oli purettava huonokuntoisin, tuhoutumassa oleva eteläsiipi. Tilalle rakennettiin vanhan rakennuksen massaa noudattava uudisrakennus. Sen julkisivu on Wienerbergin tiiltä, jossa on kirjava, vanhahtava poltto. Tietämättömän se huijaa uskomaan, että kyseessä olisi vanha rakennus. Eteen on sijoitettu mittakaavaltaan sopivasti ravintola Vitriinin lasinen terassi.
Tilat taipuvat moneksi
Taidetehtaan kuuluisin sali on 800-neliöinen Avanti-sali, joka on uudistettu konserttisalin ehdoilla. Vanhan traktorinrakennushallin akustiikka oli jo aiemmin Suomen parhaimpia. Nyt siihen on lisätty kaiun hajotusta katkaistuista reikätiilistä muuratuilla seinäpinnoilla ja bassovaimennusta yläosien kipsilevypinnoilla. Seinien ja katon vaimennusverhoilla sali tehdään myös puheelle ja rockmusiikille sopivaksi. Asiantuntijana on toiminut johtava konsultti, diplomi-insinööri Henrik Möller Akukon Oy:stä.
Sali taipuu moneksi – kuten muutkin Taidetehtaan tilat. Se sopii konsertteihin, messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja juhliin. Salin etuosaan on tehty katsomoksi laskeutuva monttu, joka normaalikäytössä on peitetty tasaiseksi elementeillä. Konserttitilanteessa ne voidaan koota salin perälle nousevaksi katsomoksi.
Klassisessa konsertissa tilaa on 560 henkilölle, tasalattiaisena saliin mahtuu 800 ja istuvalle illalliselle 490 henkilöä.
Avanti-salin lasiseinäisestä lämpiöstä on näkymät Porvoonjoelle ja uudelle Aleksanterin aukiolle, jolle lämpiön ovet voidaan kesäisin avata. Lämpiö yhdistää naulakkotilan ja ravintola Vitriinin avaraksi tilakokonaisuudeksi. Ravintolan toiminnasta vastaa Vuoristo-yhtiöt.
Avanti-salin naapurissa, rakennuksen pohjoissiivessä sijaitsee 390-neliöinen kaunis Tehdassali, joka on tehtaan vanhin ja tunnelmallisin vuokratila. Hevosenkenkätehtaana aiemmin palvellut sali sopii moneen käyttöön: näyttelytilaksi, teatteritilaksi, klubitilaksi, kokoustilaksi tai perhejuhlan pitopaikaksi. Saliin mahtuu 170–200 vierasta.
Pienemmille alle 20 hengen ryhmille Taidetehdas tarjoaa viisi yhdisteltävissä olevaa kokoustilaa. Taidehallin lämpiön yhteydessä sijaitseviin kokoustiloihin mahtuu jokaiseen 10–18 henkilöä. Tilat on mahdollista yhdistää toisiinsa. Tilat soveltuvat mainiosti pienemmille ryhmille paitsi kokoustilana, myös väliaikatarjoilu- tai illallistilana ennen konserttia.
Kokoukset ja kongressit ovat taiteen lisäksi keskeinen osa Taidetehtaan toimintaa. Maksimissaan pystytään ottamaan sisälle noin 1 500 henkilöä.
Taidetehdas pystyy vuokraamaan työtilat noin 40 taiteilijalle rakennuksen toisesta kerroksesta. Täällä on myös Taidehalli, joka tarjoaa tilat vaihtuville näyttelyille, Porvoon taidelainaamolle Konstalle ja taidemuseon Jäntti-kokoelman teoksille. Vakinaisiin vuokralaisiin kuuluu myös yksityinen Taidetehtaan tanssikoulu.
Taidetehtaan ja Mediakeskuksen välisessä Lasiaulassa sijaitsevat kaupungin matkailuneuvonta ja lipunmyyntipiste. Lasiaula on sidottu kaupungin reitteihin. Se on auki 24/7, joka päivä aamuseitsemästä iltayhteentoista.
Lasiaulasta pääsee myös Mediakeskuksen uudissiipeen. Siellä on Suomen ensimmäinen täysin digitaaliseksi suunniteltu elokuvateatteri, jonka tilat on vuokrannut Bio Rex Cinemas Oy. Saleja on neljä; ne toimivat päivisin kokousauditorioina.
Taidetehtaan ja alueen pysäköinnin tarpeita palvelee maan alle rakennettu noin 200 autopaikan autohalli.
