Suomen rakentamisessa huomattavimmat projektit ovat tätä nykyä monitoimikokonaisuuksia sen sijaan, että tyydyttäisiin vain rakentamaan yksi rakennus yhdenlaisille käyttäjille yhtä tarvetta varten.
Yhä useampi rakennushanke on monipuolinen kuin matkakeskus, joka tarjoaa yhden pysähdyksen taktiikalla vaikkapa kaupallisia palveluja, kirjaston ja terveyskeskuksen. Työn alla on rautatien päälle toteutettavia kansia asuintaloineen. Kauppakeskus, joka sisältää teatterin pyörivine katsomoineen, on sekin toteutettu – sekä kauppakeskus, josta osa on liiketiloja ja osa katettua, julkista katutilaa. Montaa multihanketta alkaa olla varsin hankala luokitella mihinkään kategoriaan, kun ne sisältävät infra- ja talonrakentamista, liikennetekniikkaa, korjaus- ja uudisrakentamista.
Kun miettii kunnilta sote-uudistuksen jälkeen vaille järkevää käyttöä jääviä, vanhenevia yhden käyttötarkoituksen kiinteistöjä, näyttää vahvasti siltä, että moneen käyttöön taipuvat tilat ja rakenteet ovat parempi investointi tulevaisuuteen. Rakentajilta ja suunnittelijoilta nämä monitoimitilat vaativat samalla paljon enemmän osaamista kuin perinteiset yhden tarkoituksen koulut tai toimistot. Rakennuksia, joilla on monia käyttäjiä ja rakennuttajia, on juridisesti, taloudellisesti ja teknisesti haastavaa suunnitella ja toteuttaa.
Ikään kuin näissä rakennuskokonaisuuksissa ei olisi itsessään monimutkaisuutta riittämiin, niissä on usein myös muita pulmia ratkaistaviksi: rakennuspaikat ovat ahtaita, kun hankkeita toteutetaan taajamien ytimessä. Paikalla saattaa olla huonot pohjaolosuhteet. Hanke voi myös kytkeytyä joukkoon muita, ympäröiviä projekteja, joilla on omat aikataulunsa ja edellytyksensä.
Ihmisillä, jotka näitä hankkeita toteuttavat, on oltava vahva ja monipuolinen rakennusalan peruskoulutus. Lisäksi heillä on oltava taloudellista osaamista ja johtamisosaamista. Koska kukaan ei voi yksinään hallita kaikkea monimutkaisissa hankkeissa tarvittavaa tietoa, tiimien miehittäminen oikeanlaisilla ammattilaisilla tulee hyvin tärkeäksi. Tiimeihin mahtuu niin kokonaisuuksien
hallitsijoita kuin erikoisasiantuntijoita, jotka ovat hyvin syvällisesti perehtyneet johonkin rajattuun mutta mahdollisesti äärimmäisen tärkeään osa-alueeseen.
Kun hankkeet eivät ole perinteisiä, eivät niiden toteuttamiseenkaan luonnistu perinteiset mallit. Ei ole sattumaa, että RIL valitsi vuoden 2016 rakennusalan diplomi-insinööriksi Lauri Merikallion, joka on edistänyt integroitujen toteutusmuotojen ja allianssimallin yleistymistä Suomessa. Merikallio vannookin yhteisten tavoitteiden, yhteistyön ja vuorovaikutuksen nimiin.
Multihankkeet ovatkin niitä kärkihankkeita, joiden kautta rakennus- ja suunnittelualoille syntyy uutta tietoa ja taitoa: kokeillaan uusia tapoja tehdä, kun vanhat tavat eivät uusiin hankkeisiin taivu. Myös hankkeissa mukana olevien ihmisten ammattiosaaminen menee hyppäyksin eteenpäin. Monimutkaisten hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet nuorille ovat vertaansa vailla, ja tekninen osaaminen etenee uusiin ulottuvuuksiin. Sitä paitsi näissä hankkeissa insinööri todella sisäistää, mitä elefantin syöminen paloissa tarkoittaa.
Tietoa kirjoittajasta:
Tuomas Särkilahti
Toimitusjohtaja
Skanska Oy
