Teksti: Jaana Ahti-Virtanen, Kuvat: Mikael Lindén
Sydänkeskuksen ja fysiatrian osaston remontille oli kaksi selkeää syytä: tilojen huono toiminnallisuus ja sisäilmaongelmat, kertovat keskussairaalan projektipäälliköt Raimo Serkelä ja Arja Heikinheimo. Tänä keväänä valmiiksi saatu hanke käynnistyi suunnittelulla jo vuonna 2012. Valtiolta saatiin tukea sisäilmaongelmien ja nykytekniikan mahduttamisen kannalta liian matalien, vuonna 1976 valmistuneiden tilojen vuoksi.
Uusi sydänkeskus on Suomen suurin kardiologinen keskussairaalayksikkö, jonne halutaan potilaita Lahtea laajemmalta. Sydänkeskuksessa voidaan tehdä muut toimenpiteet paitsi ohitus- ja avosydänleikkaukset.
Sydänkeskuksen 2087 neliön tilat rakennettiin ensimmäiseen kellarikerrokseen. Keskus sai entisen ravintokeskuksen tilat, joihin yhdistettiin uutta, kattolipan alta vallattua tilaa. Tiloissa sijaitsevat sydäntoimenpideyksikkö, sydänpoliklinikka ja kliininen laboratorio.
– Työ oli ennen jakautunut viiteen pisteeseen ja asiakkaat ja kardiologit siirtyivät paikasta toiseen. Nyt päiväkirurginen toiminta on saatu yhteen pisteeseen, vain vuodeosastot ovat erillään. Suomessa on uutta se, että kliininen laboratorio on kardiologian yksikön yhteydessä; se mahdollistaa eri asiantuntijoiden yhteistyön entistä paremmin, Heikinheimo sanoo.
Sydänkeskuksen valvontaosastolla on 13 paikkaa, joista kaksi on eristyspaikkoja. Valoisan tilan kattoikkuna sulkeutuu, kun tehdään ultraäänitutkimuksia. Toimenpiteitä varten on kolme salia, joiden laitteistoille on yhteinen säätöhuone.
– Melkein kuin leikkaussaleja, mutta ei kuitenkaan laminaarista ilmanvaihtoa, Serkelä toteaa.
Terapia-allas sai lähteä
Sydänkeskuksen perusparannuksen yhteydessä remontoitiin myös keskussairaalan fysiatrian osasto, joka sekin oli vuoden 1976 mallia. Fysiatrialla on erilaiseen kuntoutukseen sekä toiminta- ja fysioterapiaan tarkoitettua avohoitotilaa 1162 neliötä, josta 150 neliötä on uudisrakennusta; fysiatrian seinää siirrettiin ulommaksi entisen kattolipan alle. Remontin purkuvaihe alkoi elokuussa 2013. Tilat purettiin runkopuhtaaksi, lattianalushiekat vietiin pois.
Tiloista poistettiin terapia-allas, joka oli todettujen kosteusongelmien lähteeksi. Allas myös työllisti suuresti henkilökuntaa, joka nyt saa lisää aikaa asiakkaan kannalta hyödyllisempään työhön.
Kun tilat on tuotu talotekniikaltaan tähän päivään, on matalan tilan alakatto täyttynyt viimeistä koloa myöten.
– Tietomallinnus oli talotekniikan suunnittelussa aivan välttämätöntä. Äänien kanssa oli haastetta; niitä ajetaan tilaan, joka ottaa niitä parhaiten vastaan, Raimo Serkelä kertoo. Matalaa tilaa kompensoi päivänvalotasoinen valaistus sekä tummasta vaaleaksi muutettu sisäkatto.
Ilmansäätö ei ole huonekohtaista, vaan se on toteutettu kahden, kolmen huoneen ryhminä. Ilmanvaihto ohjautuu hiilidioksidin ja lämpötilan mukaan, myös aikaohjaus on käytössä. Jäähdytystä jaetaan tuloilman mukana.
– Talotekniikalle ei asetettu energiansäästötavoitetta, sillä ilmamäärät kasvoivat entisestä, Serkelä toteaa.
Serkelän mukaan paloturvallisuutta on korostettu. Keskussairaalassa ei ole toistaiseksi yhtään sprinklattua tilaa, mutta käytössä ovat palo-osastointi, savunpoisto sekä palokuorman vähentäminen.
Fysiatrian tiloista saadaan hätätilanteessa pandemiaosasto, jonne on suora käynti ulkoa. Tarvittaessa fysiatrian toiminta voidaan keskeyttää, asiakkaat ohjata pois, pandemiatilat rajata väliovilla ja tiloihin luoda alipaine. Ryhmätilassa ja kuntosalissa on happipisteitä, joten sinne saadaan valvontatiloja.
Robottiapteekki ja puhdastila
Rakennusvaihe 6:n laajennusosa on 5189 neliötä, mihin sijoitettiin 641-neliöiset ruumiinavaus- eli obduktiotilat. Uutta on myös mahdollisuus siirtää vainajat ruumisautoihin katetussa tilassa – ennen se tapahtui taivasalla. Vuosittain tiloissa säilytetään lähes 900:aa vainajaa. Kylmäsäilytyspaikkoja on 60, joista osa on aiempaa leveämpiä.
Laajennusosassa on myös 2446-neliöinen apteekki. Raimo Serkelä ja Arja Heikinheimo toteavat, että keskussairaalan apteekin uhkana oli sen lopettaminen, jos toimintaa ei olisi saatu nykysäädösten mukaiseksi. Apteekin modernisointi tehtiinkin kunnolla: käytössä on nyt automaattivarasto ja keräilyrobotti sekä apteekin yläpuolelle rakennetut kymmenen kertaa aiempaa suuremmat puhdastilat lääkkeiden valmistusta varten.
Robotisoitu automaattiapteekki tarkoittaa lääkevaraston parempaa hallitsemista ja lääkkeiden nopeampaa keräystä ja jakelua.
– Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen kuudes sairaala, jossa on keräilyvarastoautomaatti, järjestelmän toimittaneen kuopiolaisen Newicon Oy:n myyntijohtaja Jukka Mauranen sanoo.
– Suunnittelemme ja kokoamme robotit itse, mutta osat teetämme kotimaisilla alihankkijoillamme, Mauranen kertoo. Suomen markkinat ovat rajalliset, joten yritys tähtää ulkomaille. Pohjoismaat kiinnostavat erityisesti, mutta apteekkirobottikauppaa on tehty Iraniin, Venäjälle ja Israeliinkin.
Lahden-kokonaisuudessa on uutta lääkkeitä kuljettavien laatikoiden pesukone, josta laatikot siirtyvät automaattisesti keräilyjärjestelmään. Kun laatikot siirtyvät hihnalla pesuautomaattiin, niistä ei tarvitse enää huolehtia. Käsittelyvaiheet vähenevät, ja toiminta
tehostuu.
Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennus ja perusparannus, rakennusvaihe 6, Lahti
Kustannusarvio: 21 miljoonaa euroa, lisäksi toimintavarustus 1,5 miljoonaa euroa
Aikataulu: 3/2013 -– 4/2016
Peruskorjauksen laajuus: 4035 neliötä (fysiatria 1162, sydänkeskus 2087, tekniset tilat 787)
Uudisrakennuksen laajuus: 5189 neliötä (apteekki 2446, obduktio 641, tekniset tilat 688, yhdys- ja huoltokäytävät 1415)
Rakennuttaja: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
