Viimeisimmät julkaisut

OYS 2030 -sairaalassa ei käytetä kiertoilmaa

Oulun yliopistollisen sairaalan OYS 2030 -hankkeessa turvallisuus on suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana. Ilmanvaihtoratkaisuissakin keskitytään infektioiden torjuntaan.

IV-asennuksia puhdastiloihin OYS 2030:n A-talossa. Kuva: Johanna Eskelinen

– Sairaaloissa hoidetaan sekä sairaita että toisaalta tehdään toimenpiteitä terveille ihmisille. Suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät infektiot leviä sairaista terveisiin, sanoo varatoimitusjohtaja Jukka Vasara Granlund Oy:stä. Hän toimii OYS 2030 -hankkeessa talotekniikan pääsuunnittelijana.

Uuden OYS:n ilmanvaihto on kerroskohtaista.

–Toisin kuin muissa sairaalarakentamisen kohteissa, me emme käytä ilmanvaihtoratkaisuissa kiertoilmaa emmekä pyöriviä lämmöntalteenottojärjestelmiä. Suodatusjärjestelmät ovat korkeatasoisia, ja niiden tiiveyteen on vaikutettu suunnittelulla, kertovat talotekniikan projekti-insinööri Mikko Honkala ja ylläpitopäällikkö Juhani Kettunen OYS 2030 -uudistamisohjelmasta.

Painesuhteita ja tulo- ja poistoilmavirtaa mitataan reaaliaikaisesti.

Ilmavirrat on mitoitettu tarpeenmukaisesti. Kaikkein puhtaimpia tiloja ovat sairaala-apteekit, leikkaussalit ja ilmaeristystilat. Leikkaussalissa painesuhteet ovat ylipaineisia suhteessa muihin tiloihin ja ilmanvaihtokertoimet ovat suurempia kuin muissa tiloissa. Lämmöntalteenottona hoitotiloissa on nestekiertoinen järjestelmä ja suodatustasot ovat parempia kuin muissa julkisissa tiloissa. Erityisen puhtaissa tiloissa on käytössä HEPA-suodatus.

Uuden sairaalan joistain osastoista voidaan tehdä tarvittaessa pandemiaosastoja.

– Voimme tehdä tilapäisiä sulkuratkaisuja, esimerkiksi yhden kerroksen ilmanvaihdon voi sulkea omakseen, Jukka Vasara sanoo.

Ilmanvaihdon suunnittelussa järjestelmien ja ilmanjaon periaatteita on käyty läpi myös infektiolääkärin kanssa.

– Koronaepidemian puhkeamisen jälkeen käyttäjät ja suunnittelija arvioivat päivystysosastojen ratkaisut ja prosessit uudelleen. Tämän pohjalta ratkaisuja kehitettiin vastaamaan epidemian kaltaisia tilanteita, Vasara kertoo.

Jokaista leikkaussalia palvelee oma ilmanvaihtokone, jolla pystytään hallitsemaan salin sisäilmaoloja esimerkiksi kosteutta ja lämpötilaa.

IV-koneet sijoittuvat uuden sairaalan A- ja B-talossa yhteen kerrokseen, päivystys-, leikkaus- ja tehohoidon ja vuodeosastojen väliin.

– Kun ilmanvaihtokonehuone on leikkaussalin yläpuolella, kanavat saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Kerroksissa 5–10 on kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet. Näin tiloihin ei tule isoja kuiluja ja kanavavedot saadaan mahdollisimman lyhyiksi. OYS:n kaltaisissa tiloissa ilmanvaihtokoneiden sijoittelu mietitään mahdollisimman tarpeenmukaisesti, jotta kuilutilat ja kanavat eivät vie liikaa tilaa ja kanaviston painehäviöt minimoidaan, Jukka Vasara sanoo.

OYS:n A-rakennukseen tulee 75 ilmanvaihtokonetta ja ilmanvaihtokanavia rakennetaan 42,2 kilometriä. B-rakennukseen tulee 85 ilmanvaihtokonetta ja noin 40–50 kilometriä kanavia.

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>